Metaani on 10 kertaa vaarallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.Suomalainen nautakarjan kasvatus on laitettava ankaran saasteverotuksen alaiseksi , siis vastaamaan aiheuttamistaan ympäristötuhoista.Missään nimessä ei pidä lisätä nautaeläinten määrää maataloustuilla suomessa.
Lisäksi naudan lanta lisää Itämeren rehevöitymistä.
Lisäksi naudan lanta lisää Itämeren rehevöitymistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Sademetsien tuhoaminen kiihdyttää myös ilmastonmuutosta, sillä metsien häviämisen myötä ilmakehään vapautuu valtavasti hiilidioksidia, ja karjankasvatuksesta vapautuu metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Karjankasvatuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat maailmanlaajuisesti liikennettäkin suuremmat. Myös lihan kuljetus pahentaa ilmastonmuutosta, sillä Amazonin sademetsistä suomalaiseen ruokapöytään on matkaa 10 000 kilometriä."
http://plaza.fi/ellit/tyo-ja-yhteiskunta/ymparisto-yhteiskunta/brasilian-karjankasvatus-suurin-syy-amazonin-sademetsien-tuhoutumiseen
syökö brassi härkää, syökää suomalaista LEHMÄÄ...
Metaani on kyllä paha aine. Mutta Suomen karjatalouden metaanipäästöt on jatkuvasti vähenemässä. Syy on karjanjalostuksen jatkuva eteneminen. Eli aina vaan pienempi määrä eläimiä tarvitaan tarpeellisen maito ja lihamäärän tuottamiseen. Eläintä kohti erittyy metaania lähes saman verran, tuotti se vähän tai paljon. Itse ilmastonmuutos vapauttaa metaania kuutiokilometrikaupalla mm Siperian suoalueilta.
Lehmien lanta ei ehdi Itämereen, se käytetään lannoitteena pelloilla. Suurempi vaara on ihmisten jätökset. Puhdistamoilla ihmissonnasta haihdutetaan ilmakehään isoin osa typestä. Typpi on tärkeä kasvinravinne. Fosforin puhdistamot saa kiinni kiitettävästi. Mutta jatkokäsittely onkin sitten syvältä. Puhditamojen hyvin fosforipitoinen muitakin ravinteita sisältävä massa käytetään erilaisissa maanrakennuskohteissa. Sieltä ne saattaa päästä vesistöihin, ainakin vesiliukoiset menee aika vauhtia heti sateen jälkeen. Fosfori ei liiku veteen liuenneena, mutta eroosion kuljettamana sekin.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi tärkeää saada niin pellot kuin metsätkin kasvamaan nykyistä enemmän. Kasvit "syö" ilmakehän hiilidioksiidia ja vähentää tätä kasvihuonekaasua muuttaen sen erilaisiksi hiilivedyiksi (mm sokereiksi, selluloosaksi jne). Sopivasti lannoittaen hiilidioksiidin muuntuminen tarpeellisiksi aineiksi on kaksin jopa kolminkertaista nykytasoon verrattuna!
Nyt kun ilmastonmuutos etenee, Siperian ikiroudassaa olleet suot sulavat. Niistä vapautuva metaanimäärä on valtava verrattuna koko maailman nautoihin.
Lannoitteiden fosfori on kaivettu maasta ja voi loppua nopeammin kuin öljy.
tulevaisuudessa lanta voi olla arvokasta lannoitetta.
Tulihan se Itämeri-korttikin. Kaikki mereen menevät ravinteet rehevöittävät. Mutta kysymys onkin siitä, mitä sinne mennee. En katso itseäni erityisen syylliseksi meren rehevöitymiseen, kun kasvatan nautoja Keski-Suomessa luomupeltojen rehulla. Monet kuormittavat tekijät minimoitaisi, kun kaikki ruoka kasvatettaisi ja käytettäisi lähialueella. Vertaa esimerkiksi naapuritilan perunan ja kauko-idän riisin ilmastopäästöjä. Suomalainen nauta ruokitaan (lähes) kokonaan kotoisella nurmirehulla, joka on hyvä sitomaan ravinteita. Kaikki lanta kierrätetään uudellen rehuntuotantoon. Vertaa vaikka Amerikan maissirehuun perustuvaan tuotantoon.
Maatilan täytyy ottaa analyysit viiden vuoden välein sekä lannasta että maasta ja suunnitella lannoitus niiden perusteella. Ihmisiin sitoutumaton ravinne kulkeutuu jäteveden puhdistamolle, jossa fosfori kerätään kiitettävästi talteen. Mitä sille tapahtuu? Se lakkaa olemasta vaarallinen rehevöittäjä. Sitä voi ilman lannoitussuunnitelmaa käyttää rajoituksetta viherrakentamiseen. Eikä kukaan vaadi tieluiskista maanäytteitä viiden vuoden välein. Eikä suojakaistoja tai -vyöhykkeitä.
Suurin metaanintuottaja on vielä nykyään riisinviljely. Kohta se voi olla siperian suot.