Miksi digijärkkärillä kuvattaessa täytyy tihrustaa semmosen pienen aukon läpi,ihan kuin seitkytlukulaisella äidin vanhalla filmi kameralla?Miksei kuva näy näytöstä,niin kuin digipokkareilla kuvattaessa? Kyseessä sony alpha.
Ja anteeksi tosiaankin tyhmä kysymys.
Ja anteeksi tosiaankin tyhmä kysymys.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Ja anteeksi tosiaankin tyhmä kysymys."
Vastaus tähän löytyy vähäisellä googlettamisella aivan helposti.
No toi ei kyllä ollut mikään vastaus. Vastauksia niiltä,joilla tietoa/näkemystä/kokemusta, kiitos. En ole tullut tänne vittuilemaan,joten en myöskään sellaista osakseni ansaitse.
...käsitelty tälläkin palstalla useita kertoja, joten ei tuo eka 'vastaus' niin järin huono ollut jos ajatellaan asiaa itse-itsensä-auttamisen kautta.
Mutta pääasiassa asia johtuu kameran rakenteesta.
Järjestelmäkamerassa kun on se peili siinä, joka kuvaa tihrustellessa ohjaa valon sinne etsimeen ja laukaisinta painettaessa sitten laskee kuvan kennolle.
.... kuitenkaan. Ehkä tuon viittauksen seitkytlukulaisuuteen olisit voinut jättää pois, niin kukaan ei olisi luullut sinun vittuilevan. Voihan se olla, että sinua harmittaa tuo etsin hommeli ja siksi moista päästät ilmoille joten en takerru asiaan sen enempää.
Saitkin jo tuolla aikaisemmin hiukan valaistusta asiaan, mutta tässä lisää. Etsimiä on kameroissa useita eri tyyppejä, joista jokaiselle on omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja kannattajansa. Sähköisiä on lcd ja evf. Optisia on mittaetsimiä ja peilietsimiä (slr). Se pieni aukko on siis optinen etsin. Nykyisin järkkäreissä on sekä sähköisiä että optisia etsimiä joissakin molemmat. uudet sähköetsimet eivät ole ihan läpisurkeita ja nekin kehittyy koko ajan (mielenkiinnolla odotan mitä oled tekniikan esiinmarssi tuo tullessaan).
Se, minkä takia joissakin kameroissa on juuri tietynlainen etsin, riippuu tietysti siitä minkälaiseen kuvaukseen valmistaja on sen suunnitellut ja minkälaiselle kohderyhmälle haluaa tuotettaan markkinoida. Optisen etsimen etuja on mm. ettei se kuluta virtaa, lämmitä kennoa, jähmety pakkasessa, etc. sähköisen etsimen etuja on mm. objektiivin takalinssi saadaan lähelle kennoa (joo mittaetsimessä on myös tämä etu), huokea hinta, etsimeen saadaan helposti kaikenlaista kuvausdataa näkyviin, 100% rajaus, etc.
Perinteisesti järjestelmäkameroita ovat suosineet alan harrastajat ja ammattilaiset, jotka ovat yleensä melko hyvin perillä mainituista seikoista. Nykyisin kun järjestelmät ovat alkaneet yleistyä kotitarvekuvaajien keskuudessa, on myös kameravalmistuksessa alettu huomioida nämä toiveet. Alkaen malleissa usein saadaan huononnettua sitä optista etsintä eikä lcd:hen kumminkaan ole saatu niitä hyötyjä joita se voisi tarjota. Olympuksen pen ja Panasonicin G1 lienevät hiukan kunnianhimoisempia projekteja joissa hyödynnetään sähköetsintä eikä lcd:tä ole ympätty niihin vain kotiäitejä kosiskelemaan.
...asiallisesta vastauksesta. Tuo seitkytluvun filmikamera kyllä perustuu tositapahtumiin. Äidilläni oli semmoinen-en muista merkkiä katsoneeni silloin lapsena- iso vaalean ruskea ja painava. Mutta sillä sai hienoja kuvia,joita katsellaan suvun kanssa vieläkin. Harmi,että se joutui aikoinaan kaatikselle.
Nyt jouduin ostamaan lapselleni rippilahjaksi edullisen ensimmäisen digijärkkärin ja me molemmat järkytyimme siitä pienestä tihrustusaukosta niin, että mietimme pitäiskö kamera vaihtaa kalliimpaan,jossa etsimenä lcd-näyttö. Vastauksista päätellen emme sitten ehkä vaihdakaan,jos tihrustuksen etuna on virransäästö ym.
Kokeile kuvata pokkarilla kirkkaassa valaistuksessa vaikka ulkona. Huomaat ettei siitä lcd-näytöstä näe tuon taivaallista. Lisäksi lcd-näyttö toimii aina pienellä viiveellä joten liikkuvien kohteiden kuvaus ei onnistu koska näytöstä näkyy se mitä äsken tapahtui, eli tilanne on jo ohi. Lcd-näyttö on se joka kuluttaa eniten virtaa. Optinen tihrustusetsin taas on se joka ei tarvi virtaa ollenkaan.
Siinä olet oikeassa että nykyisissä digikameroissa se etsin on todella säälittävä. Filmirungoissa sentään oli asiallinen etsin, puhumattakaan keskikoon kameroista joissa kuiluetsin on melkein nykyisten kamerarunkojen kokoinen. Siitä kun katselee niin tuntuu kuin olisi elokuvissa. Sellaisella kuvaaminen on suorastaan juhlaa.
Digikameroiden myötä mentiin monessa asiassa todella pahasti taaksepäin.
.... mikä kellekin on juhlaa;-) Muistan kun itse kuvasin 6x6 Rolleiflexillä niin alussa meinasi aivot heittää takaperin volttia, kun etsinkuva on peilikuva ja lähtee vilistämään eri suuntaa kun kameraa käänsi, mutta menettelihän se kun siihen tottui. Tarkennuksessa kummiskin joutui käyttämään sitä luuppia. Mamiya 645 1000S:n prismaetsin ei taas mitenkään juhlavalta tuntunut näiden nykyisten aps-c digijärkkäreidenkään etsimiin verrattuna, mutta kyllä sillä pärjäsi ja hyviä kuvia tuli. Nyt mulla on tuossa Fuji S5pro ja Nikon F90 aktiivikäytössä ja Fujin etsin on mielestäni miellyttävämpi käyttää, koska se on hienokseltaan pienempi. Lcd-etsimiinhän saa lisävarusteena myös kuilun (tai sellaisen voi itsekin askarrella), jolloin kirkkaassa kuvaaminen ei ole mikään ongelma. Käytetäänhän palkkikamerassakin huppua ja kuiluetsimellisissä on se kuilu juuri samasta syystä.
Nyt tuli taas semmosta alan slangia,josta en (vielä?) mitään ymmärrä. Kamera-asiat on mulle ihan hepreaa kun en ole alan harrastaja. Nuorena tykkäsin ottaa maisemakuvia semmosella tavallisella filmilaatikkokameralla,mutta siihen se jäi. Nyt täytynee alkaa pikkusen perehtymään asiaan ton lapsen orastavan kuvausharrastuksen myötä...