Nyt kun Suomen metsätalous jatkossa elää enään tukkipuusta,niin hirvikanta pitää saa reilusti alas,muuten koko metsätalous romahtaa
harvensin eilen 4-5m männyntaimikkoa,aiasemmin katsastettuna näytti että hyvä varttunut taimikko
No työtä tehdessä huomasin kuinka paljon männyissä oli mutkia.kaksilatvaisuuta,koroja ym hirvien jyrsimiä vikoja
Veikkaan että vielä herätään hirvituhoihin ja haetaan vastuun kantajia kuten Destiassa
tuhot ovat aivan selvät mutta nyt joku MMM:ssä ei hoida hommiaan,pelaa lihantuottajien pussiin.
harvensin eilen 4-5m männyntaimikkoa,aiasemmin katsastettuna näytti että hyvä varttunut taimikko
No työtä tehdessä huomasin kuinka paljon männyissä oli mutkia.kaksilatvaisuuta,koroja ym hirvien jyrsimiä vikoja
Veikkaan että vielä herätään hirvituhoihin ja haetaan vastuun kantajia kuten Destiassa
tuhot ovat aivan selvät mutta nyt joku MMM:ssä ei hoida hommiaan,pelaa lihantuottajien pussiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se on syönyt metsät aukeiksi,eikä hirvet.
Itse kuitenkin syön hirvenlihaa, olipa niitä metsässä vähän tai paljon.
hirvikannan suuruuteen, joka vielä 50-luvulla oli normaalit 500 yksilöä suomessa.
On totta, että metsätalouden muutokset, ennen muuta laajat soiden ojitukset, mutta myös uudistushakkuut ovat lisänneet hirvien elinmahdollisuuksia. Eihän esim luonnontilaisessa metsässä ole juuri mitään syömistä. Puhumattakaan säästökuusikosta, josta on kaikki aluskasvillisuus kokonaan hävinnyt.
Se että elinmahdollisuudet ovat kovasti parantuneet ei silti ole syy nykyiseen tolkuttomaan hirvikantaan. Kyllä syy on metsästyksen rajoitus, eikä mikään muu. Jos hirven metsästys vapautetaan pyyntiluvista, säästyy rahaa ja metsänhoitokin tulee taas mielekkääksi. Mutta siinähän menee muutama sata hyvinpalkattua ja vähätöistä vakassia valtionhallinnosta samalla.
Hirvikanta pudotettava sille luonnolliselle tasolle mitä se oli vielä 50-luvulla ja sehän tapahtuu vain metsästämällä. Hirvi ei ole enää vuosiin ollut villieläin - on samanlainen luonnossa tarhattu kuin porokin ja kuka senkin tarhaamisen maksaa?
Suomen metsät kasvavat enemmän kuin koskaan aikaisemmin, jos hirvet muodostaisivat metsille todellisen uhkan, näin ei olisi. Hirvien aiheuttamat tappiot tietyssä taimistovaiheessa ovat promilleluokkaa metsäpinta-alasta. Yksittäisten rajallisten vahinkojen takia ei pidä koko valtakunnan hirvikantaa ryhtyä hävittämään.
Suurin piirtein noin oli pari vuotta sitten teksti lehdessä. Lausunto tuli metsähallinnon huipulta. Harvinaisen järkevää tekstiä.
puun korjuuvaiheessa - vuos'kymmenten kuluttua.
Hirviä on liikaa.
Istutetuista taimista kehittyy tukkipuuksi loppujen lopuksi vain suhteellisen pieni osa. Paras suoja oman kokemukseni mukaan hirviä vastaan on se ettei harvenna taimikkoaan liian aikaisin ja nimenomaan liian harvaksi. Jotkut tuntuvat tekevän ensiharvennuksenkin 30 vuotta etuajassa.
Sillä raivauksella ei ole mikään kiire vaan on parempi antaa taimikon kasvaa rauhassa pituutta ja vähän tukevoitua jotta hirvituhon vaara pienenee.