Voiko parantua?

Voi parantua hyvällä ruokavaliolla

remissiossa toki voi olla mutta ei parane, ei koskaan.

Biposta ei parane.
Oireettomia jaksoja toki voi olla, ja sairauden saa yleensä haltuun lääkityksellä mikä valitettavasti kestää loppuelämän.

Ystäväni (nyt 56 v. nainen) sairastui n. 12 v sitten. Alku oli todella hurjaa, hän alkoi käyttäytyä tosi lennokkaasti. Minä hänet lääkäriin sitten sain "narrattua". Diagnoosi tuli aika äkkiä ja lääkitys ja terapia alkoi. Pari vuotta meni sairauslomilla ja lääkitystä rukatessa. Nyt on kymmenkunta vuotta mennyt tosi hyvin, työkyky pysynyt ja tauti rauhallisena. 3 kk välein hän käy psykiatrilla kontrollissa. Joskus meinaa pikkuisen masennuksen puolelle mennä mutta ei pahasti. Maniavaiheet (jotka todella ovat jälkiseurauksiltaan pahempia kuin masennus) ovat pysyneet poissa! Tuntematon ihminen ei ikinä arvaisi ystäväni sairastavan yhtään mitään:) Itsekin hän tuntee olonsa hyväksi.

Tästä taudista voi parantua niinkuin kaikista mielisairauksista. Oon itse parantunut, kovin tasaista ja tasapainoista on elämänmeno nykyään. Tunnen muitakin jotka ovat saaneet itsensä hyvin tasapainoon ja pärjäävät ilman lääkitystä.

Kun elämä on kunnossa ja kaikki hyvin, voi olla pitkiäkin oireettomia jaksoja, jopa ilman lääkitystä. Mutta sitten, kun jostakin syystä stressi iskee, sairaus aktivoituu.

Mun mielestä tuo koko "sairaus" määritelmä on ihan sairas tässäKIN mielenterveyshäiriössä. Se on vaan sitä varten että saadaan nopeutettua "hoitamista", eli lääkettä kurkusta alas. Sen jälkeen ei ainakaan parane!
Niinku tässäkin ketjussa on monta esimerkkiä että voi parantua, vaikka jokut kivikovaan väittävät toista.
Noissa lääkkeissä on se ongelma että ne pienentää aivokapasiteettia, mistä aiheutuu sitten kaikenlaisia sivuvaikutuksia ja estää käytännössä luonnollisen paranemisen. Minä en usko diagnooseihin.

Mä olen oireillut viisivuotiaasta lähtien. Dg:n sain 26-vuotiaana vaikka erinäisillä kutistajilla kävin koko lapsuus- ja nuoruusiän. Lääkityksen sain myös kun dg varmistui. Sairaus asettui nopeasti lääkityksellä ja raskauden ja imetyksen ajan olin lääkkeettä. Lääkkeetön kausi kesti aika tasan kaksi vuotta ja yhtäkkiä ilman ulkoista ärsykettä sairaus aktivoitui viime viikolla ja jouduin palaamaan lääkitykselle.

Jos ei muuta niin arvaamaton tää sairaus ainakin on.

Kyseisestä sairaudesta ei voi koskaan parantua, mutta iän ja vuosien myötä oireet voivat jäädä hyvin minimiin, jopa kokonaan pois :)

Jossain sitten taas luki, että iän myötä masennus ottaa vallan tässä sairaudessa. :(

Olen lähes parantunut kiitos JEESUKSELLE! Hän ei jätä työtään kesken minussa ja vie asian loppuun asti!

Mielisairaudesta paranee vain Jumalan sanan avulla. Ihmiselle kun saarnaa terveellistä Jumalan sanaa. Jumala on ankara ja vanhurskas hän vihaa syntisiä ja tuomitsee jokaisen väärähenkisten ikuisesti helvettiin. Sielunvihollinen huijaa monia väärissä hengellisyyksissä parantamalla sairauksia ym silmänkääntötenppuja.

ET

Nauti 🤣🤣🤣

Ei

Nauti🤣

en tiedä mua pelottaa tää tuntuu että sekoaa toivottavasti lääkitys auttaa

Ei ole kukaan

eiköhän tämä ole ikuinen valssi. kuten olen sanonut.