Bipolaarinen supermies, minäkö ?

Bibolaarinen supermies, minäkö ?

Kun tuntuu joillekin olevan hiukan epäselvä tuo kaksisuuntaisen käsite, minä kerron siitä ja itsestäni. Minä elän jatkuvassa hypomaniassa, enkä suostu lääkitykseen, koska olen itseeni
erittäin tyytyväinen näin.
Bipolaarinen on todellinen maailmanvalloittaja ja kuningas. Dionysoksen jälkeläinen hurmaavuudellaan ja viehätysvoimallaan ja on aina huomion keskipiste. Ylivoimainen älyllään, taiteellisuudellaan,
musikaallisuudellaan, muistillaan, urheilussa ja kaikissa rohkeutta vaativissa tehtävissä. Muut
ihmiset tulevat takana valovuosien päässä.
Kaikki suuret sotapäälliköt ovat olleet oikein superhypomaanikoita.
Suurimmat nimet musiikissa, ja kaikissa muissakin taiteissa.
Sanonta hulluus ja nerous on saman asian eri puolia, pitää hyvin paikkansa. Bipo uskoo omiin
kykyihinsä aivan rajattomasti missä tilanteessa tahansa. Ei olisi Kolumbuksen tilalle lähtenyt kukaan muu kuin toinen
yhtä bipo, kun ei tiennyt vastarantaa olevankaan. Aleksanteri Suuri on myös klassinen esimerkki, Napoleonista tai Elviksestä nyt puhumattakaan.

Ei bipo naista vierelleen tarvitse. Muut ihmiset ovat ajatuksejuoksultaan niin hitata bipoon verrattuna, että vaatii suurta kärsivällisyyttä ja rohkeutta naisen valita itselleen bipo. Siitä
johtuu useimmat epäonnistumisetkin. Bipo on bipo, eikä muutu, naisen on se muistettava.
Bipovaatii aktiivista tekemistä kaiken aikaa, ja mieluummin tietysti vaikeita tehtäviä. Aikuinen ADHD. Mutta ne naiset ketkä uskaltavat, pääsevät sellaiseen kyytiin, mitä eivät olisi saattaneet rohkeimmissakaan haaveissa uneksiakaan, ja palkinto siitä saattaa olla satumainen.

Puhun nyt tässä koko ajan miespersoonasta, koska itse olen. Samat jutut pätee toisinkinpäin,
mutta naiset ovat ääribipoissa harvinaisempia.

Muiden bipojen tapaan minäkin rakennan maailmaa yötä päivää, nukkuminen jää vähiin.
Useimmiten herään kesken aamuyötä työtuolistani, päästäkseni sitten sänkyyn. 4-6 h /vrk
ja siitä huolimatta joka päivä tuntuu liian lyhyeltä. Kunpa osaisin olla kokonaan nukkumatta.
Vastoin yleistä käsitystä ei bipo ole tuuliviiri. Muutoksia ja uutuksia tapahtuu paljon, mutta
ne on monesti hyvin huolella harkittuja.

Mutta auta Krishna, kun hypomaniassa koko ajan elävä saa alkoholia ja vain vähänkin. Silloin ei tämä maailma ole enää riittävän suuri estääkseen lentämästä minne vain ilman mitään ennakkosuunnitelmaa. Muuta kuin
passi ja VISA mukaan ja menoksi. Ja takaan, että myös menty on. On herätty Singaporessa, San
Fransicossa, Miamissa jne. Kaikki tämä vain yliaktiivisuuden takia. Ettei vain mitään jää kokematta
ja kokeilematta.

Ei missään tapauksessa alkoholia bipolaarihäiriöiselle, on kuin nuotioon bensaa heittäisi. Absolutisti on ainoa vaihtoehto.

Mutta jännittävä elämä saattaa odottaa rohkeaa naista.
7735
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Näinhän se on.
Vauhtia ja tilanteita riittää. Elän itse parisuhteessa, jossa mitään mielialavaihteluita ei juurikaan suvaita, kun olen bipopäälainen. Naisena koen elämäni rajoitetuksi, kytätyksi ja suvaitsemattomaksi.
Pahinta helvettiä on tulla kielletyksi kokonaan.

Jokaisella on oma elämänsä. Nauti miten kykenet sinä supermies.
(viimeiset rivisi kyllä ovat totta! senkun saisi pääkoppaan)

Äänestä
  • Elän parisuhteessa ja täysin samalta tuntuu. Hiukan iloa ja menoa elämässä tai haluttomuutta mennä nukkumaan vaikkapa hyvän elokuvan katsomisen vuoksi, niin heti olen muka hypomaniassa. Ymmärrän toki puolison huolen, kun on saanut kokea maniani ja kaikki hölmöilyt. Sietämättömältä kuitenkin tuntuu tällainen holhoaminen. Välillä tosiaan toivon olevani sinkku. Saisi hypomanioida ja viettää rauhassa depistä. Ymmärrän toki senkin, että yksin asiat voisi mennä manian/depiksen sattuessa todella pieleen. Parisuhteen päätös tosin hankalaa lasten ym vuoksi. Elämä jotakuinkin siedettävää normaalitilassa. Itseä ei pääse oikein toteuttamaan.
    mitä voisin tehdä???

    Äänestä

  • isäntä? kirjoitti:

    Elän parisuhteessa ja täysin samalta tuntuu. Hiukan iloa ja menoa elämässä tai haluttomuutta mennä nukkumaan vaikkapa hyvän elokuvan katsomisen vuoksi, niin heti olen muka hypomaniassa. Ymmärrän toki puolison huolen, kun on saanut kokea maniani ja kaikki hölmöilyt. Sietämättömältä kuitenkin tuntuu tällainen holhoaminen. Välillä tosiaan toivon olevani sinkku. Saisi hypomanioida ja viettää rauhassa depistä. Ymmärrän toki senkin, että yksin asiat voisi mennä manian/depiksen sattuessa todella pieleen. Parisuhteen päätös tosin hankalaa lasten ym vuoksi. Elämä jotakuinkin siedettävää normaalitilassa. Itseä ei pääse oikein toteuttamaan.
    mitä voisin tehdä???

    älä tee mitään. Jos viisas haluat olla,alistu kohtaloosi. Saattaa muuten mennä sekä omasi että läheistesi elämä tosi sekaisin.

    Äänestä

  • expuoliso kirjoitti:

    älä tee mitään. Jos viisas haluat olla,alistu kohtaloosi. Saattaa muuten mennä sekä omasi että läheistesi elämä tosi sekaisin.

    Niin.
    Noinhan "normaalit" suhtautuvat. Voin uskoa että tiedät mistä puhut, mutta jos et itse ole bipo, et ole oikein oikea kuitenkaan järkeilemääbn asioita.

    Jos puhut terveenä puolisona, sen ymmärrän. Varmasti on ollut seiniä vastassa.
    Mun paras kaverini on bipo. Ymmärrämme toisiamme. Kun teen itsaria tai muuta katastrofia, saan juuri ne oikeat vastaukset mitä kaipaan. Enkä syyllisty seuraavana päivänä moitteen verkkoon, vaan elän helpottuneena. Pelastettuna.

    Bipolle On bipo paras kaveri.
    Rakkaussuhteesta en vielä tiedä.

    Äänestä

  • expuoliso kirjoitti:

    älä tee mitään. Jos viisas haluat olla,alistu kohtaloosi. Saattaa muuten mennä sekä omasi että läheistesi elämä tosi sekaisin.

    ollaan oltu yhdessä kolme vuotta, hektistä menoa aina välillä.
    Välillä tasaista ja tavallista parisuhdetta.
    Sitten alkoi mennä perseelleen, tuli kait maanikko vaihde,
    viina virtasi ja ryyppäämistä kesti useita päiviä kerrallaan.

    Puheet oli suuret, vain taivas rajana jne.
    Välillä mua rakastettiin niiin että oksat pois.
    (seksi on muuten erinomaista, kiihkeää ja rajua,
    jossain vaiheessa seksi on sitten lähes pakkasen puolella).

    Sitten yhdellä ryyppy kerralla, monen päivän putki,
    ukko eksyi väärään sänkyyn.
    Teolleen ei osaa sanoa syytä, pettää ei
    ollut aikonut ja katuu kovasti.
    Sairaus ja viina ei käy yhteen.

    Tapaus pysäytti vähäksi aikaa, lääkitys tarkastettiin ja
    viinoitelua on yritetty lopettaa.
    Aika vasta näyttää kuinka käy.

    Äänestä

  • isäntä? kirjoitti:

    Elän parisuhteessa ja täysin samalta tuntuu. Hiukan iloa ja menoa elämässä tai haluttomuutta mennä nukkumaan vaikkapa hyvän elokuvan katsomisen vuoksi, niin heti olen muka hypomaniassa. Ymmärrän toki puolison huolen, kun on saanut kokea maniani ja kaikki hölmöilyt. Sietämättömältä kuitenkin tuntuu tällainen holhoaminen. Välillä tosiaan toivon olevani sinkku. Saisi hypomanioida ja viettää rauhassa depistä. Ymmärrän toki senkin, että yksin asiat voisi mennä manian/depiksen sattuessa todella pieleen. Parisuhteen päätös tosin hankalaa lasten ym vuoksi. Elämä jotakuinkin siedettävää normaalitilassa. Itseä ei pääse oikein toteuttamaan.
    mitä voisin tehdä???

    Voi helv*tti, ette tiedä miltä tuntuu puolisona pelätä maniaa.

    Ylihuolehtivaisuus on parempi kuin manian tuleminen, joka on helvetti.

    Äänestä

  • pää kiinni kirjoitti:

    Voi helv*tti, ette tiedä miltä tuntuu puolisona pelätä maniaa.

    Ylihuolehtivaisuus on parempi kuin manian tuleminen, joka on helvetti.

    totta kirjoitat. En haluaisi kenenkään kokevan elämää pahasti maanisen kanssa ,se on nimenomaan helvettiä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kv3052 kirjoitti:

Bibolaarinen supermies, minäkö ?

Kun tuntuu joillekin olevan hiukan epäselvä tuo kaksisuuntaisen käsite, minä kerron siitä ja itsestäni. Minä elän jatkuvassa hypomaniassa, enkä suostu lääkitykseen, koska olen itseeni
erittäin tyytyväinen näin.
Bipolaarinen on todellinen maailmanvalloittaja ja kuningas. Dionysoksen jälkeläinen hurmaavuudellaan ja viehätysvoimallaan ja on aina huomion keskipiste. Ylivoimainen älyllään, taiteellisuudellaan,
musikaallisuudellaan, muistillaan, urheilussa ja kaikissa rohkeutta vaativissa tehtävissä. Muut
ihmiset tulevat takana valovuosien päässä.
Kaikki suuret sotapäälliköt ovat olleet oikein superhypomaanikoita.
Suurimmat nimet musiikissa, ja kaikissa muissakin taiteissa.
Sanonta hulluus ja nerous on saman asian eri puolia, pitää hyvin paikkansa. Bipo uskoo omiin
kykyihinsä aivan rajattomasti missä tilanteessa tahansa. Ei olisi Kolumbuksen tilalle lähtenyt kukaan muu kuin toinen
yhtä bipo, kun ei tiennyt vastarantaa olevankaan. Aleksanteri Suuri on myös klassinen esimerkki, Napoleonista tai Elviksestä nyt puhumattakaan.

Ei bipo naista vierelleen tarvitse. Muut ihmiset ovat ajatuksejuoksultaan niin hitata bipoon verrattuna, että vaatii suurta kärsivällisyyttä ja rohkeutta naisen valita itselleen bipo. Siitä
johtuu useimmat epäonnistumisetkin. Bipo on bipo, eikä muutu, naisen on se muistettava.
Bipovaatii aktiivista tekemistä kaiken aikaa, ja mieluummin tietysti vaikeita tehtäviä. Aikuinen ADHD. Mutta ne naiset ketkä uskaltavat, pääsevät sellaiseen kyytiin, mitä eivät olisi saattaneet rohkeimmissakaan haaveissa uneksiakaan, ja palkinto siitä saattaa olla satumainen.

Puhun nyt tässä koko ajan miespersoonasta, koska itse olen. Samat jutut pätee toisinkinpäin,
mutta naiset ovat ääribipoissa harvinaisempia.

Muiden bipojen tapaan minäkin rakennan maailmaa yötä päivää, nukkuminen jää vähiin.
Useimmiten herään kesken aamuyötä työtuolistani, päästäkseni sitten sänkyyn. 4-6 h /vrk
ja siitä huolimatta joka päivä tuntuu liian lyhyeltä. Kunpa osaisin olla kokonaan nukkumatta.
Vastoin yleistä käsitystä ei bipo ole tuuliviiri. Muutoksia ja uutuksia tapahtuu paljon, mutta
ne on monesti hyvin huolella harkittuja.

Mutta auta Krishna, kun hypomaniassa koko ajan elävä saa alkoholia ja vain vähänkin. Silloin ei tämä maailma ole enää riittävän suuri estääkseen lentämästä minne vain ilman mitään ennakkosuunnitelmaa. Muuta kuin
passi ja VISA mukaan ja menoksi. Ja takaan, että myös menty on. On herätty Singaporessa, San
Fransicossa, Miamissa jne. Kaikki tämä vain yliaktiivisuuden takia. Ettei vain mitään jää kokematta
ja kokeilematta.

Ei missään tapauksessa alkoholia bipolaarihäiriöiselle, on kuin nuotioon bensaa heittäisi. Absolutisti on ainoa vaihtoehto.

Mutta jännittävä elämä saattaa odottaa rohkeaa naista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu