Jos kauan sitten menettämäni kädet olisivat täällä
Niin sinua rakastaisin
niin kuin hekin lepäsivät levollisena kuoresi viileän päällä
***
blues:
http://www.youtube.com/watch?v=kxbDw5qrvxA&feature=related
Niin sinua rakastaisin
niin kuin hekin lepäsivät levollisena kuoresi viileän päällä
***
blues:
http://www.youtube.com/watch?v=kxbDw5qrvxA&feature=related
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei se ollu totta
mä muistan harhoja
kun se käveli pöytämme edestä ja vilkaisi
sydän putosi reisille
mut piti töniä hereille
pilli suussa, Campari kitalaessa nielutta
mä tuijotin sen selkää unessa, sulamassa häinä jäisissä käsissä
sen takapuoli
sen etupuoli
lauttojen vaahtoina hajoavat vanat
sen hartiat ja korvat, liekkinä liehuvat hiukset
huulien kaari myöhemmällä iällä:
kuinka sä oot liian ihana
tuolla kaukana silmiesi takana kuin elämä
Se sai mut nauramaan
se sai mut
se on nyt
kai jo mennyt
se oli vähän kuin se, etsimämme
Hieno pokausruno! Tässä oikein tuntee miten tila on ahdas ja ihmishulina vallitseva. Minulle tuli mieleen meluisa akkaseurue Stadin tähdessä, ja ohitse kävelee joku upea miesilmestys. Rakkaus paistaa tässä kuin munia aamuisella pannulla nakkikioskilta haisevine sormineen jokin vanha fägi tai lepso.
Hyvä ihana mahtava ja kaunis Zakus! Sinun runojasi on niin ihana aamuisin naattia, tulee sellainen fiilis että itsekin olisi elossa ja vetreä, eikä tarvitsisi noilla pornosivuilla rynkyttää.
=)
Mie tykkään tästä, otoksesta!
Vaikka sulla onkin kummallinen tapa tehdä
sekametelisoppaa yleisillä paikoilla olethan ottanut
huomioon että kissapedot yleensä ovat symbioosissa
pässinpäiden kanssa, mikähän muuten lienee syy moiseen astrologiseen
vääristymään...(pohtii niin että aivosolut sinkoilee pitkin näyttöä)
Viidakon laithan ovat vallan toisenlaiset!
T: Blair witch-( gaweris)
Tämä kummajainen on muakin kiehtonut aina. Olenko mä kertonut siitä vuohesta joka seisoi Böndellä omassa aitauksessaan ja tapitti mua silmiin. Jotenkin mä ihailin sen karmeita sarvia ja hullunkiiltoa sinisissä silmissä, mutta kun tää heppu otti äkkiä vauhtia ja juoksi suoraan päin tallin seinää että jymähti, niin mä jotenkin siinä sitten repesin, tipuin peffalleni ja nauroin katketakseni. Siis mä menin aivan hervottomaksi. Se hemmetin kilipukki tuli sitten siihen aidan viereen katselemaan hullua kissaa nurtsillaan kieriskelemassä.
V**** mä olin tukehtua.
Ehkä meillä oli siinä semmonen tsymbioosi, sillä eihän maaseudulla kukaan kestä tervejärkisenä. Jopa hetken piipahtelu aiheuttaa peruuttamattomia vaurioita Cortexiin ja ydinjatkeeseen.
t. fair bitch