Purnunniemen ja Venäänniemen alue on aiemmin ollut enimmäkseen suota, mutta siellä on myös kuivempaa kangasta havupuineen ja jossain jopa ruohikkoista koivikkoa. Maasto on vaihtelevaa, rinnettä, mäkiä ja laaksoa ja kaikki nämä täynnä onkaloita ja välissä möykkelikköa, kulkija on saanut varoa mihin astuu.
Siellä ovat viihtyneet oravat ja jänikset ja metsäkanalinnut, myös hirvet ovat asuttaneet aluetta.
Pitkään vaiettu salaisuus oli, että alueella asuu neljä pientä metsänhenkeä. Niitä nähdään harvoin ja ne ne eivät näyttäydy kaikille. Joskus, vuosia sitten, niiden on nähty sateella vilistävän mäeltä rinnettä alas metsämiesten tekemää polkua pitkin.Ne juoksivat sateelta suojaan alhaalla olevan suuren kuusen juurelle ohi vaaleanpunaisten, pyöreiden, juuri esiinnousseiden karvarouskujen.
Aurinkoisina kesäpäivinä ne istuivat aukion reunalla kivellä ja seurasivat kuinka hirvet napsivat horsman pieniä kukintoja ravinnokseen. Talvisin ne seurasivat rannalla ohihiihtäviä ihmisiä ja tekivät itsekin jaloillaan ja käsillään hiihtoliikkeitä.
Alue olisi ollut säilyttämisen arvoinen, mutta rahan houkutus oli liian suuri Kajaanin kaupungille. Ahne kaivosmies sai luvan louhintaan ja jyrsi koneillaan mäen rinnettä pilaten maiseman lopullisesti. Ja tämä jyrsintä jatkuu edelleen, hiekkapöly ja melu täyttävät ilman ja kivikkoinen mäki pienenee pienenemistään.
Tuulivoimala teki järvestä tylsän, tyynen lätäkön eikä järvenselkä enää hivele Purnussa kivellä istuvien metsänhenkien eikä ihmistenkään silmää.
Nyt alueelle on rakennettu kesämökkejä ja sitä keskeltä halkova tie on tuonut mukanaan rauhattomuuden ja oudon märännäisyyden tuoksun ennen niin raikkaalle ja puhtaalle seudulle.
Metsänhenget siirtyivät lähelle Pörösenhiekkaa, jossa ne katselevat kaunista järvinäkymää. Hirvet on metsästetty, kenties kokonaan.
Aika alkaa olla lopussa pienille metsänhengille, alueen tuhoaminen jatkuu ja niiden elintila kapenee. Tyypillistä metsänhengille on, että kun niiden vakituinen,
luonnonmukainen asuinseutu tuhotaan, nei eivät siirry toiseen paikkaan vaan kuolevat. Ne, jotka tuntevat alueen ja tietävät metsänhengistä, pitävät tapahtumaa surullisena ja he menettävät osan itsestään, muille asia on yhdentekevä ja he jatkavat elämäänsä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Siellä ovat viihtyneet oravat ja jänikset ja metsäkanalinnut, myös hirvet ovat asuttaneet aluetta.
Pitkään vaiettu salaisuus oli, että alueella asuu neljä pientä metsänhenkeä. Niitä nähdään harvoin ja ne ne eivät näyttäydy kaikille. Joskus, vuosia sitten, niiden on nähty sateella vilistävän mäeltä rinnettä alas metsämiesten tekemää polkua pitkin.Ne juoksivat sateelta suojaan alhaalla olevan suuren kuusen juurelle ohi vaaleanpunaisten, pyöreiden, juuri esiinnousseiden karvarouskujen.
Aurinkoisina kesäpäivinä ne istuivat aukion reunalla kivellä ja seurasivat kuinka hirvet napsivat horsman pieniä kukintoja ravinnokseen. Talvisin ne seurasivat rannalla ohihiihtäviä ihmisiä ja tekivät itsekin jaloillaan ja käsillään hiihtoliikkeitä.
Alue olisi ollut säilyttämisen arvoinen, mutta rahan houkutus oli liian suuri Kajaanin kaupungille. Ahne kaivosmies sai luvan louhintaan ja jyrsi koneillaan mäen rinnettä pilaten maiseman lopullisesti. Ja tämä jyrsintä jatkuu edelleen, hiekkapöly ja melu täyttävät ilman ja kivikkoinen mäki pienenee pienenemistään.
Tuulivoimala teki järvestä tylsän, tyynen lätäkön eikä järvenselkä enää hivele Purnussa kivellä istuvien metsänhenkien eikä ihmistenkään silmää.
Nyt alueelle on rakennettu kesämökkejä ja sitä keskeltä halkova tie on tuonut mukanaan rauhattomuuden ja oudon märännäisyyden tuoksun ennen niin raikkaalle ja puhtaalle seudulle.
Metsänhenget siirtyivät lähelle Pörösenhiekkaa, jossa ne katselevat kaunista järvinäkymää. Hirvet on metsästetty, kenties kokonaan.
Aika alkaa olla lopussa pienille metsänhengille, alueen tuhoaminen jatkuu ja niiden elintila kapenee. Tyypillistä metsänhengille on, että kun niiden vakituinen,
luonnonmukainen asuinseutu tuhotaan, nei eivät siirry toiseen paikkaan vaan kuolevat. Ne, jotka tuntevat alueen ja tietävät metsänhengistä, pitävät tapahtumaa surullisena ja he menettävät osan itsestään, muille asia on yhdentekevä ja he jatkavat elämäänsä aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Näinhän se Kaleva lopussaan loitsi, että kerran ne tulee vielä takaisin. Siis metsänhenkien ja pakanuuden aika. Itse en sitä taikakirjaa ole lukenut, mutta olen perehtynyt sen sanomaan muutoin sitä tutkineiden välityksellä ja otteita siitä tarkastelemalla.
Ps. aito Kajaanin murre eroaa hieman lähiseutujen murteesta. Ja on itseasiassa lähempänä Kalevalaista kolmipolvista runonlausuntaa johtuen vuorovaikutuksesta Vienan alueen ja alku Savolaisten kesken, kuin lähiseutujen enemmän Savolaiset murteet. Ja Savolaiset, jotka ovat saaneet nimensä kaskeamiskulttuuriinsa kuuluvasta savusta, ovat kuten jokainen tietää Hämäläisiä siirtolaisia.
Ohuen sivistyksen ja hyvinvoinnin verhon takaa paljastuu usein täydellinen ääliömäisyys ja tekopyhyys. Rantojen rosvous, oman edun tavoittelu yleisen hyödyn kustannuksella, ahneuden synti.
systeeminä tämän maapallon rattaat pyörimässä.
Voihan sitä huuhaata täällä kirjoittaa,mutta se käytännön toteutus?
silloin jos se tapahtuu yleisen hyödyn kustannuksella. Joissain tilanteissa on moraalisesti ja/tai rikosoikeudellisesti tuomittavaa toimia pelkästään oman edun mukaisesti.
Pankkiryöstäjäkin voisi sanoa, "tavoittelin vain omaa etuani".
otti aurinkoa kesän ensimmäisinä hellepäivinä aivan Venäjänniemen kärjessä. Paljas valkea takamus jäi ikuisesti mieleen ;) Paljon herkempi näky kuin nuo rantaan nousseet teollisuuslaitosten näköiset kummituslinnat.
Ensi kesänä ei varmaan henkiä enää nähdä joten sekin voidaan lisätä kadonneiden aarteiden listalle.
(terveiset hengelle ja hyviä kelejä)
Huomasitteko äskeisen sateen jäljiltä taivaalla sateenkaaren.
Metsänhenget ihastelevat mielellään sateenkaarta ja sen värejä ja silloin ne voi yllättää töllistelemästä taivaalle. Metsänhenget ovat värikkäitä itsekin: yksi on keltainen, toinen on musta, kolmas punainen ja neljäs valkoinen.
Arvaanpa, että muutama lukija tuhahtaa ja kieltää uskovansa metsänhenkiin,
vaikka hiljaa mielessään kuitenkin uskoo ja on tyytyväinen niiden olemassaoloon.
Enimmät aikasi
nähty kulkevan myös Ahman.
tuulivoimala?
"Tuulivoimala teki järvestä tylsän, ty"
tarkoitetaan joen mylttäystä, joka tapahtui joitakin vuosia sitten. Joen pohjaan upotettiin jotain, kenties kaapeleita, eli olisiko kyse kaapelivoimasta.
Tämän mylttäyksen jälkeen järven ilme todellakin muuttui.
Jos menet Purnun kärkeen ja katsot vasemmalle järvenselkää, huomaat sen muuttuneen ikäväksi. Sama on havaittavissa Kuurnan puolelta kohti Petäisenniskaa katsottaessa, siellähän ranta on maisemoitu kammottavaksi.
Kun ihminen alkaa sormeilla luontoa, lopputulos harvoin onnistuu.
Sinänsä hyvä huomio, tekstissä on syytä aina käyttää oikeita sanavalintoja, jottei synny väärää mielikuvaa, etenkin kun kaikki muu on niin oikein kuvattu.
Kyseessä on maan alle kallioon 90-luvulla louhittu tunnelivoimala, joka hidasti joen virtausta ja on aiheuttanut myös joen veden samenemista.
kaupunkien keskustoista ulospäin. Ja uusi asutus on useimmiten syntynyt vesistöjen läheisyyteen. Nykyisin vesistöjen läheisyys ei ole enää tarpeellista samoista syistä kuin ennen kun, vesistöjä käytettiin kulkureitteinä ja ne auttoivat ravinnon ja toimeentulon saamisessa.
Nykyisin vesistöistä haetaan toisenlaisia hyötyjä, ihmiset kaipaa veden läheisyyttä oman viihtymisensä vuoksi. Jokapäiväisen selviytymisen takia ei kenenkään tarvitse enää asua järven rannalla.
Huvi ja nautinto, niitä ihmiset tuntuvat nykyisin järvien rannoiltakin hakevan. Ranta-asumiseen liitetään nykyisin myös jonkinlainen elitistisyys. Myös erilaiset ökyilijät pyrkivät hakeutumaan asumaan rauhallisiin järvenrantapaikkoihin. Meillä on kuitenkin lainsäädäntö joka sanelee aika tarkkaan mitä saa rakentaa ja mihin. Ihan minne tahansa ei kuitenkaan voi huvilaansa tai asumustaan pystyttää, vaikka olisi minkälainen öky. Mutta jos rahaa ja tahtoa on niin miksi sitä ei saisi käyttää oman haaveensa toteuttamiseen? Näissä asioissa pitäisi ottaa kuitenkin yhteinen etu huomioon ja asettaa se yksityisen edun edelle, varsinkin jos siihen on painavat syyt.