Tänään, sunnuntaina 26.7 vietetään Kirkastussunnuntaita.
Kuinkahan moni meistä härmäläisistä tietää, mitä se tarkoittaa.
Se tiedetään, että se on kirkollinen juhlapäivä, mutta siihen tyssäsi ainakin minun tiedot.
Ennen vanhaan Tippavaaran vanha isäntä (106 v. ja risat) valmisti Tippavaaran rajamailla kolmasti kirkastettua pontikkaa.
Se oli juhlapäivä, kun maisteltiin sitä.
Kun vallesmanni tuli tarkastamaan, että pitääkö huhut paikkansa sanomalla vanhalle isännälle, että "täällä pitäisi olla keittovehkeet", niin isäntä vastasi, että niin pitäisi, mutta kun ei oo.
Pannut ja purtilot oli siinä vaiheessa pantu jemmaan.
Kumma juttu, että nykyään ei juurikaan kuule puhuttavan pontikasta, juomasta, joka on pitänyt suomalaisen miehen vuosisatain saatossa aina pystyssä tai makuulla.
Onkohan pontikankeitto tyystin lopetettu Suomessa?
Ei muuta, kun kirkastumaan!
Kuinkahan moni meistä härmäläisistä tietää, mitä se tarkoittaa.
Se tiedetään, että se on kirkollinen juhlapäivä, mutta siihen tyssäsi ainakin minun tiedot.
Ennen vanhaan Tippavaaran vanha isäntä (106 v. ja risat) valmisti Tippavaaran rajamailla kolmasti kirkastettua pontikkaa.
Se oli juhlapäivä, kun maisteltiin sitä.
Kun vallesmanni tuli tarkastamaan, että pitääkö huhut paikkansa sanomalla vanhalle isännälle, että "täällä pitäisi olla keittovehkeet", niin isäntä vastasi, että niin pitäisi, mutta kun ei oo.
Pannut ja purtilot oli siinä vaiheessa pantu jemmaan.
Kumma juttu, että nykyään ei juurikaan kuule puhuttavan pontikasta, juomasta, joka on pitänyt suomalaisen miehen vuosisatain saatossa aina pystyssä tai makuulla.
Onkohan pontikankeitto tyystin lopetettu Suomessa?
Ei muuta, kun kirkastumaan!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eikös joskus Kiteen Kolmesti Kirkastettua saanut tilaamalla Alkosta? Muistan, kun siitä oli uutisia telkkaria myöten. Pontikkatehdas ei tosin ollut aito korpikuusen juurella oleva vaan lakisääteisin luvin pystytetty. Saattaa olla, ettei luvallinen pontikka vedä vertoja luvattomalle. Ainahan salailu antaa oman arominsa asiaan kuin asiaan.
Kymmeniä vuosia sitten olen maistanut pontikkaa. Ei se mitään herkkua ollut, mutta en poiskaan sylkenyt.
Päivän Hesarissa on iso juttu kannabiksen viljelyn ja käytön yleistymisestä. Asialla on kirjava joukko kotikasvattajia , duunareita ja akateemisia. Porin RMJ-festareilla pidätettiin 99 henkilöä huumerikoksista, heistä 16 Sastamalan kunnasta.
Korpikuusen kyyneliä tuskin kukaan enää tiputtelee, viina on Suomessakin halpaa. Putkinotkon Juutas Käkriäiselle se oli kuitenkin tulonlähde suuren sanikkalaumansa elättämisesksi, muu työ ei oikein maistunutkaan. Entisajan jotkut vallesmannit katselivat touhua läpi sormien.
Mikko Niskasen Kahdeksassa surmanluodissa pontikankeitolla on roolinsa , köyhyys siinäkin pontimena.
Kyllä minäkin olen pontikkaa maistanut, maalaishäissä perinteisesti halkopinosta lämmenneenä sitä käytiin puolisalaa naukkaamassa. Irvistin ja sylkäisin pois.
Ennen ne pidettiin kirkastusunnuntaina, nyt aikaisemmin heinäkuulla. Monasti olin mukana.