En ole ennen ollutkaan varattuun ihastunut. Ja tiedän, että se on tavallaan väärin, siksi olenkin päättänyt että unohdan kyseisen miehen.
Mutta minkäs silti tunteilleni mahdan? Olemme kavereita ja se että pidän hänestä, en aijo sen takia pistää välejä poikki > ettemmekö voisi olla kavereita? mutta en silti aijo mennä tunnustamaan tunteitani ja rikkomaan kenenkään välejä.
Onhan se vähän vaikeaa olla kaveria, mutta muuta ei voi. On se parempi kuin ei mitään, ettei oltaisi kavereita, ystäviä.
Emme ole puhuneet asiasta, mut eikös tuo ole itsestään selvyys, että kaveripohjalle se jää?
Mutta minkäs silti tunteilleni mahdan? Olemme kavereita ja se että pidän hänestä, en aijo sen takia pistää välejä poikki > ettemmekö voisi olla kavereita? mutta en silti aijo mennä tunnustamaan tunteitani ja rikkomaan kenenkään välejä.
Onhan se vähän vaikeaa olla kaveria, mutta muuta ei voi. On se parempi kuin ei mitään, ettei oltaisi kavereita, ystäviä.
Emme ole puhuneet asiasta, mut eikös tuo ole itsestään selvyys, että kaveripohjalle se jää?
Vastaukset 14
Vanhimmat
olla kavereita! Kyllä siinä on jommalla kummalla muita tunteita...
on markkinat. Tottakai voi olla kavereita ilman suurempia tunteitakin.
tai oikeaa ihastumisessa ? Näin vaan käy ja se on totta. Se miten päättää asian suhteen toimia onkin jo vaikeampi juttu. Riippuu niin monesta tekijästä ja tilanteesta varatun taholta. Eipä voi mennä arvostelemaan ketään,jonka kengissä ei ole kävellyt. Ystävyys on arvokasta . Vaikeaa, mutta säilyttäisin kyllä kaveruuden vaikka jotakin joutuisin itsestäni piilottamaankin. Saattaa myös käydä, et ihastus vaan lehahtaa liekkeihin molemmin puolin lupaa keneltään kysymättä. Oikein vai väärin..kuka sen sanoo?
Ihastuin tietämättömyyttäni varattuun naiseen ja sitten sain selville, että onkin varattu ja en ole tähän päivään mennessä tunteistani viitsinyt kertoa mitään hänelle. Parempi varmaan pitää mölyt mahassa, vaikka toisella olisikin samoja tunteita. Vaikee tilanne kyllä, en tiedä mikä ois oikea ratkaisu. Ei kai sitä voi muuta kuin luovuttaa, vaikka kipeetä tekee. Itse en vieläkään ole päässyt irti ihastumisesta, vaikka aikaa on kulunut paljon.
Sama tilanne. En myöskään aiemmin ole ollut ihastunut varattuun ja säikähdin kun huomasin asian niin olevan. Tutustuttiin harrastustoiminnan puitteissa vasta pari viikkoa sitten, mutta huomaan ettei ole päivässä montaa tuntia ettei ajatukset häneen harhailis. Saman katon alla asuu tyttöystävänsä kanssa -suhteestaan en enempää tiedä. Odotan tapaamisiamme hurjan paljon -vaikkakin isommalla porukalla. Samalla järki yrittää sanoa, että tunteet täytyisi pitää kurissa. Sillä onhan lähemmäs kolmekymppisillä jo tavoitteena vakiintuminen eikä ero suhteessa tunnu mitenkään realistiselta vaihtoehdolta.
En ole seurustellut moneen vuoteen ja lähes jo ajatellut ettei mulle mieluista miesolentoa maailmasta löytyiskään. Ja miten hämmentävää oli yhtäkkiä löytää ihminen, jossa on lyhyehkön tutustumisen perusteella lähes kaikki piirteet joita miehessä arvostan. Ja vieläpä samat kiinnostuksenkohteet.
Kyllähän sitä ollaan yhdessä ja erotaan.. Mut että toisen takia. Osaisko sitä antaa itelleen anteeksi ikinä. Ihastumistaan varattuun..
Ihastuminen ei valitse kohdetta sen perusteella ollaanko varattuja vai ei. Tunteessa ei ole mitään väärää tai pahaa! Kerro tunteesi tälle kohteelle, koska: Kaveripohjalla olet jo. On suunta vain ylöspäin ja aika usein miesten ja naisten ystävyydessä on molemminpuolinen kiinnostus takana.
mutta silti tuntuu niin väärältä mennä kenenkään välejä rikkomaan. en haluaisi itselle käyvän sitten samoin. mitä paremmin mieheen tutustun, mitä enemmän olemme yhteydessä, sitä enemmän häneen ihastun.
rikki mene sinun tunteistasi vaan siitä jos tunteidesi kohde päättää lähteä suhteestasi. Sitä tuskin tapahtuu jos hänellä ei ole tunteita sinua kohtaan, eikö niin?
suhteestaan piti olla :b
olisi vain helpompaa jos ei tuntisi näin. olisi kaveria vain.
---> Ihastuin myös varattuun! :S
Haluaisin " lopettaa " ihastumisen, mutta en pysty. Oikeastaan koitan keksiä syitä jotka saisi mut inhoamaan sitä miestä, siten se olisi helpompaa.
Mies kuitenkin tietää tunteistani ja pelaa jotain omia pelejään, tunteillani.
Parempi olis jos hän jättäisi mut kokonaan huomioimatta kuten olen koittanut hänelle osoittaa. En tiedä olenko hänelle jokin egobuusteri, toivon ettei näin ole.
Joskus munsta tuntuu, että hänelläkin on tunteet vahvistuneet(?) mua kohtaan, jotenkin aistin naisenvaistollani jotakin -muuttuneen- mutta en osaa itse sanoa mikä on muuttunut ja miten ja miksi?
Muuttuminen tapahtui sen jälkeen kun me molemmat myönsimme tykkäävämme toisistamme, tosin minä taidan tuntea enemmän kuin hän..
Mm.hän puhuu nykyään mulle aivan eri äänensävyllä kuin ennen, äänestä puuttuu se haastavan terävä iva. Voisin kuvailla sitä lämpimäksi puheeksi. Munsta tuntuu että mukana on jotan syvää empatiaa, ymmärrystä. Olenkohan oikeassa?
Tai sitten hän vain säälii minua?
täällä toinen ihastunut. Haluan ainakin olla tään miehen kaveri, aina. Pidän hänen seurastaan hirmuisesti. Mieleni tekisi tunteeni hälle paljastaa. Näen tätä miestä työnpuolesta kerran kuussa, ensi vuonna en häntä enää näekkään,kun vain, toivottavasti kaupungilla..
Mulla on sellainen olo, että sitten kun tiedän, etten näe häntä enää, niin voisin tunteeni hälle kertoa, ei muuta...
Olen mä jo hälle leikilläni sanonut, että on hyvännäköinen ja aika jännästi reagoi. Katsoi sen jälkeen (olimme silloin kahvilla) minua pitkään vähän väliä silmiin, kysyi, että istutaanko vielä, vai joko jatketaan matkaa. Ja käveli hetkenmatkaa rinnallani. siihen se sitten jäi.. seuraavalla kerralla, kun nähtiin niin oli taas "normaali".
Mua vaan harmittaa, kun ne hänen työtehtävänsä loppuu, niin en todennäköisesti enää pääse juttelemaan, kahvitteleen tms. hänen kanssaan. EN HALUA menettää häntä ystävänä, sillä hän ymmärtää tosi hyvin minua ja auttaa jaksamaan arkista aherrusta. miten voi pyytää varattua kahville tai jutulle, kun ei oo mitään "syytä"...
Ja en kyllä haluais kenenkään liittoja mennä sotkemaan, tää kun on vielä niin pieni kaupunki nii voi jösses sitäj uorujen ja paheksunnan määrää!!!!!!
*hUOKAUS*HAIHDU JO PÄÄSTÄNI TYPERÄ IHASTUS!!!
tulevat kakkoset syntyvät. Milloin siirrytte "uskottomuus"-palstalle kirjoittelemaan?