Olen keski-ikäinen nainen. Työttömänä ollut reilun vuoden.
Lähes siitä lähtien kun avioiduin juomiseni on vain lisääntynyt ja lisääntynyt. Töissä ollessani se oli vähäisempää eli pari siiderii illassa mutta nyt kun työttömänä niin tässä ollut puolen vuoden putki jolloin siiderii ja kaljaa kuluu n. kymmenen tölkkii päivässä. Parisuhteessa ei seksi pelaa ja muutenkin kommunikointi tökkii. Tiedän että juomiseni vaikuttaa suhteeseen mutta aika hyvin mieskin jaksaa vetää olutta vaikka käy töissä. Valittaa että kun minä olen tällainen ja tällainen niin ei seksi eikä puhuminen huvita mutta ovatmielestäni tekosyitä jos itsekin jonkinverran juo.
Mutta itse en tunne olevani alkoholisti ainakaan vielä koska muutaman kerran olen onnistunut helposti pitämään taukoa kun jo päivän juomattomuuden jälkeen sitä ei enään tee edes mieli, mutta aina tulee jokin syy ottaa se yksi ja se jää siihen.
No nyt tänään taas kerran olen juomatta ja jo nyt on parempi olo, pepsi-max maistuu oikeastaan paremmaltakin ja se sopii kuvioihin kun alkoi samanaikaisesti laihdutuskin.
Juominen ihan kivaa toisaalta mutta se on niin lyhytaikainen hupi ja lihottava että ei kannata...siitä seuraa vain masennusta ja v-tusta kun on niin heikko luonne. Kaikki kotihommat ei maistu mutta nyt kun en juo on kauhee into taas kohentaa kotia ja itseään tulevaa syksyä ja laihdutusprojektia silmälläpitäen. Luulen onnistuvani!!!!!
Lähes siitä lähtien kun avioiduin juomiseni on vain lisääntynyt ja lisääntynyt. Töissä ollessani se oli vähäisempää eli pari siiderii illassa mutta nyt kun työttömänä niin tässä ollut puolen vuoden putki jolloin siiderii ja kaljaa kuluu n. kymmenen tölkkii päivässä. Parisuhteessa ei seksi pelaa ja muutenkin kommunikointi tökkii. Tiedän että juomiseni vaikuttaa suhteeseen mutta aika hyvin mieskin jaksaa vetää olutta vaikka käy töissä. Valittaa että kun minä olen tällainen ja tällainen niin ei seksi eikä puhuminen huvita mutta ovatmielestäni tekosyitä jos itsekin jonkinverran juo.
Mutta itse en tunne olevani alkoholisti ainakaan vielä koska muutaman kerran olen onnistunut helposti pitämään taukoa kun jo päivän juomattomuuden jälkeen sitä ei enään tee edes mieli, mutta aina tulee jokin syy ottaa se yksi ja se jää siihen.
No nyt tänään taas kerran olen juomatta ja jo nyt on parempi olo, pepsi-max maistuu oikeastaan paremmaltakin ja se sopii kuvioihin kun alkoi samanaikaisesti laihdutuskin.
Juominen ihan kivaa toisaalta mutta se on niin lyhytaikainen hupi ja lihottava että ei kannata...siitä seuraa vain masennusta ja v-tusta kun on niin heikko luonne. Kaikki kotihommat ei maistu mutta nyt kun en juo on kauhee into taas kohentaa kotia ja itseään tulevaa syksyä ja laihdutusprojektia silmälläpitäen. Luulen onnistuvani!!!!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joskus voi olla vaikeaa päästä selvyyteen siitä, kumpi oli ensin, masennus vai alkoholiongelma. Noin oli minullakin aikoinaan. Kävin opiskeluaikana psykologilla, opinnot eivät edenneet ja mieliala oli matalalla. Hän piti minua "keskivaikeasti masentuneena" ja suositteli psykoterapiaa. Nyt jälkikäteen ajateltuna oli hyvä, etten tullut aloittaneeksi sitä, sillä ymmärrän että alkoholistinen juomiseni oli minulla se masennuksen aiheuttaja, jota vielä ylläpidin juomalla.
Olipa ensin muna tai kana, juominen ja masennus kumminkin esiintyvät usein samanaikaisesti, ja ruokkivat toinen toisiaan, joten ehkä ensimmäinen keino olisi lopettaa juominen kokonaan joksikin aikaa ja tunnustella oloaan. Säännöllinen päivärytmi on hyväksi havaittu tukikeino, ruokailut ajallaan ja ulkoilu on myös hyväksi. Esim. kävelylenkki alkuillasta, sillä vauhdilla ja sen mittaisena kuin haluaa, lievittää stressiä ja parantaa unenlaatua. Noilla eväillä minäkin jaksoin raitistumisen alussa paremmin.
Olo paranee ja mieliala alkaa kohentua juomattomuuden myötä varsin nopeasti, jo muutamassa viikossa sen alkaa huomata, kun aivokemia alkaa korjaantua. Tutkimuksissa oli seurattu alkoholiongelmaisten tilannetta hoitoon hakeutumisen jälkeen. Alussa suurin osa oli kertonut olevansa masentunut, kahden kuukauden jälkeen suurimmalla osalla masennus oli poissa tai ainakin merkittävästi vähäisempää...
Jos ei juo mutta olo on silti alakuloinen ja aloitekyky matalalla ihan arkiasioissa, kyseessä voi ollakin masennus sellaisenaan. Silloin voi arvioida tilannetta uudestaan, mutta alkuun tosiaan kokeilisin jättää alkoholin pois. Se kun tuppasi ainakin minulla olemaan sellainen aine, että sekoitti ajattelun ja syy-seuraussuhteet näyttivät vähän kaikissa asioissa monimutkaisemmilta kuin olivatkaan, kuten näytti koko elämäkin. Kymmenkunta tölkkiä olutta päivässä on viikkotasolla niin rankasti yli riskirajan (naisilla 16 annosta / viikko), että ei ihme jos terveysvaikutuksia alkaa jossain muodossa tulla. Usein henkinen puoli varoittaa ennen fyysistä puolta.
Voimia!