Työssäni päiväkodissa käsitin etten saa valittaa vanhemmalle kun ei tule hakemaan ajoissa lasta pois päiväkodista. Minulle sanottiin että kun vanhemmilla on oikeus päivähoitoon, saavat pitää aukiolon päättymiseen asti.
Minulla oli junaan ehtiminen viimeisessä vuorossa. Työaikani päättymisen jälkeen olisin ehtinyt junaan jos eräskin lapsi olisi haettu siihen aikaan, kun ovet suljetaan. Juna oli viimeinen jolla pääsin kotiin. Siksi en pitänyt myöhästelevästä hakijasta. Ei hänelle kuulema kukaan mitään mahtanut, kun on oikeus tähän hoitoon työttömänkin, jonka lapsesta kyse, ei vaan muuten tullut ajoissa hakemaan, hoitoaikojen sopiminen ei pitänyt paikkaansa.
Yeensä päiväkodeissa on viimeiseen vuoroon tulevalla hoitajalla laitettu työaikaa niin, että voi ilman lapsia sulkea ovet ja viimeistellä paikat, valot jne. Se aika on otettu huomioon aamupäivän työhöntuloajassa, ettei tule yliminuutteja. Minun paikassani laitettiin iltavuorolaisen työaika alkamaan myöhemmin, koska huomasimme ettei päässyt ajoissa kotiin. Mutta se aika on ryhmän aamupäivätoiminnasta pois, silloin tarvittaisiin enemmän henkilökuntaa.
Jos lapsia ei olekaan enää ja hoitajalla on työaikaa, ei pidä poistua paikalta tai kuittaa kun joskus menee kuitenkin yli.
Meillä annettiin niille lapsille jotka olivat yli klo.17.00 näkkileipää ja maitoa. Keittiöhenkilökunta teki ne valmiiksi. Kiirettä piti kun syöjien jäljet piti siivota ja laittaa ovet lukkoon, mutta lasten tarpeisiin nuo leivät.
Tässä minun kokemustani, tullaan työpaikalle myöhemmin kun päästään myöhemmin, jos alkaa näyttää siltä että toistuvasti on hakijoita myöhässä. Lapsilla on oikeus päivähoitoon.
Minulla oli junaan ehtiminen viimeisessä vuorossa. Työaikani päättymisen jälkeen olisin ehtinyt junaan jos eräskin lapsi olisi haettu siihen aikaan, kun ovet suljetaan. Juna oli viimeinen jolla pääsin kotiin. Siksi en pitänyt myöhästelevästä hakijasta. Ei hänelle kuulema kukaan mitään mahtanut, kun on oikeus tähän hoitoon työttömänkin, jonka lapsesta kyse, ei vaan muuten tullut ajoissa hakemaan, hoitoaikojen sopiminen ei pitänyt paikkaansa.
Yeensä päiväkodeissa on viimeiseen vuoroon tulevalla hoitajalla laitettu työaikaa niin, että voi ilman lapsia sulkea ovet ja viimeistellä paikat, valot jne. Se aika on otettu huomioon aamupäivän työhöntuloajassa, ettei tule yliminuutteja. Minun paikassani laitettiin iltavuorolaisen työaika alkamaan myöhemmin, koska huomasimme ettei päässyt ajoissa kotiin. Mutta se aika on ryhmän aamupäivätoiminnasta pois, silloin tarvittaisiin enemmän henkilökuntaa.
Jos lapsia ei olekaan enää ja hoitajalla on työaikaa, ei pidä poistua paikalta tai kuittaa kun joskus menee kuitenkin yli.
Meillä annettiin niille lapsille jotka olivat yli klo.17.00 näkkileipää ja maitoa. Keittiöhenkilökunta teki ne valmiiksi. Kiirettä piti kun syöjien jäljet piti siivota ja laittaa ovet lukkoon, mutta lasten tarpeisiin nuo leivät.
Tässä minun kokemustani, tullaan työpaikalle myöhemmin kun päästään myöhemmin, jos alkaa näyttää siltä että toistuvasti on hakijoita myöhässä. Lapsilla on oikeus päivähoitoon.
Vastaukset 18
Vanhimmat
että ne lapset, joiden vanhemmat tai toinen vanhempi on kotona, ovat hoidossa 8-15. Tämä siis suositus ja kuten arvata saattaa, tästähän lipsutaan kun se isukkikin tarvii päiväunet kun tulee koulusta vaikka äiti onkin kotona vauvan kanssa päivisin. Sitten se isompi lapsi haetaan kun jaksetaan. No, eipä siinä, kun klo 16 jää yksi ihminen töihin ja jos lapsia on liikaa niin sitten ollaan sisällä.
Meidän pk menee kiinni tasan klo 17. Meillä ei jousteta. Jos lapsi haetaan minuutin yli, on vanhempi myöhässä.
Se on muuten jännä, että melkeimpä töissä käyvien vanhempien lapset on hoidossa lyhyempää päivää kun kotona olevien lapset. Onko se niin ihanaa laittaa ne lapset sinne päiväkotiin KOKO päiväksi? Tuo 8-15 olisi aivan sopiva aika, siinä lapsi saa kaikki ateriat ja osallistuu tomintaan.
No enpä tiedä onko tuo 8-15 se ihanne aika kuitenkaan. Mitä turhaa herätä kukonlaulun aikaan ja mennä heti kahdeksaksi hoitoon. Paljon inhimillisempää on vaikka mennä yhdeksäksi ja haetaan kotiin neljältä. (päivän pituus 7h) Näin ainakin meillä tehdään ja ihan sopiva aika lapselle olla hoidossa. Voi ottaa myös osaa iltapäiväulkoiluun joka alkaa juuri kolmelta. Silloin kun olin töissä lapsi joutui olemaan hoidossa klo 8-17.00. Ja huom puhun lapsesta joka on jo 5-vuotias en mistään alle 3-vuotiaasta vauvelista.
Jos ei vie lasta hoitoon kotona ollessaan, saa nukkua juuri niin pitkään kuin haluaa.
Eikä tarvitse miettiä onko hankalaa hakea sieltä.
Ei meillä ole ainakaan tarvetta nukkua koko päivää. Juuri tuo aika on sopiva meille vanhemmilla ja lapselle ja tekee hyvää olla hoidossa jo tuon ikäiselle eikä lymytä kotona vailla kavereita koko päivä. En tiedä oletko kenties sitten niitä joiden mielestä ainoa oikea aika on 8-15 ja muuten ei tarvitse tuoda ollenkaan. No jopas on "järkevä" mielipide mutta jokaisella omansa. Taidat olla vain kade kun kaikkien ei tarvitse raahata lasta seitsemän jälkeen hoitoon ja pitää siellä kymmenen tuntia per päivä.
Kateellinen toki olen, että te viette lapsia hoitoon:)
miksi ihmeessä viedä lasta hoitoon jos on itse kotona. Saa olla rauhassa ilman tarhantätien simputusta eikä tarvitse juoksennella aikataulujen mukaan.
Minäen ainakaan olisi vienyt lapsiani hoitoon kotonaoloainakani. En todellakaan halunnut, että jotkut "ammattikasvattajat" kasvattavat lapseni kun itsellä oli siihen mahdollisuus. En ole koskaan katunut päätöstä välttää päivähoitoa mahdollisimman pitkään.
Hyvät vanhemmat, lapset tehdään itselle, ei yhteiskunnalle tai päivähoidon muokattavaksi. Mitä pitempään lapset saavat kotikasvatusta se paremmat eväät he saavat elämään. Päiväkoti on vain epätoivoisille vanhemmille, jotka joutuvat menemään töihin lasten ollessa pieniä. Lyhyet kerhot riittävät tuomaan riittävää aktiviteettia lapselle. Päiväkotiryhmät ovat broilerikasvattamoja, joissa lapselta viedään itsetunto ja jatkossa on tiedossa paljon tunne-elämän ongelmia.
että olosuhteiden pakosta joskus joutunut laittamaan lapsia hoitoon.
Tulee vain ajatelleeksi, että lapsia on hoidettu hoidettu ennen subjektiivista päivähoitoa. Mikä nyt on, että yhteiskunta kasvattaa ja vastaa niistä asioista, jotka olisivat itsestään selviä asioita vanhempien huolehdittavaksi. On toki hyvä, että työssä käyvien lapset, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat, samoin kuin opiskelevien ja sairaiden lapset, kuten myös maahanmuuttajien lapset kielen oppimiseksi saavat paikan missä olla, mutta sitten joukkoon mahtuu paljon niitä, joiden vanhempi/vanhemmat voisivat hoitaa lapsensa itse kotona ollessaan.
Hoitaisivat kuitenkin jos subjektiivista oikeutta ei olisi. Suurin osa perheistä on kuitenkin kunnollisia, pystyisivät esim. äitiysloman aikana...
Oikeesti - näin on tehty aiemmin. Siinä on hoidettu vauvat ja monet ovat auttaneet mummoa ja vaariaankin kotihommiensa lisäksi, vaan ei enää juurikaan näin tehdä. Tämä sukupolvi on "opetettu" yhteiskunnan taholta, ettei tarvitse vastata kokonaan omista lapsistaan, muut tekevät osan vastuusta.
Laki subjektiivisesta päivähoidosta tehtiin aikana jolloin Suomessa oli asiat tosi hyvin. Päättäjät eivät tajunneet, mihin tuo oikeus johtaa, houkutukseen laittaa lapsi hoitoon koska on oikeus. Elämä on helpompaa kun isommat eivät "pyöri jaloissa". Kodin voi olla vaikea kantaa kokonaisvastuuta, koska lapsi viettää siellä nykyisin niin lyhyitä aikoja. Lakiin olisi pitänyt tulla sivulause loppuun, että jos on ylimääräisiä paikkoja jne. Nythän ei enää ole hyvä olla isoissa ryhmissä, hoitopaikka vaikuttaa lähinnä säilytyspaikkana, jossa saa ruuan ja levon, ulkoilun ja leikin, joka ei välttämättä ole aina suojattu kiusantekijöiltä jne.
Miksi ihmiset eivät halua pitää lapsiaan kotona, jos olisi mahdollista. Ajattelevatko he että kuuluu laittaa hoitoon, koska paikkoja on, tehdään lisää tarvittaessa ja saa lain mukaan laittaa?
Mutta, työntekijät esim. päiväkodissa kertovat kärsivänsä, kun eivät ehdi olla riittävästui yhden lapsen kanssa. Silloin ei myöskään ehdi syntyä pitkäjänteistä suhdetta. Lapsen ympärillä on moniääninen kuoro aikuisia ajatuksineen, odotuksineen ja sääntöineen. tTunnesidettä ei ehdi muodostua, sillä työntekijät ja lapset vaihtuvat nopeasti, ryhmät ovat liian suuria. Yksi hoitaja odottaa lapselta aktiivisuutta, toisen mielestä pitääkin kuunnella hiljaa aikuisen antamia ohjeita, kolmas haluaakin taas jotain muuta... Lapset tarvitsevat turvallisia pitkiä ihmissuhteita.
Nyt lapsilla on oikeus päivähoitoon,pitäisi olla mieluimmin oikeus omiin vanhempiin silloin kun se on mahdollista vanhemman ollessa kotona terveenä. Mikä estää tervettä vanhempaa hoitamasta omaa lastaan?
Muutaman tunnin kerho tai puistossa käynti on riittävä kavereiden kanssa leikkimiseen ja sosiaalisten taitojen harjaantumiseen, useampituntisen hoitoon jättämisen sijasta. Työssäkäyvien lapsilla jne. ei ole useinkaan esim. isovanhempia hoitamassa eikä palkattua apua kotona, joten näiden lasten on pakko olla pois kotoa osa päivästä, kaikkein ei kuitenkaan tarvitsisi.
"Nyt lapsilla on oikeus päivähoitoon,pitäisi olla mieluimmin oikeus omiin vanhempiin silloin kun se on mahdollista vanhemman ollessa kotona terveenä. Mikä estää tervettä vanhempaa hoitamasta omaa lastaan?"
Läheteään tämä päättäjille!
Taidan laittaa mun kunnanvaltuutetulle ja vaikka kenelle tutulle ja tutuntutulle ja ja...
MIELTTÖMÄN HYVÄ! JEE!
Eikös tuon lauseen aikalailla samassa muodossa möläyttänyt jo Mikkosen rouvakin ihanassa tosi-tv-sarjassaan...että lapsella pitäisi olla subjektiivinen oikeus omiin vanhempiinsa. Työssä käyvänä äitinä olen sitä mieltä, ettei päivähoitojärjestelmä ole kotona olevia vanhempia varten. Päivähoidon maksujärjestelmä vaan on niin hullu, ettei yksittäisistä lomapäivistä lapsen kanssa hyvitetä mitään. Meidän miestä ei ainakaan saa hoitamaan lasta kuin säästösyistä! Itse olen kyllä lapsen kanssa aina kun mahdollista. Lyhyenä työpäivänä myös lapsen hoitopäivä jää lyhyemmäksi.
Mutta oli lapsi arkisin koti-tai päivähoidossa: kukaan toinen ei ole äiti lapselle 24h/vrk. Joillekin äideille työssä käyminen on pakollista taloudellisesti, joillekin myös henkisesti. Kotihoidon tuen määrä on tietääkseni jäänyt jonnekin yli kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Ei sillä nykypäivänä velkainen ihminen saa mitään muuta kuin korot maksettua.
Jos äiti kärsii kotona lasten kanssa, ei se voi olla hyväksi perheelle. Ihmisen energian määrä ei ole vakio. Kun saa tehdä välillä muuta, voi jaksaa olla vapaa-aikana jopa parempi äiti? Väitän, ettei kh-tuella pidemmän päälle voi elää muut kuin rikkaiden miesten rouvat ja sosiaalipummit. Me keskitien taaplaajat, meidän on hitto vie tehtävä muutakin kuin kotitöitä!
Kirjoitin jo pitkän rimsun päivähoidosta ja sen tuomista haasteista yhteiskunnalle jne. (En ole lukenut rva. Mikkosen ajatuksia lasten kotihoidosta, joten en lainannut häneltä esim. lasten oikeutta vanhempiin jne.)
Olisipa ollut aikoinaan saadessani ensimmäiset lapset kotihoidontukea tai työttömyyskorvausta sekä näinkin hyvät lapsilisät. Jäin yksinhuoltajaksi kolmen alle neljävuotiaan kanssa. Kaksi pientä oli ja kolmatta odotin, joten ei yksinhuoltajan elämä hyvältä näyttänyt.
Soitin kaupungin virastoon, kysyin onko lähistölläni oleva puisto kaupungin, voinko aloittaa yksityisen puistotätitoiminnan ja saanko kaupungilta aidan sekä kaksi hiekkalaatikkoa.
Aloitin yksityisen puistotätitoiminnan, sain elätettyä lapset ja itseni. Pienin oli vaunussa, monesti aamulla ennen aloittamistani annoin vauvalle purkillisen sosetta puistossa, puuduttavat korvatipat olivat mukana talvella, jos alkaa yllättäen jollain korvasärky jne. Sitten puistosta lääkäriin...
Kävin kahdesti päivässä"työpaikallani" . Työnsin kaksosten vaunuja jossa olivat nuorimmat ja yhtä lasta vedin toisella kädellä rattaissa. Matka kävellen oli n.1km/suunta. Olin kyllä mukavasti hoikempi kuin näinä parempina aikoina! Ei ole ajokorttia, auton käyttö olisi ollut kai liian kallistakín. Aamusta puisto oli auki 2½ tuntia, sitten kiireesti kotiin ruokailemaan, päiväunet pienille ja takaisin iltapäivällä 2 tunniksi.
Ei ollut kotihoidon tukea tai työttömyyskorvauksia, oli mentävä työhön. Muistan kuinka joskus annoin taksille osoitteen lähettäessäni pikkutyttöä flunssassa sukulaisten hoitoon, ulos puistoon ei voinut sairaana tulla, mutta on selvitty. Helppoa ei aina ollut, pakkasella lapseni seisoi puiston viereisessä rappukäytävässä yskäisenä ja eräskin ihana äiti, joka toi oman lapsensa puisoon, halusi ottaa pienen lapseni kotiinsa lämpimään siksi aikaa kun hoidin useiden perheiden lapsia. En mennyt yli 10 asteen pakkaseen, meille sai tuoda tärkeissä menoissa pakkasella lapsia, välit vanhempien kanssa kuten puistolastenkin, oli antoisaa ja hyvää.
Myöhemmin kun avioiduin ja sain hyvissä olosuhteissa synnyttää sekä kasvattaa toiset kolme lasta, oli pari "iltistä" iloksemme.
Kotihoidon tukea ei ollut ensimmäisen "iltiksen" syntyessä kuin vähän yli vuoden ikään asti, kävin työssä naapuritädin hoitaessa 1-vuotiasta vauvaa. Oli iso perhe, ison asunnon velan maksu joten halusin osallistua menoihin myös. Kun ensimmäisen oltiksen jälkeen syntyi aika pian uusi vauva, ei työssäkäynti ollut enää kovin helppoa äitiysloman jälkeen.
Laskimme mieheni kanssa mistä voisimme tinkiä, että voisin jäädä kotiin hoitamaan pienimpiä, koululaisiakin oli läksyineen ja pyykkeineen, ruuan valmistamista isolla kattilalla jne. Vihdoin paperilla laskien huomasimme vakuutuksista, lehtitilauksista ym. että hoidan lapset kotona enkä käy työssä pariin vuoteen ainakaan, lapset pärjäävät isompana vuorotyöisän kanssa jos menen työhön. Sitten jo isommasta päästä sisaruksista sai iltapäiviksi hoitoapua.
Ei ollut vieläkään kotihoidon tukea jäädessäni pois työstä, vaikka ei se ole suuren suuri vieläkään, ei tarpeeksi suuri, että monikaan voisi sen varaan jäädä kotiin.
Onneksi mieheni on vakituisessa työssä virkamiehenä ja ison perheen ruokamenot ym. saatiin vaatimattomalla elämän tyylillä hoidettua.
telkkaria.
Niin siis voitko vielä vastata että miksi juuri pitäisi olla klo 8-15 hoitoaika eikä vaikka 9-16? Ja mikä siinä niin hirveätä jos yli nelivuotias lapsi käy päiväkodissa vaikka toinen vanhempi on kotona jos lapsella on lyhyet päivät esim. max. 7h päivässä ja jos hänellä on vähintään 10 viikkoa lomaa vuodessa eli paljon enemmän kun työssäkäyvien vanhempien lapsilla.
Voiko täällä joku tosissaan väittää että päiväkoti olisi jotenkin traumaattista yli nelivuotiaalle ja kotona olisi vain parasta olla?
Täällä joku jaksaa paasaa jostain kerhoista pari tuntia viikossa mutta kyllä normaali yli nelivuotias lapsi tarvitsee semanikäistä leikkiseuraa jo päivittäin ja usean tunnin ajan.
Uskon että moni päivähoidon vastustaja joka paasaa samaa mantraa että "lapselle on paras olla vain kotona ja joku kerho pari kertaa viikossa riittää tai puistokäynnit äidin kanssa" on äiti kenellä on useampi kuin yksi lapsi ja yksi tai useampi lapsi on alle 3-vuotias, eli lapselle on seuraa jo kotona ja lisäksi ehkä äidillä on tuttavia muista lapsiperheistä eli kontaktia löytyy paljon lapselle.
Kyllä se on täysin eri asia lapsen kannalta jos ei ole sisaruksia eli kotona ei ole yhtään lapsi seuraa kenen kanssa leikkiä. Sitä ei löytyisi edes naapuresta tai pihoilta koska suurin osa yli 3-vuotiaista on päiväkodeissa koska vanhemmat ovat töissä. Oletko kenties itse ollut viisivuotiaan kanssa puistossa päivittäin niin että sinä istut jossain sivustalla ja lapsi joutuu leikkimään yksikseen koska samanikäistä kaveriseuraa ei ole? Kyllä niissä puistoissa on päivittäin enemmistönä alle 3-vuotiaita ja viisivuotiaan on jo todella vaikea saada sitä leikkiseuraa. Kumpi on parempi. Lapsi yksin kotona ilman leikkiseuraa, lapsi puistossa leikkii yksin äiti vieressä vai se että lapsella on mahdollisuus leikkiä päiväkodissa samanikäisten kanssa sisällä tai ulkona ja samalla saada myös kontaktia muihinkin aikuisiin? Kaikille perheillä ei ole laajaa sukulais- tai tuttavaverkostoa vaan se kotonaolo olisi todellakin lähinnä vain "äidin kanssa kahdestaan." Ihan hyvä tilanne jollekin kaksivuotiaalle mutta ei enää viisi vuotiaalle.
Tosi hyvä että on subjektiivinen päivähoito-oikeus ja kaikilla lapsilla on perhetilanteesta riippumatta oikeus kodin ulkopuoliseen toimintaan ja ennenkaikkea samanikäiseen leikkiseuraan joka on todella tärkeää ainakin yli 4-vuotiaalle! Vaikka se vanhempien kanssa yhdessä olo on myös tosi tärkeää niin vanhempi ei voi ikinä korvata samanikäisen lapsen leikkiseuraa vaikka kuinka viitsisi ja yrittäisi. Näin se vaan on ja tämän varmaan kaikki lasten ammattikasvattajatkin ovat valmiita vahvistamaan ja jokainen äiti varmaan tajuaa sen itsekin.
Kyllä lapselle jää esim. seitsemän hoitotunnin jälkeen vielä vaikka kuinka paljon yhteistä aikaa joka päivä vanhempien kanssa ja onhan vielä viikonloput ja lomat!
Tässä avauksessahan puhuttiin lähinnä hoito ajoista ja subjektiivisesta hoito-oikeudesa ja olen aina ollut sitä mieltä että hoito ajat olisi hyvä rajata vaikka niin että jos toinen vanhempi on kotona niin hoito aika on maksimissaan 7h päivä ja lomaa pitäisi pitää vähintään kymmenen viikkoa vuodessa.
Moni varmaan tekeekin jo näin mutta kun saadaan selvät pelisäännöt niin ne muutama kurja vanhempi jotka pitävät (kuulemma) lastaan klo 7-17.00 hoidossa ilman kunnon lomia saataisiin kuriin ja loppuisi turha sössötys näistä väärinkäytöistä.
meillä on siinä mielessä hyvä tilanne että vanhemmat reilusti vähentävät hoitopäiviä jos on vain suinkin mahdollista.tosin lomilla tämä ei tapahdu...muutamalla lapsella oli vain muutama päivä lomaa ja vanhemmat kotona.joo...ihan on ok,jos niillä olisi ollu vaikka 4 viikosta 2 viikkoa lapset hoidossa ja silloinkin lyhyttä päivää.esim.5 tuntia. siinä kerkiää aamu ulkoiluun,syödä,nukkua,välipalalle ja vielä iltapäivä ulkoiluun. ymmärrän hyvin että vanhemmat haluaa omaa aikaa ja rauhaa.ja se heille täytyy suoda.
tosin on ikävää lohduttaa kotiin haluavaa ja itkevää lasta joka tietää että jonpikumpi tai kummatkin ovat kotona.kertoa vain että iltapäivällä unien jälkeen se äitä/isi tulee ihan varmasti hakemaan..
mutta johonkin pitäisi vetää raja.jos lapset ovat hoidossa ja toinen vanhempi kotona,olisi se 5-6 tuntia aivan sopiva aika olla hoidossa.tai että lapsi olisi esim. 10-15 päivä kuussa hoidossa sen maagisen 7-8 tunia.näin kotona oleva vanhempi voisi suunnitella menonsa niin että jaksaa olla ne loppupäivät lasten kanssa ja tärkeät asiat hoidettua.
on todella EPÄREILUA että ryhmäkokoja joudutaan siksi pitämään valtavina jotta kotona olevien lapset pääsevät hoitoon joka päivä 7-8 tunniksi!JÄRKI KÄTEEN NIILLE JOTKA OVAT KYSEISESN LAIN SÄÄTÄNEET!!JOTAIN TAISI SIINÄKIN MENNÄ SITTENKIN VIKAAN?!?!?
Joo no en todellakaan ymmärrä jos vanhemmat ovat kotona tai vaikka toinen ja lapsella on vain muutama päivä lomaa kesällä? Jos olen itse ollut kotona olen pitänyt lapset kotona kaikki koulujen loma ajat ja paljon yksittäisiä loma päiviä pitkin vuotta. Muuten kyllä kannatan kaikkien lasten oikeutta päiväkotiin. Kyllä heillä se oikeus on omiin vanhempiinsakin aivan riittävästi jos toimitaan järkevästi eli päivät ovat lyhyitä tai hoidossa ei olla viisi päivää viikossa ja lomia pidetään tarpeeksi.
Kaikki minun tuntemani eivät ole pitäneet lastaan täyttä päivää ja pitävät lomia koulujen loma-aikojen mukaan (lomaahan kertyy silloin n. 10 kesällä ja 2 viikkoa talvella) kun ovat olleet kotona. Ajattelin ensin että olisi hyvä pakottaa jollain säännöksillä että jos toinen vanhempi on kotona niin lomaa on pidettävä esim. koulujen loma-aikoina ja joku maksimi viikkotuntimäärä mutta toisaalta taitaa olla niin että jos lasta ei yhtään lomalla halua pitää niin on jo sen verran ongelmia kotona että parempi että pääsee sinne hoitoon.
Toisaalta en ole niin varma että lasten hoidon rajoittaminen parantaisi ryhmäkokoja. Sinne taas otettaisiin vaan yksi lapsi lisää niin että nykyinen suhdeluku tulee täyteen. Päättäjät kun ovat ovelia. Kun lapset vähenevät niin samalla vähenevät hoitopaikatkin ja päiväkoditkin eikä sitä väljyyttä ja lisäkapaseteettia oikeasti tulekaan.
Tuossa pisti silmään kun mainitsit että 5 tunnin päivässä kerkeää ottaa osaa kaikkeen, myös iltapäiväulkoiluun niin ei muuten kerkeä vaan silloin jos menee vaikka yhdeksäksi niin hoitopäivä loppuu kahdelta eli suoraan päiväunien jälkeen. Yleensä päiväkodeissa mennään ulos vasta kolmen jälkeen. Mites et tätä tiennyt jos siellä hoitelet niitä itkeviä lapsia joiden vanhemmat ei pidä lapsia lomalla paljon ollenkaan? No kyllä kai niitäkin löytyy.l..
Monet vanhemmat haluavatkin pitää lapsen mieluiten esim. kokopäivää 7-8h päivässä ja neljä päivää viikossa mielummin kun viisi päivää viikossa ja joka päivä 5h koska tuo 5h ei ole oikein hyvä päivärytmi tai siinä juuri sitten joutuu suoraan päiväunilta lähtemään kotiin ja iltapäiväulkoilu kavereiden kanssa jää väliin. Se on kuitenkin varmaan kivempaa lapselle (varsinkin jos on jo ikää runsaasti yli 3 v.) kun mennä kotiin leikkimään pihalle yksin.
mutta.tuo 5 tuntia olikin esimerkki.siellähän taitaakin lukea 5-6 tuntia :P..vai??
ja meillä onkin välipala puoli kaksi ja ulos mennään HETI vp.n jälkeen mikäli sää sallii. eli jos ulkona on ihan ok sää,olemme jo ennen puolta kolmea ulkona.
taidanpa siis olla todella itsekäs hoitaja kun ajattelen näin että lapsi jonka vanhempi on kotona,voisi olla lyhempiä aikoja hoidossa kuin niitten joilla ei ole mahdollisuutta olla kotona.mikäli jotain extraa tai muuta hoidossa järjestetään.niin tottakai silloin kaikki siihen voi osallistua!
eli jos tuot lapsen 9.30-15.30 hoitoon hän kerkeää olemaan aamulla ja iltapäivällä ihan hyvin.ja voihan sitä ulkoilua jatkaa viereisessä puistossa tai kysyä tarhasta saako jäädä lapsen kanssa siihen vielä leikkimään.eihän kaikissa tarhoissa ole samat ajat ruokailuissa ja ulkoiluissa.niitä siksi voisikin soveltaa :).
ehkä tähän olisi paras ratkaisu se että annetaan kotonaoleville vanhemmille tietty määrä mitä lapsi saa olla hoidossa ja vanhemmat voi siitä itse räätälöidä sopivat päivät ja ajat.tietysti nämäkin ajat pitäisi saada toimitettua pk.hon 2 viikkoa aikaisemmin.
tosin sittenhän me ilkeät ja kiittämättömät hoitajat saamme enempi aikaa olla lasten kanssa ja ei tarvi miettiä onkohan jo kaikki paikalla että aletaanpas lukea vaikka kirjaa tai tehdä jotain muuta.
Yleensä muuten päiväkodissa hoitajat näyttävät suosittelevan lapsen tuomista viimeistään yhdeksäksi (tai jotkut jopa kahdeksaksi!) kun kaikki "toiminta" on silloin aamulla. Harva varmaan tykkää siitä että lapset tuodaan vasta kymmeneltä tai puolelta ja toisaalta silloin ysiltähän monessa päiväkodissa on ne askartelut sun muut. En kyllä itsekään aina ymmärrä miksi se kuulostaa melkein sille että toimintaa on ainoastaan ennen aamu-ulkoilua eikä mitään sitten enää olekaan iltapäivällä päiväunien jälkeen muuta kun ulkoilu ja välipala. (teidän päiväkodissa on aika aikaisin välipala? kaikissa mihin olen itse törmännyt on päiväunien aika 12.00-14.00 ja välipala sitten puoli kolme ja ulos kolmen jälkeen) mutta vaihtelua varmaankin löytyy ja tuo pitkä päiväuni katko jolloin ei oikein tapahdu mitään on aika pitkä ajatellen niitä yli 3-vuotiaita jotka ei enää nuku tai nukkuvat vain puoli tuntia tai tunnin.
Itse kyllä kannatan sitä että annetaan vaikka maksimi viikkotuntimäärä minkä voisi käyttää miten itselle sopisi, ennalta sovitusti eli joka päivä tietty tuntimäärä tai sitten viikossa vain 3-4 täyttä päivää. Jos minulla olisi varaa valita valitsisin varmaan klo 9-16.00 ja 3 tai 4 päivää viikossa mutta muilla varmaan erilaiset toiveet ja tarpeet.
( p.s ilkeinä en ole hoitajia pääsääntöisesti pitänyt, heitä löytyy laidasta laitaan ihan niinkuin muissakin ammateissa)
Tuo että vanhemmille jotka ovat kotona annettaisiin tietty tunti määrä per viikko,kuulostaa hyvältä. Lapset saisivat näin osallistua kaikkeen toimintaa ja ohjelmaan. Esim.33h/viikko olisi ihan hyvä. Siinä kerkiäisi osallistumaan lapsi hyvin päivän ohjelmaan. Itse olen töissä pääosin 9-14. Eli lapseni hoitoaika on max. 6.30 tuntia päivässä. Kertaakaan ei ole lapseni jäänyt mistään askartelusta paitsi, pienryhmästä tai retkestä. Vien hänet 8.30 hoitoon ja haen viimeistään 15.00 pois. Tämän hoitoajan ilmoitin jo sopimuksia tehdessä ja siitä olemme pitäneet kiinni. Poikkeuksia toki tullut, mutta niistä on aina ilmoitettu. Ettei lapsi ja hoitajat ihmettele että missäs se äiti tai isä viipyy.