Remeron

Käytin mirtazapin 30 mg vuoden ajan. Etuja minulle, sopi paremmin kuin muut kokeillut lääkkeet mm. Cipralex, Efexor ym. joista tuli niin kammattovat haittavaikutukset etten pystynyt käyttämään. Siis vaivana ahdistuneisuushäiriö ja masennus minulla, joka omasta mielestäni seurausta totaalisesta loppuunpalamisesta. Mirtazapininkin aloitus oli tuskaisaa, jouduin alottamaan 1/4 pillerillä, siitä huolimatta ensimmäiset 1-2 viikkoa olivat kamalia, hirvittävää pyörrytystä, tokkurainen olo, rytmihäiriöitä yms. mutta oli ensimmäinen lääke josta myös positiivisia vaikutuksia alkoi tulla aika nopeasti, ahdistuneisuus vaimeni aika nopeasti, pystyin nukkumaan. Mutta ahdistus vain väheni, ei vienyt ahdistusta kokonaan pois koko vuoden aikana kun sitä käytin, joten jouduin käyttämään rinnalla myös opamoxia. Tosin pienetkin määrät opamoxia auttoi, toleranssi niihin ei noussut. Lääkäri kyllä ihmetteli noita minun aloitukseen liittyviä voimakkaita oireita niin pienelläkin annoksella, sanoi että yleensä ihminen ei huomaakaan jos on ottanut 1/4 30 mg:n pilleristä, ja totesi että olen erityisen herkkä tuollaisille lääkkeille.
Mutta kyllä siitä oli myös suuri apu, koska ahdistus ennen tuota lääkitystä oli niin hallitsevaa ja voimakasta ja sen väheneminen, vaikkei kokonaan poistanutkaan ahdistusta, oli suuri apu. Pystyin taas pikkuhiljaa sentään hoitamaan pakollisia menoja, kun esim. kaupassa käyntikin oli ennen lääkitystä työtä ja tuskaa, niin ahdistavaa että luulin, että kuolen ja pyörryn jo pienellä kauppamatkalla, mutta vähitellen helpotti. (En tiedä oliko lääkkeen ansiota mutta luulen niin)
Koko ajalta haittavaikutus oli myös se, että vaikka käytin enimmillään 30 mg/vrk niin olo oli koko ajan vähän "hönö" ja väsynyt. Ja myös tosi voimaton, en tiedä johtuiko lääkkeen sivuvaikutuksesta vai itse masennus/ahdistuksestani.
Kaikkein kurjin sivuvaikutus oli että lihoin tämän vuoden aikana melkein 20 kg. Tuli hirveä ruuanhimo aina iltaisin, makeaa (josta en ole aikaisemmin ees tykännyt) ja rasvaista, siis himo oikein roskaruokaan.
Keväällä aloin pikkuhiljaa lopettelemaan ko. lääkettä ja nyt olen viikon ollut kokonaan ilman. Reagoin lääkkeen vähentämiseen myös inhottavilla oireilla, ahdistus hieman lisääntyi, sydän tykytteli, väsytti hirvittävästi jne. Mutta oireet eivät olleet kuitenkaan yhtä voimakkaita kuin aloittaessani lääkkeen käytön. Mutta 1-2 viikossa vähentämisen aikana nuo oireet tasaantuivat. Nyt kun olen viikon ollut kokonaan ilman, olo on ihan siedettävä, välillä on päiviä että tuntuu kurjemmalta, välillä päiviä, jolloin tuntuu jo aika hyvältä. Katotaan miten tässä käy.
Yhtä juttua ihmettelen, viime kesänä mun lepopulssi oli 60-70, koko lääkkeen käytön ajan lepopulssi 90-110, nyt kun olen ollut viikon ilman niin olen mitannut verenpaineen/pulssin ja pulssi on laskenut jonkin verran ja on 75-85. En tiedä, voiko olla mirtazapiinin sivuvaikutus että nostaa pulssia (olen yrittänyt löytää aiheesta kirjoituksia netistä ja en ole löytänyt yhtään missä puhuttaisiin pulssin noususta mutta kyllä siitä että pulssi on laskenut käytön aikana). En siis tiedä voiko johtua mirtazapiinista, voihan se olla sattumaakin tai jostain muusta syystä johtuvaa että pulssi on ollut ainakin jonkun aikaa rauhallisempi nyt kun en ole ko. lääkettä käyttänyt.

Otsikko kertoo kaiken. Nyt käytän Efeä.