Talouskasvu ei tuo työpaikkoja Helsingin seudulle
STT
Helsingin seudun talouskasvu vahvistui loppuvuonna, mutta kasvusta huolimatta työllisten määrä jatkoi laskuaan. Helsingin Kauppakamarin maanantaina julkistaman toimialakatsauksen teollisuudessa ei päästy vielä edes kasvu-uralle.
- Parempia aikoja kohti ollaan menossa, mutta työllisyydessä se ei näy, Helsingin kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä summasi.
Työllisyystilannetta pidetään suurena huolenaiheena. Perälän mukaan yksi keskeinen syy siihen on asumisen kalleus alueella. Jo viime vuonna järjestö jätti yhdessä Espoon kauppakamarin kanssa kunnille 12-kohtaisen ohjelman tilanteen korjaamiseksi.
Perälä muistutti, että asumisen hinta on myös yksi harvoja asioita, joihin alueella voidaan itse vaikuttaa. Hänen mukaansa ratkaisu ei ole, että yritykset maksavat työntekijöilleen alueella enemmän, sillä asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan tuotteista tai palveluista siitä seuraavaa lisähintaa.
Heikentynyt työllisyystilanne näkyi myös Helsingin seudun väestökehityksessä: Helsingin seudulle muutti vähemmän väkeä kuin alueelta pois. Sodan jälkeen vastaava tilanne on ollut vain vuonna 1989.
Tämän ei uskota tietävän hyvää Suomelle, sillä neljä pääkaupunkiseudun kuntaa ja kahdeksan viereistä kehyskuntaa tuottavat kolmanneksen Suomen kokonaistuotannosta.
- Muualle maahan siirtämällä asioita ei saada paremmaksi - päinvastoin, Helsingin kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä huomautti.
Kauppa jatkaa veturina
Viime vuoden loka-marraskuussa Helsingin seudun talous kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mutta työllisten määrä vähentyi yli 2 prosenttia.
Teollisuudessa työpaikkojen määrä vähentyi 7 prosenttia eli noin 6 000 henkeä. Vielä rajummin työpaikkakato kävi majoitus- ja ravitsemisalalla, jossa väki vähentyi lähes 20 prosenttia vuotta aikaisemmasta.
Kauppa oli ainoa päätoimiala, jossa sekä liikevaihto että työntekijöiden määrä lisääntyivät.
Vahvimmassa vedossa oli autokauppa ja autojen huolto, jossa työntekijämäärä lisääntyi noin 30 prosenttia. Työpaikoissa nousu oli noin 10 000.
EU:sta muutospaineita
Alueen yrityksissä arvioidaan, että EU:n laajentuminen voi tuoda alueelle muutospaineita jopa muuta maata selkeämmin. Alueella on esimerkiksi paljon elintarviketeollisuutta ja erityisesti Viro on aivan vieressä.
Juomarallista ja tuotannon vähittäisestä siirtymisestä naapurimaihin on puhuttu paljon, mutta Pauligin hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig muistutti kauppakamarin tilaisuudessa saman tulevan eteen monella muuallakin alalla, jos veroerot maiden välillä pysyvät suurina.
Hänen mukaansa toimilla alkaa olla jo kiire, sillä pienet purot muuttuvat nopeasti suuriksi.
- Jos yksi alkaa siirtää Suomen markkinoille tarkoitettua tuotantoa Baltiaan, muut seuraavat nopeasti perässä, hän muistutti.
STT
Helsingin seudun talouskasvu vahvistui loppuvuonna, mutta kasvusta huolimatta työllisten määrä jatkoi laskuaan. Helsingin Kauppakamarin maanantaina julkistaman toimialakatsauksen teollisuudessa ei päästy vielä edes kasvu-uralle.
- Parempia aikoja kohti ollaan menossa, mutta työllisyydessä se ei näy, Helsingin kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä summasi.
Työllisyystilannetta pidetään suurena huolenaiheena. Perälän mukaan yksi keskeinen syy siihen on asumisen kalleus alueella. Jo viime vuonna järjestö jätti yhdessä Espoon kauppakamarin kanssa kunnille 12-kohtaisen ohjelman tilanteen korjaamiseksi.
Perälä muistutti, että asumisen hinta on myös yksi harvoja asioita, joihin alueella voidaan itse vaikuttaa. Hänen mukaansa ratkaisu ei ole, että yritykset maksavat työntekijöilleen alueella enemmän, sillä asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan tuotteista tai palveluista siitä seuraavaa lisähintaa.
Heikentynyt työllisyystilanne näkyi myös Helsingin seudun väestökehityksessä: Helsingin seudulle muutti vähemmän väkeä kuin alueelta pois. Sodan jälkeen vastaava tilanne on ollut vain vuonna 1989.
Tämän ei uskota tietävän hyvää Suomelle, sillä neljä pääkaupunkiseudun kuntaa ja kahdeksan viereistä kehyskuntaa tuottavat kolmanneksen Suomen kokonaistuotannosta.
- Muualle maahan siirtämällä asioita ei saada paremmaksi - päinvastoin, Helsingin kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä huomautti.
Kauppa jatkaa veturina
Viime vuoden loka-marraskuussa Helsingin seudun talous kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mutta työllisten määrä vähentyi yli 2 prosenttia.
Teollisuudessa työpaikkojen määrä vähentyi 7 prosenttia eli noin 6 000 henkeä. Vielä rajummin työpaikkakato kävi majoitus- ja ravitsemisalalla, jossa väki vähentyi lähes 20 prosenttia vuotta aikaisemmasta.
Kauppa oli ainoa päätoimiala, jossa sekä liikevaihto että työntekijöiden määrä lisääntyivät.
Vahvimmassa vedossa oli autokauppa ja autojen huolto, jossa työntekijämäärä lisääntyi noin 30 prosenttia. Työpaikoissa nousu oli noin 10 000.
EU:sta muutospaineita
Alueen yrityksissä arvioidaan, että EU:n laajentuminen voi tuoda alueelle muutospaineita jopa muuta maata selkeämmin. Alueella on esimerkiksi paljon elintarviketeollisuutta ja erityisesti Viro on aivan vieressä.
Juomarallista ja tuotannon vähittäisestä siirtymisestä naapurimaihin on puhuttu paljon, mutta Pauligin hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig muistutti kauppakamarin tilaisuudessa saman tulevan eteen monella muuallakin alalla, jos veroerot maiden välillä pysyvät suurina.
Hänen mukaansa toimilla alkaa olla jo kiire, sillä pienet purot muuttuvat nopeasti suuriksi.
- Jos yksi alkaa siirtää Suomen markkinoille tarkoitettua tuotantoa Baltiaan, muut seuraavat nopeasti perässä, hän muistutti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.