..taas yksi pitkä päivä edessä, verhot kiinni, sisällä tuskastuen, kun ei edes pihalle pysty menemään, kauhea ahdistus, levottomuus, masennus.. olisi voinut taas sängyssä loikoilla iltaan asti, mutta kun ei unikaan tule. ei jaksaisi taas kuunnella kuinka "pelot" ja "ahdistus" pitäisi kohdata ja tottua ajatuksiin mitkä ahdistaa ja pelottaa..se on niin rasittavaa kun joku tulee sanomaan niin, kun "ne" joilla ei masennusta, ahdistusta ja pahaaoloa ole, eivät tiedä miltä tuntuu ja kuinka se ärsyttää kun tullaan jakamaan mukamas hyviä neuvoja..
....
.....
2147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kertoa masennuksestasi. Eihän hänen tarvitse ottaa siihen mitään kantaa, kunhan aluksi kävisi luonasi.
Siitä sitten pikkuhiljaa tekisitte pieniä lenkkejä.
Toisaalta täällä on paljon masentuneita. Jospa sinä ryhtyisit auttamaan heitä.
Ja verhot auki! Aurinko paistaa ja se tekee hyvää.
Yksi askel eteen ja kaksi taakse. Sitten pikkuhiljaa eteenpäin.
Yksi, joka tosiaan ei halunnut antaa neuvoja, mutta viestitti, että elämä on ihan kivaa.
Mä en oo mennyt edes nukkumaan vielä :D
Voimia sinulle!
Toivottavasti keksisit edes jotain puuhaa, mikä huvittaisi tänään.
Oon kokenut itse sellaisen ahdistuksen ja vaikean masennuksen, ettei jaksanut juuri kuin maata sängyssä eikä siinäkään pystynyt oleen paikallaan yhtään. Monenlaisesta voi olla tie kuitenkin eteenpäin; tän vaan halusin sanoa, kun en osaa muuta.
Voimia!