vauva syntyy

Elämä muuttuu enemmän kuin voi arvatakaan! Tulee valvomista, väsymystä, pin-
nan kiristymistä ja on vastattava lapsesta ja se tarpeista jaksoi tai ei, oli yö tai
päivä. On oltava koko ajan käytettävissä (tietenkin puolisot voi vuorotella).
Moni parisuhde kaatuu silloin kun ei ole osattu varautua tähän, on vain mielikuva
miten "ihana" vauva on. Ja niin kyllä onkin - mutta sen lisäksi on paljon muuta.
Mutta syy ei ole lapsen, vaan väärien odotusten. Kärsivällisyyttä kehiin ja sen
hyväksymistä että aina ei ole parisuhteessa "kivaa" mutta siitä huolimatta
kannattaa jatkaa ja rakastaa toisiaan.

1.
- Minusta on tullut eheämpi ja itsevarmempi, sillä tätä olen aina halunnut.
- Rahaa on mennyt ihan hirvittävästi. Vaikka mies on hyväpalkkaisesssa työssä ja itse olen tehnyt välillä päivn/pari töitä, niin siltikin kaikki mikä tulee, niin myös menee.
- Nyt kun on jo toinenkin vauva, niin rahaa ei kulu enää NIIN paljon, kun ei tarvitse ostaa kaikkea toiseen kertaan.
- Parisuhde on syventynyt ja muuttunut.
- olen oppinut tekemään asia tod. nopeaa.
- olen oppinut organisoimaan tekemisiäni
- olen oppinut urheilemaan, sillä tahdon takaisin omiin vanhoihin mittoihin.
- minusta on tullut sosiaalisempi. Liittyy ehkä myös siihen, että itsetuntoni on kohonnut lasteni (8kk ja 2,5v) myötä.
- olen oppinut ottamaan "omaa aikaa" ja olemaan tehokas
- mennään lasten ehdoilla ja heidän mukaan
- en saa nyt opiskeltua, sillä en raaski viedä lapsia hoitoon
- nyt on tekemistä paljon ja vielä lisää koko ajan:)
- olen oppinut sietämään nälkää
- olen oppinut syömään erittäin nopeaa, eikä enää tule vatsa kipeeksi jos hotkii
- pystyn syömään kylmää puuroa
- tänään voivottelin: sain siivottua koko huushollin tänään. Tunti ennen miehen kotiinpaluuta oli valmista. Kun mies tuli kotiin, ei hän huomannut mitään eroa entiseen ;) lapset olivat vetäneet 10 minuutissa sohvan tyynyt lattialle, lelut, mopot, kirjoja, palapelikin siellä seassa.. järkyttävä sekamelska.
- miehen kanssa tulee tiuskittua melko paljon varsinkin väsyneenä. Se, että vauva itkee on sun syy, kun laitoit hänelle punaiset sukat!! tätä rataa ;)
- olen oppinut epäitsekkääksi
- on tullut sisältöä hirvittävästi elämään. Uusia taitoja on ihanaa seurata ja toisten äitien kanssa on mukavaa jutella kerhoissa ja puistoissa
- olen saanut monta hyvää ystävää

2.
- Ekat puoli vuotta on rankkaa, kun vauvan tarpeita on vaikeahkoa ennustaa
- rankkaa on, jos on saanut elää hyvin itsekästä elämää ennen vauvan syntymää
- ekat puoli vuotta saattaa olla sellaista, että käyt vessassa tai suihkussa niin, että kuuntelet samalla vauvan huutoa. Tai sitten pidät vauvaa sylissäsi kun olet esim. vessassa.. itse en olisi jaksanut kuunnella vauvan huutoa, sillä se lamaannutti minut täysin!
- onko rankkaa... ON!
- mutta siltikin se on ihanaa :) sitten kun vauva on 1v, niin alkaa paras kausi. Ei ole uhmaa ja ne vaan naureskelee ja iloitsee pienistä jutuista:D