Hellou,
Olenkin tänne sivustolle tuossa talvella kirjoitellut välilevynpullistumasta, joka todettiin alaselässä. Kyseisestä vaivasta kesti parantua yli 3kk. Oli se aika rassaavaa aikaa kun ei pystynyt kunnolla urheilemaan tai tekemään mitään muutakaan. Lääkärit pompotteli eestaas ja hokivat vain, että kyllä se siitä itsestään paranee. En tiedä kuinka paljon lääkkeitä kului, mutta lopuksi vaiva tosiaan itsestään sitten alkasi paranemaan. Täysin kuntoon selkä tuskin koskaan enää tulee eli joutuu kyllä varomaan sitä ja jos vähänkin väärän liikkeen teet tai tai liian innokkaana treenailet niin johan taas on selkä kipiä, mutta onpa ainakin pystynyt taas urheilemaan.... kunnes....
Tuossa kesän alussa mulla revähtikin sit yläselkä... tai lääkäri niin totesi, että se on revähdys. Se miten se sattui oli aika mielenkiintoinen tapaus... Kaaduin nimittäin suoraan kovalle betonilattialle yläselkä edellä, kun ystävä halus väkisin kokeilla taivuttaa mua, mutta ote lipeskin ja mä rysähdin suoraan lattiaan. Kipu alkas samantien ja seuraavana päivänä ei sit tää tyttö liikkunukaan yhtään mihinkään. Ensin aattelin, että selkään on tullut vain lukko, sillä semmoisia oireet olivat, mutta fysioterapeutilla käynnin jälkeen piti todeta, että eipä ollu lukko ei. Selkä oli todella jäykkä ja kipeä. Pään kääntäminen ja alas taivuttaminen kirpaisi ihan hulluna. Käsien ylös nostaminen sattui ja kaikki liikkeet missä lavat liikkui. Muutamankin kerran jouduin lääkärillä käymään, sillä ei kyenny olemaan töissä kun puutuili käsikin ja oli todella hankala yrittää tehdä tietokoneen ääressä töitä. Loppujen lopuksi nyt on mennyt tässä jo 2kk eikä vieläkään yläselkä ole normaali. Jos ei mitään tee niin selkä suht. hyvin pysyy kunnossa eikä kipu ole kova, mutta jos erehtyy vähänkin käymään salilla ja tekemään jotain yläkropan liikkeitä niin johan taas heti selkä kiukkuaa :( Onko tosiaan kyseessä VAIN revädys... kysyn vaan?!?!?
Ja että ei nyt liian helpoksi elämä menisi niin onpa alkanut nyt sitten polvetkin reistailemaan. Molemmat polvet paukkuu ja rutisee, mutta vasen on alkanut kiukkuamaan oikein kunnolla. Polvi kipeytyy nykyään kaikesta urheilusta...kävelystä, pyöräilystä ja salitreenistä. Rullaluistelun olen saanu unohtaa kokonaan, sillä siinä sattuu niin perkuleesti ja samaten jalkakyykyt tai prässit. Treenatessa polvi paukkuu joka liikkeessä ja rutisee ku mikäki. Rappusia ylös kävellessä joka askelmalla polvi napsuu ja alas kävellessä sattuu. Käsin tunnusteltaessa tuntuu selvää rutinaa. Nykyään ei kauheesti enää uskalla kyykkyyn mennä, sillä sieltä ylös pääseminen on hankalaa. Lääkärin epäilys on, että mulla on kondromalasia elikkä rustonpehmentymätauti vai mikä nyt olikaan. No sehän ei oo mikään vaarallinen sinänsä, mutta kun elämäntapana on urheilu niin kyllä helvetti vieköön tuommonen vaiva ottaa päähän!! Ja kun on takana selän kanssa takkuamista jo yli puoli vuotta niin alkaahan tää jo syödä ihmistä!!!
Rupee kyrpimään lääkäreiden kommentit "Ei tämä ole mikään vaarallinen tauti. Tulee kylläkin vaivaamaan koko loppuelämän, mutta pieni juttu kuitenkin. Nyt pitää vaan keksiä uusia harrastuksia ja liikkua sen mitä pystyy." Jep jep, ohan se helppo ihmisen sanoa, jolle urheilu ei oo koko elämä. Kyllä tämä mulle tuntuu pikkusen jo kuoleman tuomiolta kun kroppa hajoilee osa kerrallaan ja kaikki urheilu alkaa aiheuttamaan kipua :( Urheilu on ollut monta vuotta mulle se asia, joka pitää mut pystyssä ja josta saan voimaa elämään. Kun se viedään niin kyllähän se on TODELLA kova paikka, mutta ku ei kukaan normaali tallaaja sitä tajua :(
Mitä hittoa tässä pitäisi tehdä? Olisiko apua, jos menisi jollekin urheilulääkärille? Pitäisikö aloittaa ihan alusta ja lähteä suunnittelemaan ammattilaisen kanssa ihan täysin alusta mulle sopivaa urheiluohjelmaa?
Olenkin tänne sivustolle tuossa talvella kirjoitellut välilevynpullistumasta, joka todettiin alaselässä. Kyseisestä vaivasta kesti parantua yli 3kk. Oli se aika rassaavaa aikaa kun ei pystynyt kunnolla urheilemaan tai tekemään mitään muutakaan. Lääkärit pompotteli eestaas ja hokivat vain, että kyllä se siitä itsestään paranee. En tiedä kuinka paljon lääkkeitä kului, mutta lopuksi vaiva tosiaan itsestään sitten alkasi paranemaan. Täysin kuntoon selkä tuskin koskaan enää tulee eli joutuu kyllä varomaan sitä ja jos vähänkin väärän liikkeen teet tai tai liian innokkaana treenailet niin johan taas on selkä kipiä, mutta onpa ainakin pystynyt taas urheilemaan.... kunnes....
Tuossa kesän alussa mulla revähtikin sit yläselkä... tai lääkäri niin totesi, että se on revähdys. Se miten se sattui oli aika mielenkiintoinen tapaus... Kaaduin nimittäin suoraan kovalle betonilattialle yläselkä edellä, kun ystävä halus väkisin kokeilla taivuttaa mua, mutta ote lipeskin ja mä rysähdin suoraan lattiaan. Kipu alkas samantien ja seuraavana päivänä ei sit tää tyttö liikkunukaan yhtään mihinkään. Ensin aattelin, että selkään on tullut vain lukko, sillä semmoisia oireet olivat, mutta fysioterapeutilla käynnin jälkeen piti todeta, että eipä ollu lukko ei. Selkä oli todella jäykkä ja kipeä. Pään kääntäminen ja alas taivuttaminen kirpaisi ihan hulluna. Käsien ylös nostaminen sattui ja kaikki liikkeet missä lavat liikkui. Muutamankin kerran jouduin lääkärillä käymään, sillä ei kyenny olemaan töissä kun puutuili käsikin ja oli todella hankala yrittää tehdä tietokoneen ääressä töitä. Loppujen lopuksi nyt on mennyt tässä jo 2kk eikä vieläkään yläselkä ole normaali. Jos ei mitään tee niin selkä suht. hyvin pysyy kunnossa eikä kipu ole kova, mutta jos erehtyy vähänkin käymään salilla ja tekemään jotain yläkropan liikkeitä niin johan taas heti selkä kiukkuaa :( Onko tosiaan kyseessä VAIN revädys... kysyn vaan?!?!?
Ja että ei nyt liian helpoksi elämä menisi niin onpa alkanut nyt sitten polvetkin reistailemaan. Molemmat polvet paukkuu ja rutisee, mutta vasen on alkanut kiukkuamaan oikein kunnolla. Polvi kipeytyy nykyään kaikesta urheilusta...kävelystä, pyöräilystä ja salitreenistä. Rullaluistelun olen saanu unohtaa kokonaan, sillä siinä sattuu niin perkuleesti ja samaten jalkakyykyt tai prässit. Treenatessa polvi paukkuu joka liikkeessä ja rutisee ku mikäki. Rappusia ylös kävellessä joka askelmalla polvi napsuu ja alas kävellessä sattuu. Käsin tunnusteltaessa tuntuu selvää rutinaa. Nykyään ei kauheesti enää uskalla kyykkyyn mennä, sillä sieltä ylös pääseminen on hankalaa. Lääkärin epäilys on, että mulla on kondromalasia elikkä rustonpehmentymätauti vai mikä nyt olikaan. No sehän ei oo mikään vaarallinen sinänsä, mutta kun elämäntapana on urheilu niin kyllä helvetti vieköön tuommonen vaiva ottaa päähän!! Ja kun on takana selän kanssa takkuamista jo yli puoli vuotta niin alkaahan tää jo syödä ihmistä!!!
Rupee kyrpimään lääkäreiden kommentit "Ei tämä ole mikään vaarallinen tauti. Tulee kylläkin vaivaamaan koko loppuelämän, mutta pieni juttu kuitenkin. Nyt pitää vaan keksiä uusia harrastuksia ja liikkua sen mitä pystyy." Jep jep, ohan se helppo ihmisen sanoa, jolle urheilu ei oo koko elämä. Kyllä tämä mulle tuntuu pikkusen jo kuoleman tuomiolta kun kroppa hajoilee osa kerrallaan ja kaikki urheilu alkaa aiheuttamaan kipua :( Urheilu on ollut monta vuotta mulle se asia, joka pitää mut pystyssä ja josta saan voimaa elämään. Kun se viedään niin kyllähän se on TODELLA kova paikka, mutta ku ei kukaan normaali tallaaja sitä tajua :(
Mitä hittoa tässä pitäisi tehdä? Olisiko apua, jos menisi jollekin urheilulääkärille? Pitäisikö aloittaa ihan alusta ja lähteä suunnittelemaan ammattilaisen kanssa ihan täysin alusta mulle sopivaa urheiluohjelmaa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
mutta ei välttämättä lääkäriin itse menisin tai olisin mennyt jo paneen itteni kuntoon aikapäiviä sitten, nimittäi jollekkin alan ehdottomalle osaajalle, jollekkin manuaaliterapeutille, kuntohoitajalle tahi kalevalaiselle kansanparantajalle.
miksi kärsiä jos asiaan voi vaikuttaa. ja hei ei kaikkea satuja kannata uskoa mitä valkotakkiset sanoo
Jos oiskin rahaa ku roskaa niin oisin varmaan ajat sitten tosiaan käynyt jollain expertillä, mutta ku uppos tuolloin talvella jo 1000 euroo selkävaivan takia lääkkeisiin, magneettiin ja yksityislääkäreihin niin eipä sit oo kyenny ihan heti pistään rahaa taas yksityisiin.... varsinkaan ku työnikin lopuksi menetin talvella ku se oli määräaikainen ja eipä ollu mitään järkee mua pitää ku olin saikulla pitkään. Tokikin se silloin oli ihan yhteinen päätös, mutta anyway...eipä työttömän rahoilla mennä mihinkään yksityisiin hoitoihin. Ja kyllähän selkä parani ja elämä alkas voittamaan kunnes nyt tosiaan sit kesäkuun alussa yläselkä meni ja nyt noi polvet on pahemmin reistaillu täs vasta kuukauden verran. Toki ne on monta vuotta rutisseet ja ei tosiaan oo kyykkyjä/prässiä voinu tehdä ilman pientä kipua, mutta ei ne mua silloin haitanneet vielä. Mulla on aika korkee kipukynnys kuitenki, mutta ku ei enää pysty oikein mitään tekeen niin siinä vaihees "kilahtaa".
Enkä mä uskokaan kaikkea mitä lekurit sanoo... mä haluanki AINA kaikki mahdolliset tutkimukset, mutta yleensä silloin tarvitaan yksityisiä ku eihän tk-lekurit mitään jaksa/halua tutkia. Nytpä oonki menossa fysiatrian erikoislääkärille ensiksi ja katotaan siitä sit eteenpäin. Mut kyllä ois tarkotus rahaa kerätä ja mennä jollekin expertille sit.....
Niin, nyt siis kyllä olen taas töissä, huhtikuussa sain uuden työpaikan... määräaikainen kyllä tälläkin kertaa, mutta nyt ehkä ois varaa mennäkin jollekin expertille, mutta työt luultavasti loppuu piakkoin niin sit taas pitää pihistellä....
käy jäsenkorjaajalla ja maksa 50e lääppimisestä ja avot olet edelleeen kipeä! käy vaikka testaamassa. Sinuna luottaisin koulutettuihin riippumattomiin terveydenhuollon virallisiin tahoihin . vain sieltä saat oikeita tietoja,
En mä millekään kansanparantajalle tai vastaavalle aio mennä vaan jollekin KUNNON lääkärille joka ymmärtää urheilusta jotain ja jaksaa nähdä vaivaakin potilaan eteen. Mistä semmoisen löydän.... siinäpä onkin varmaan hommaa, mutta ehkäpä asiat tästä joskus alkaa selviämään... hope so.
Sinähän oot ihan rikki...
Juu... rikkipä rikki... Se on kummallista kun yhdelle ihmiselle on tullu kaikki mahdolliset vaivat. Mutta luulempa, että kaiken takana on niveltelen yliliikkuvuus, polvien/nilkkojen virheasennot, perimä ja liian innokas urheileminen. Isälläni nimittäin on myös ollut välilevynpullistuma ja hänellä on yliliikkuvat nivelet yms. Kunpa vain oiskin näitä asioita tutkittu pienempänä jo niin ois voinut opetella urheilemaankin OIKEALLA tavalla, mutta nyt kun on koko ajan ollut virheasentoja polvissa/jaloissa ja yliliikkuvuutta niin on saattanut hyvinkin paljon treenatessa tehdä väärin liikkeitä ja on kuormittanut liikaa tiettyjä paikkoja. Jos miettii, että minäkin selästä ensimmäisen kerran menin lääkärille jo vuonna 1997, mutta ei kukaan koskaan vaivautunut tutkimaan kunnolla... nyt sitten vuosien varrella vaan on todettu, että mulla on yliliikkuvat nivelet, hieman kiertynyt rintaranka, nilkoissa/polvissa virheasento yms. Onpa vaan nyt sitten tässä vaiheessa hiukka vaikea lähteä korjaamaan noita asioita kun on jo ehtinyt vaurioita tulemaan. Siksipä nyt pitäisikin mennä jollekin expertille, joka osaisi ottaa kaiken huomioon ja voitais vaikka lähteä ihan alusta suunnittelemaan mulle sopivaa ohjelmaa/lajia.
Enitenhän tässä just on nyt kyrpinyt se kun lääkärit ei mitään muuta tee ku antavat vaan lääkkeitä ja toteavat, että ei oo mitään vialla.... vasta kun jotain todella on hajalla niin sitten todetaan, että "Ohhoh, tämä on kyllä varmasti ollut jo pidempään."
Mut kai osaksi voi kyllä itteäänkin syyttää kun on vähän liiankin innokkaasti urheillut ja vaikka kipuakin ois ollu niin silti on vaan pitäny päästä liikkumaan.
Tulikourahan on just semmonen lekuri.
Googlaappa SI nivelen vaivoista. Sopis tohon kuvaukseen hyvin
Heipä hei!
Luin tekstiäsi ja tunnistin osittain samoja vikoja itseltäni.
Ensin alkoi ongelmat polvista. Eivät kestä rasitusta vaan juurikin tuota rutinaa ja pauketta ja kipuilua. Yliliikkuvat nivelet ja kondromalasiaa on polvissa.
Seuraavaksi meni sitten selkä. Välilevynpullistuma välissä 4-5 ja vaiavannut on nyt maaliskuusta asti. Lääkkeillä on hoidettu, leikkaushoitoharkinnassa kun ei ala helpottamaan.
Itse en voi sanoa olevani aktiiviliikkuja, mutta voin samaistua tunteeseesi kun mitään et pysty tekemään. Olen kokeillut eri liikuntamuotoja, mutta aina tulee kipu joko polviin tai selkään. Nyt en ole uskaltanut tehdä juuri mitään selän ollessa tohjona, ettei vaan menisi pahemmaksi.
Pyysin neurokirurgilta lähetettä fysioterapiaan tms. jotta joku voisi ohjeistaa oikeita liikkumiskeinoja ym. mutta hänen mukaansa se ei tässä vaivassa auta. Tässä vaiheessa en leikkaukseen halua mennä, joten aikeissa olisi nyt kokeilla OMT terapiaa jota olen monen kuullut suositelleen. Haluan vain olla varma että kyseinen terapeutti osaa asiansa ja on perehtynyt nimenomaan selkäsairauksiin. Kenelläkään kokemuksia näistä? Suosituksia?
Jaksamista sinulle ja toivottavasti saisit apua joltakin taholta.
Täällä taas pienen paussin jälkeen...
Nyt on käyty selän takia fysiatrian polilla ja oishan se pitäny tietää, että mun kohdalle osuu lekuri, joka vaan vitsailee ja toteaa, että ei sua mikään vaivaa. Minä kun väännyn ja käännyn aika helposti joka suuntaan ja taivutuksetkin onnistuu, vaikka kipua ois niin tottahan mä sitten oon terve!! No omaa tyhmyyttäkin ehkä kun en joka välissä sanonut kun kipeätä otti, mutta ku heti alussa alkas lekurin asenne ärsyttään niin halusin vaan äkkiä pois. Lääkäri siis totesi, että yliliikkuvuutta tosiaan on ja poikkeuksellisen joustava ranka ja sidekudos meikäläisellä kuulemma on. Totesi myös, että vanhemmiten me vaan "rupsahdetaan" ja tulee sitä rappeumaa jne. Mutta tämäkin lekuri sitä mieltä oli, että paha revähdys yläselässä vaan on ollut ja se nyt siellä kiukkuaa ja alaselän pullistuma on jo parantunut lähes kokonaan. Aika outoa mun mielestä vain, että revähdyksen takia ois selkä kipeä vielä nyt melki 3 kk päästäkin?!?!?
Lekuri käski vaan urheilla ja selkää treenailla niin kyllä se siitä... hmmm... sitähän tässä on yritetty tehdä, mutta joka kerta yläselkä vetää ihan jumiin ja tulee kipeeks ku jotain tekee?? No toivotaan, että itekseen paranee ajan kanssa...
Niin ja polvet... kysyin tosiaan samalla polvista kyseiseltä lekurilta niin tämä naurahti vain ja kommentoi, että "Mitäs seisot väärällä tavalla! Seiso kunnolla eläkä päästä polvia yliojennukseen!". Arvatkaas oisko tehny mieli motata lekuria!!! Eipä sitä pienenä oo osannu katsoa, että miten seisoo ja kun aina on seissyt samalla tavalla ku kerta polvet on yliliikkuvat niin vaikeapa sitä yhtäkkiä on opetelle seisomaan eri tavalla ku se ei ollenkaan tunnu luonnolliselta!Mutta niin... yliliikkuvuus ja virheasento on luultavasti polvivammaan vaikuttanu, mutta kuulemma ei polvessakaan mitään sen ihmeempää ollu fysiatrin mielestä.... MUTTA, kun sitten sain vastaukset röntgenistä ja ultrasta niin kyllähän polvessa jotain oli. Vasemman polven mediaali nivelrako on kaventunut ja jostain reunakerrostumistakin lausunnossa höpistään. Kävinpä sitten vielä nämä tulokset kuuntelemassa lekurilta ja hän kertoi, että hyvinkin mahdollista, että on jo kierukkaankin pientä vauriota tullut tai voi ajan myötä tulla. Ja sit tosiaan vielä tähän päälle se kondromalasia :(
Nyt ois sit ens vkolla vielä ortopedille aika niin katsotaan lähetetäänkö vielä magneettikuvaan vai mitä tehdään.
Onhan elämä vähän ollut raskasta kun ei ole päässyt urheilemaan. Urheilu kun on mulle elämäntapa niin se on aika tuskaista kun kaikesta urheilusta nykyään tulee jokin paikka kipeäksi :( Lempiharrastukseni spinningin ja rullaluistelun olen joutunut lopettamaan kokonaan, sillä polvi ei kestä. Myös jalkatreeni on nykyään jo hiukka hankalaa ku polvi rutisee, paukkuu ja ei oikein tahdo enää kestää mitään. Olen kuitenkin yrittänyt jalkoja treenata sen mitä pystyy ja kävelylenkeillä sentäs vielä pystyy käymään joka päivä. Ostin uudet kunnon jouksukengätkin, jos se vaikka helpottaisi. Pyöräilytkin olen, mutta ei sitä pysty tekemään joka päivä. Ostin myös polvituen, jos se vaikka polvea tukisi treeneissä ja lenkkeilyssä... katsotaan.
Tämmöistä tänne siis....
se on polvilumiossa ja estää kyllä tehokkasti kaikkea polvea kuormittavaa liikuntaa. Hyväkuntoiset reisilihakset hieman vähentävät pahinta kipuilua, mutta taas treenamina aiheuttaa sitä. parin kilsan kävelylenkki kyllä hyvillä kengillä onnistuu, mutta siten klenkkaan 4 päivää sen jälkeen....Mitään ei kuulema ole tehtävuissä. Tai jotakin putsuksia jne mutta niistä ei pidemmän päälle ole hyötyä. Pehmeä rusto kuluu helposti puhki( niin kuin minulla) joten siitä ei ole pitkä matka nivelrikkoon. Minulla auttoi hieman pahimpiin kipuihin se että vähensin polviin kohdistuvaa kormitusta( lyhempi pyöräilylenkki, lopetin kokonaan sopimattomat liikket/lajit, salilla vähensin painoja reilusti), väksin ei kyllä kannataisi tehdä sellaista mistä tulee kovia kipuja jälkikäteen. kevennä ihmessä, ettet joudu luopumaan kaikista lajeista......toisaalta pitää tavalla tai toisella huolehtia siitä että reidet ei surkastu( kipu aiheutta myös sitäkin) joten ei treenejä kokonaan voi lopettaa. vaadi magnettikuva, röntgenissä ei rustot näy ollenkaan, asiat "arvioidaan" luitten välisellä etäsyydellä. Tidän tuon tunteen, intohimoni oli juksu mutta en ole kahteen vuoteen ottanut askeltakaan, maksasin aika paljon jos pääsisin lenkille, mutta kun ei ole mitään hoitokeinoa, ei ainakaan minun tapauksessa. toivottavsati sinulla parempi ennuste!
Niin... kyllähän sitä tosiaan pitäis liikuntaa harrastaa ja pitää reisilihakset kunnossa, mutta kuten sanoit niin treenaminen sitten taas kipeyttää polven jne. Sepä eniten tässä ottaa päähän ku ei oikein tiedä mikä ois hyvä. Sen kyllä tiedän, että mulla ei pitäis reisilihasten olla huonossa kunnossa, sillä oon tosiaan harrastanu jo yli 10 spinningiä ja käyny salilla. Salitreenit on ollu ihan kunnon treeniä ja lihasta kyllä jaloissa on. Ennen kävin myös jumpissa ja paljon kesäisin rullaluistelin. Nytpä sit tosiaan on spinning, jumpat ja rullaluistelu pitäny jättää :( Eli olen minä urheilua vähentänyt aika paljon. Kuntosalitreenitkin nyt on vähentyneet kun on ollu selkäkin hajalla jne., mutta yritän taas ahkerammin aloittaa, jos polvi vaan kestää. Kävelylenkeillä tosiaan käyn päivittäin ja joskus sekä aamulla että illalla. Polvi ei kauheasti kävelylenkeistä kiukkua niin sen vuoksi olen sitten edes niitä tehnyt kun en osaa olla tekemättä mitään.
Mutta tuosta magneetista... kyllä mä yritän saada ortopedin vakuuttumaan ensi vkolla, että magneetti kannattaisi ottaa niin saadaan selvyys onko polvessa jotain muutakin ja tietäisinpä ainakin sitten vähän urheilunkin suhteen, että missä mennään ja pitääkö muuttaa saliohjelmaa jne.
Kyllä mä nyt oon parin kuukauden sisällä huomannut, että polvi on menny pahempaan... koko aika enemmän paukkuu ja rutisee ja kipeytyy helpommin, mutta toivotaan, että tästä helpottuu.
Kiitos sinulle kovasti vastauksesta :)
Hyvä homma että pystyt kävelemään, pysyy perusmotoriikka kunnossa. Anyway, vielä tuosta lihaskunnosta: polven vamman ja tai kipuilun takia saattaa lihasta kadota merkitävästi jo muutamssa viikossa, vaikka kuinka on pohjia ja treenaa. Ihan pelkkä kipu voi aiheutta artrofia. Joten kannatta tilata ajan fysioterapeutille joka katsoo noi sun reidet. Esim vastus medialis voi kuihtuu hetkessä jos lumpioon sattuu. Syytä tähän ei tarkasti tunneta. Samalla tavalla ja syystä sitten kuntouttaminen voi olla todella hankalaa. Itse ole kokeilut kaikenäköistä ja hyvinkin määrätietoisesti, kesti reilu kaksi vuotta löytää jonkinäköinen tasapaino lihaskunnon ja kipuilun välillä, herkässä on.... Hyvän fysiatrin kuntoutusohjelma vain pahensi tilannetta, itse joutuu katsomaan mikä sopii ja mikä ei. Itse teen suht kevyillä painoilla niin suljetun kuin avoimen ketjun harjoitteita ja tuntuu toimivan jotenkuten. Ongelmana se että aerobinen kunto rapistuu kun mitään ei voi tehdä pitkään.
Olen myös vetänyt niin lääkeitä kuin luontaistuotteita hyvinkin ennakoluulottomasti. Lopputuloksena, ainakin minun kohdalla, on se että rahansa voi laittaa johonkin hauskempaan. Polvituista oli hieman hyötyä pahimman vaiheen aikana kuntosalilla( tukemaan epävakaata polvea), mutta keskimäärin niistä oli enemmään haittaa kuin hyötyä. Kylmä/lämmin hauteet on mukavaa puuhastelua, mutta testasin usein laitta vaan toiseen jalkaan, eikä sitten hetken pästä ollut mitään eroa. Kylmä/kuumageliit samalla tavalla tuntuu erilaiselta, mutta ei niistäkään varsinaista vaikutusta ole.
Kovien kipujen aikana olen ottanut vahvoja kipulääkkeitä, silloin ei passivoidu, turha sydä jotakin buranaa jos ei auta. pieniin kipuihin en mitään.
Voi muuten olla että tuo selkävaivasi on pahentanut polvivaivaa, aseento ja askellus muuttuu, ja ärsyttää polvia. Selkeä pehmettymän oire on se että kun istut, tai olet polvillasi, jalkojen suoristaminen aiheutta joksikin aikaa ikävää kipua. Johtuu siitä että määrätyssä asennossa pehmeä rusto muotoutuu, tulee "lommo", ja seistessä vastakappale on eri asennossa, ja "oikaisu" sattuu.
Minulla pahin tuosta vaiheesta on mennyt ohi, nykyään sattu lähinnä kun lumpion kärjen paljas luu osuu vastakappaleeseen.
Mutta jos pystyt kävelemään niin hyvä homma, toivottavasti tilanne rauhoittuu. Suosi pehmeitä kenkiä ja alustoja, vähentää iskuja.
Tänään kävin nyt sitten ortopedin vastaanotolla ja kyllähän se lähetteen kirjotti magneettikuvaan. Kuulemma mulla on poikkeuksellisen joustavat ja väljät nivelet. Väänteli kovasti vasenta polvea ja totes, että joustaa vähän liikaakin ja yliliikkuvuuden huomaa selvästi. Ortopedi myös sanoi, että vasen polvi on hiukka vinossa eli pikkuisen on semmosta pihtipolvisuutta. Ja kommentoihan ortopedi myös sitä kaameeta rutinaa ja pauketta mikä polvesta kuului. Epäili myös vahvasti tuota kondromalasiaa, mutta myös epäili, että oisko tullut jotain vauriota kierukkaan ja siksipä magneettikuvaan lähetteen sit laittoi.
Mutta neuvokaahan nyt pikkuisen.... odottelelenko nyt sitten ensin tuota magneettikuvaa ja sen tulosta vai voinkohan ihan normaalisti jatkaa treenaamista (salitreeniä, kävelylenkkeilyä) sen minkä pystyn ilman kovempaa kipua? Voinko siis pahentaa treenillä tilannetta? Kauhea hinku olisi jo aloittaa salitreenit taas normaalisti ja muutenkin liikkua enemmän, mutta en tietenkään halua vaivaa pahentaa.....
Pelkkä roikkuminen leuanvetotangossa on tosi terveellistä selkärangalle. Päivittäin kun muutaman kerran roikkuu, niin on kumma jos ei ajan kanssa alaselkä ole parempi. Vielä terveellisempää olisi tietysti tavoitella seuraavalla videolla olevan kaverin kuntoa. Muutaman leuan tainnut elämänsä aikana vetää.
http://www.youtube.com/watch?v=Wd7RQo6Yocc
Yläselän revähdystäkö?
Mua on vaivannut yläselän revähdys jo 9 kk!!! Lääkäri sanoi, että vaiva voi kestää vuodenkin ja että mitään vikaa magneetissa ja röntgenkuvissa ei näy, paitsi spondyloosi, jonka ei pitäisi aiheuttaa hirveää lihaskipua. Käsin tunnustellen tuntuu jonkinlainen kovettuma. Onko joku parantunut näin pitkäaikaisesta lihasrevähdyksestä? Oletteko kuulleet spondyloosista ja onko aiheuttanut kipuja? Olisi vain kiva tietää, paranenko koskaan näistä kivuista.