Lieksa vuonna 1990 - 1991

Seppo Suhonen hiihteli kovasti.

28-vuotias nainen pahoinpideltiin hengiltä Lieksassa. Nainen löytyi heikossa kunnossa ja vähäpukeisena kerrostalon porraskäytävästä. Poliisi pidätti pahoinpitelystä epäiltynä samassa talossa asuvan lieksalaisen
37-vuotiaan miehen.

Lieksalainen 26-vuotias mies kuoli ja neljä muuta ihmistä loukkaantui rajussa hirvikolarissa Lieksan ja Nurmeksen välisellä kantatie 73:lla. Poliisi epäili auton vauhtia kovaksi.

Lieksan kaupunki, Enso Gutzeit ja Karjalan tasavalta ovat neuvotelleet rajanylityspaikan avaamisesta Lieksan Inariin. 7.2.1992

Lieksan seurakunta avasi perheasian keskuksen tammikuussa. 7.2.1992

Huppupäinen mies ryösti E-liikkeen kassan sidottuaan sitä ennen naismyyjän Lieksan Pankakoskella. Saaliikseen mies sai noin kymmenen tuhatta markkaa. 10.2.1992

Yksivuotisen apurahan sai Toivo Jaskanen Lieksasta 24.2.1992
"--Kuluvana talvena metsähallitus hakkasi luonnonharrastajien tuntemia aarniometsiä myös Lieksassa", kirjoitti Luonto-Liitto ry:n tiedottaja Jyrki Pynnönen HS:ssä 25.2.1992. 25.2.1992

Maitopurkeista tehtiin Lieksassa Enson Pankakosken tehtailla uusiokartonkia. Kartongista ei kuitenkaan valmisteta uusia maitotölkkejä vaan tukkupakkauksien materiaalia. 25.2.1992

Kirkkoherra Olavi Taljakka piti ortodoksinen aamuhartaauden radiossa. 14.3.1992

Jugawaran kaupungissa Japanissa kaupunginvaltuuston vaaleissa oli ehdokkaana Lieksasta kotoisin oleva Martti Turunen. Turunen saikin kolmanneksi eniten ääniä. Turunen oli muuttanut Japaniin lähetyssaarnaajaksi v. 1969 ja meni naimisiin japanilaisen kanssa. 15.3.1992

12-vuotiaitten sarjassa mäkilupaus Petter Kukkonen voitti kisat Tavalkoskella. 16.3.1992
Demaripoliitikko Kerttu Törnqvist täytti 50 vuotta, samaan aikaan kun eduskunta kokoontui äänestämään EY-jäsenhakemuksesta

Lieksa oli jälleen vaikea työttömyysalue, jolle valtio erityisesti myönsi investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksia. 27.2.1992

Lieksan paperi-, kartonki- ja pakkaustehtaiden silloiset noin 550 työntekijää ryhtyivät ryhtyivät tukilakkoon Ahlströmin Kauttuan paperitehtaan voimalasta syntyneen sopimuskiistan vuoksi. Lakko kesti vain muutaman päivän. 27.2.1992

"Leppee ja kelemi, eessäs on Pielisen helemi. " -merkki pysytettiin. 5.4.1992

Osa Lieksan Ovi Oy:n teollisuushallista ja yhtiön irtaimistoa tuhoutui tulipalossa. Hallissa valmistettiin ovia, ikkunoita ja portaita. Palon epäilltiin aiheutuneen sähköviasta tai lämmitysjärjestelmän häiriöstä. 5.5.1992
Työntekijät poistuivat Vapon Kevätniemen sahalta Lieksasta muutamaksi tunniksi torstaina. Ulosmarssi oli vastalause yhtiön suunnitelmille antaa joitakin sahan toimintoja yksityisten yrittäjien hoidettaviksi. Sahalla oli töissä tuolloin 130 henkeä. 15.5.1992

Kolilta liikennöi laiva Lieksaan joka päivä klo 11 ja 17. Lieksasta on yhteys myös Nurmekseen.
Jarkko Turpeinen Lieksasta sai Suomen Kulttuurirahaston nuorten keksijäin palkinnon. 22.5.1992
Maaherra Esa Timonen, joka kannatti innolla mm. Lieksan Ruunan kosken valjastamista, sai ministerin arvonimen. 28.5.1992

Näin se homma etenee kirjoitti:

Seppo Suhonen hiihteli kovasti.

28-vuotias nainen pahoinpideltiin hengiltä Lieksassa. Nainen löytyi heikossa kunnossa ja vähäpukeisena kerrostalon porraskäytävästä. Poliisi pidätti pahoinpitelystä epäiltynä samassa talossa asuvan lieksalaisen
37-vuotiaan miehen.

Lieksalainen 26-vuotias mies kuoli ja neljä muuta ihmistä loukkaantui rajussa hirvikolarissa Lieksan ja Nurmeksen välisellä kantatie 73:lla. Poliisi epäili auton vauhtia kovaksi.

Lieksan kaupunki, Enso Gutzeit ja Karjalan tasavalta ovat neuvotelleet rajanylityspaikan avaamisesta Lieksan Inariin. 7.2.1992

Lieksan seurakunta avasi perheasian keskuksen tammikuussa. 7.2.1992

Huppupäinen mies ryösti E-liikkeen kassan sidottuaan sitä ennen naismyyjän Lieksan Pankakoskella. Saaliikseen mies sai noin kymmenen tuhatta markkaa. 10.2.1992

Yksivuotisen apurahan sai Toivo Jaskanen Lieksasta 24.2.1992
"--Kuluvana talvena metsähallitus hakkasi luonnonharrastajien tuntemia aarniometsiä myös Lieksassa", kirjoitti Luonto-Liitto ry:n tiedottaja Jyrki Pynnönen HS:ssä 25.2.1992. 25.2.1992

Maitopurkeista tehtiin Lieksassa Enson Pankakosken tehtailla uusiokartonkia. Kartongista ei kuitenkaan valmisteta uusia maitotölkkejä vaan tukkupakkauksien materiaalia. 25.2.1992

Kirkkoherra Olavi Taljakka piti ortodoksinen aamuhartaauden radiossa. 14.3.1992

Jugawaran kaupungissa Japanissa kaupunginvaltuuston vaaleissa oli ehdokkaana Lieksasta kotoisin oleva Martti Turunen. Turunen saikin kolmanneksi eniten ääniä. Turunen oli muuttanut Japaniin lähetyssaarnaajaksi v. 1969 ja meni naimisiin japanilaisen kanssa. 15.3.1992

12-vuotiaitten sarjassa mäkilupaus Petter Kukkonen voitti kisat Tavalkoskella. 16.3.1992
Demaripoliitikko Kerttu Törnqvist täytti 50 vuotta, samaan aikaan kun eduskunta kokoontui äänestämään EY-jäsenhakemuksesta

Lieksa oli jälleen vaikea työttömyysalue, jolle valtio erityisesti myönsi investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksia. 27.2.1992

Lieksan paperi-, kartonki- ja pakkaustehtaiden silloiset noin 550 työntekijää ryhtyivät ryhtyivät tukilakkoon Ahlströmin Kauttuan paperitehtaan voimalasta syntyneen sopimuskiistan vuoksi. Lakko kesti vain muutaman päivän. 27.2.1992

"Leppee ja kelemi, eessäs on Pielisen helemi. " -merkki pysytettiin. 5.4.1992

Osa Lieksan Ovi Oy:n teollisuushallista ja yhtiön irtaimistoa tuhoutui tulipalossa. Hallissa valmistettiin ovia, ikkunoita ja portaita. Palon epäilltiin aiheutuneen sähköviasta tai lämmitysjärjestelmän häiriöstä. 5.5.1992
Työntekijät poistuivat Vapon Kevätniemen sahalta Lieksasta muutamaksi tunniksi torstaina. Ulosmarssi oli vastalause yhtiön suunnitelmille antaa joitakin sahan toimintoja yksityisten yrittäjien hoidettaviksi. Sahalla oli töissä tuolloin 130 henkeä. 15.5.1992

Kolilta liikennöi laiva Lieksaan joka päivä klo 11 ja 17. Lieksasta on yhteys myös Nurmekseen.
Jarkko Turpeinen Lieksasta sai Suomen Kulttuurirahaston nuorten keksijäin palkinnon. 22.5.1992
Maaherra Esa Timonen, joka kannatti innolla mm. Lieksan Ruunan kosken valjastamista, sai ministerin arvonimen. 28.5.1992

Lue lisää

Moottoripyöräilijä loukkaantui vakavasti maanantaina törmättyään 700-kuutioisella pyörällään traktoriin kantatie 73:lla Lieksan ja Nurmeksen välillä. Nuorukainen oli juuri ohittamassa traktoria, kun se kääntyikin tien poikki vasemmalle. 2.6.1992

Lieksan Kitsinkylässä metsäpalo levisi illalla noin sadan hehtaarin alueelle. Palon sammutustöissä oli n. sata miestä. Noin 300 metriä leveä palorintama oli kulkenut kovan tuulen lietsomana kolmisen kilometriä. Tuli eteni välillä latvapalona. Roihu sai alkunsa metsähallituksen kulotuksesta. 8.6.1992

Lieksan Ruunaassa kadonnut mies löytyi hukkuneena juhannusaattona. Hukkunut oli vuonna 1932 syntynyt lieksalainen mies. 22.6.1992

Vanha puinen liikerakennus vaurioitui pahoin juhannuspäivän iltana Lieksan keskustassa sattuneessa tulipalossa. Poliisi epäili paloa tuhopoltoksi, sillä se sai alkunsa rakennuksen ulkopuolelta. 22.6.1992

Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalue Lieksassa sai opastuskeskuksen. Vanhaa päärakennusta isännöi erävalvoja Raimo Suominen vaimonsa kanssa. 1.7.1992

Lääkintävoimistelija Anne Lacman varmisti viimeisenä paikkansa naisten sekaviestijoukkueessa 24.7.1992

Koulunjohtaja Kalevi Kalkas täytti 60 v. ja tarjosi Helsingin Sanomien mukaan lohisoppaa mökillään Viensuun Joensuun-niemessä 22.7.1992

Sodanaikainen pieni lentopommi löytyi puisen asuin- ja liiketalon ullakolta Lieksassa. Pommi löytyi ullakon puruista. Talon vanhassa peltikatossa näkyy vieläkin pommin jättämä, paikattu reikä. 16.8.1992

Seinäjoella järjestettiin valtakunnallinen kotimaisten juustojen tuoksuva ja herkullinen näyttely, jossa laatukilpailun voittajaksi tuorejuustoista tuli Idän Maidon Lieksan meijerin Hovi. 22.10.1992

Lieksalaisen hirsiveistämön omistaja Veikko Hakkaraisen hanke Paimenenvaaran kalliohotellista ja laskettelurinteistä herätti Kolin suojeluryhmän ja synnytti kansanliikkeen adresseineen. 2.11.1992

"Kommandopipolla kasvonsa peittänyt mies ryösti postin Lieksassa. Rosvo vaati pitkäteräisellä veitsellä uhaten virkailijalta rahaa.Yksin postissa ollut virkailija antoi rahat, minkä jälkeen ryöstäjä pakeni juosten Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaiden suuntaan." 24.11.1992

Seitsenvuotias lieksalainen koulupoika hukkui luokkaretkellä Sotkan viihdekylpylässä Nurmeksessa. Lieksalaisen peruskoulun ala-asteen johtajaa ja opettajaa syytettiin Nurmeksen kihlakunnanoikeudessa oppilaiden valvonnan laiminlyönnistä. Opettajat kiistivät syytteen. Puolustuksen mukaan opettajat eivät voineet mieltää, että kukaan lapsista voisi hukkua valvotussa kylpylässä matalaan altaaseen, jossa oli vettä 130 cm. Syytteen mukaan opettajat olivat poistuneet allasosastolta varmistumatta, että kaikki oppilaat ovat nousseet pois vedestä. Itä-Suomen hovioikeus pysytti voimassa Nurmeksen kihlakunnanoikeuden kahdelle lieksalaiselle opettajalle langettamat sakot seitsenvuotiaan pojan hukkumisesta 27.11.1992

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri vastusti Lieksan kaupungin hanketta rakentaa venesatama aallonmurtajineen Loma-Kolin alueelle Pielisen rantaan. Luonnonsuojelijoiden mielestä uusi satama rikkoisi pahoin Kolin korkeimmalta huipulta näkyvän kansallismaiseman. Lieksan kaupunki aikoi täyttää sataman edustalle 250 metrisen maapenkereen aallonmurtajaksi.

Näin se homma etenee kirjoitti:

Moottoripyöräilijä loukkaantui vakavasti maanantaina törmättyään 700-kuutioisella pyörällään traktoriin kantatie 73:lla Lieksan ja Nurmeksen välillä. Nuorukainen oli juuri ohittamassa traktoria, kun se kääntyikin tien poikki vasemmalle. 2.6.1992

Lieksan Kitsinkylässä metsäpalo levisi illalla noin sadan hehtaarin alueelle. Palon sammutustöissä oli n. sata miestä. Noin 300 metriä leveä palorintama oli kulkenut kovan tuulen lietsomana kolmisen kilometriä. Tuli eteni välillä latvapalona. Roihu sai alkunsa metsähallituksen kulotuksesta. 8.6.1992

Lieksan Ruunaassa kadonnut mies löytyi hukkuneena juhannusaattona. Hukkunut oli vuonna 1932 syntynyt lieksalainen mies. 22.6.1992

Vanha puinen liikerakennus vaurioitui pahoin juhannuspäivän iltana Lieksan keskustassa sattuneessa tulipalossa. Poliisi epäili paloa tuhopoltoksi, sillä se sai alkunsa rakennuksen ulkopuolelta. 22.6.1992

Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalue Lieksassa sai opastuskeskuksen. Vanhaa päärakennusta isännöi erävalvoja Raimo Suominen vaimonsa kanssa. 1.7.1992

Lääkintävoimistelija Anne Lacman varmisti viimeisenä paikkansa naisten sekaviestijoukkueessa 24.7.1992

Koulunjohtaja Kalevi Kalkas täytti 60 v. ja tarjosi Helsingin Sanomien mukaan lohisoppaa mökillään Viensuun Joensuun-niemessä 22.7.1992

Sodanaikainen pieni lentopommi löytyi puisen asuin- ja liiketalon ullakolta Lieksassa. Pommi löytyi ullakon puruista. Talon vanhassa peltikatossa näkyy vieläkin pommin jättämä, paikattu reikä. 16.8.1992

Seinäjoella järjestettiin valtakunnallinen kotimaisten juustojen tuoksuva ja herkullinen näyttely, jossa laatukilpailun voittajaksi tuorejuustoista tuli Idän Maidon Lieksan meijerin Hovi. 22.10.1992

Lieksalaisen hirsiveistämön omistaja Veikko Hakkaraisen hanke Paimenenvaaran kalliohotellista ja laskettelurinteistä herätti Kolin suojeluryhmän ja synnytti kansanliikkeen adresseineen. 2.11.1992

"Kommandopipolla kasvonsa peittänyt mies ryösti postin Lieksassa. Rosvo vaati pitkäteräisellä veitsellä uhaten virkailijalta rahaa.Yksin postissa ollut virkailija antoi rahat, minkä jälkeen ryöstäjä pakeni juosten Enso-Gutzeit Oy:n Pankakosken tehtaiden suuntaan." 24.11.1992

Seitsenvuotias lieksalainen koulupoika hukkui luokkaretkellä Sotkan viihdekylpylässä Nurmeksessa. Lieksalaisen peruskoulun ala-asteen johtajaa ja opettajaa syytettiin Nurmeksen kihlakunnanoikeudessa oppilaiden valvonnan laiminlyönnistä. Opettajat kiistivät syytteen. Puolustuksen mukaan opettajat eivät voineet mieltää, että kukaan lapsista voisi hukkua valvotussa kylpylässä matalaan altaaseen, jossa oli vettä 130 cm. Syytteen mukaan opettajat olivat poistuneet allasosastolta varmistumatta, että kaikki oppilaat ovat nousseet pois vedestä. Itä-Suomen hovioikeus pysytti voimassa Nurmeksen kihlakunnanoikeuden kahdelle lieksalaiselle opettajalle langettamat sakot seitsenvuotiaan pojan hukkumisesta 27.11.1992

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri vastusti Lieksan kaupungin hanketta rakentaa venesatama aallonmurtajineen Loma-Kolin alueelle Pielisen rantaan. Luonnonsuojelijoiden mielestä uusi satama rikkoisi pahoin Kolin korkeimmalta huipulta näkyvän kansallismaiseman. Lieksan kaupunki aikoi täyttää sataman edustalle 250 metrisen maapenkereen aallonmurtajaksi.

Lue lisää

Lieksassa oli 90 luvun alussa runsaat 18000.
Miten nyt?
Lieksa kutistuu ja vanhenee.
Jäljelle jää eläkeläiset, jotka eivät kuluta, koska heillä ei ole kasvuikäisiä lapsia. Toinen suuri ryhmä ovat maailmalla käyneet ja kotiin, työttömiksi palanneet epäonnistujat.
Kumpikaan ryhmä ei kuulu halutuimpaan asukasmassaan, koska terveydenhoitokulut ovat valtavat, mutta tuotot ihan olemattomat.
Mieluummin jokainen kunta haluaisi heistä eroon.
Tämä tulee olemaan Lieksan tuho. Jäljelle jää vain nuo tarinat joita tuolla aiemmin kerrottiin.
Käy kuin käy - hyvä jos häviää koko paikka pois kartalta.

Eläkeläisistä sen verran, että he kyllä nykyaikana elättävät itsensä, eivätkä ole taakka kunnalle toisin kuin työttömät kotiin palanneet ryyppäilijä pojat. Nyt eläkkeellä olijat ovat tehneet työtä koko työikänsä, koska heidän aikanaan työttömyyskorvauksia ei ole ollut ollenkaan tai ne ovat olleet niin vähäisiä, ettei niillä ole tullut toimeen. On ollut pakko tehdä työtä elääkseen. Siitähän se eläke on kertynyt. Ei ole ollut pitkiä työttömyysjaksoja tai ei työttömyyttä ollenkaan. Lisäksi monilla on oma talo, josta kunta korjaa veron. Harvemmat ovat kansaneläkkeellä, se edellyttäisi, ettei ole tehnyt muuta kuin kotitöitään.
Omilla eläkkeillään olevat eivät roiku sossun luukulla, hoitonsa he maksavat itse, sitten kun on hoitoa vailla.
Ei kannata rinnastaa "epäonnen soturi poikia" ja eläkkeellä olevia, kysymys on ihan eri asioista.

Edelleen eläkeläisenä 70v tuntityötä josta maksan verot

Niinpä. Nyt eläkkeellä olevat eivät ole olleet vain kotona ilman palkkaa, on ollut pakko tehdä työtä niin miesten kuin naistenkin saadakseen elantonsa ja jotain isompaakin. Eläke riittää normaaliin elämään, eikä tarvitse olla yht.kunnan elätettävänä.