niinpä niin.. tässä sitä taas ollaan; kuukautiset alkamassa inssin jäljiltä.
olo on TOSI masentunu.. Aina neuvotaan ajattelemaan elämän positiivisia puolia, mutta ei enää jaksa. Mulla ei ole oikein mitään harrastuksiakaan, eikä enää kiinnostakaan mitään aloittaa. Töissä on paskaa, mutta asuntolainan vuoksi ei voi alkaa opiskelemaankaan mittään uutta eikä työpaikan vaihto auta, kun kiinnostaa vain "äidin työ".
Halusinpahan tässä vain vähän purkaa tunteitani...
Alan oikeasti oleen todella alamaissa.
olo on TOSI masentunu.. Aina neuvotaan ajattelemaan elämän positiivisia puolia, mutta ei enää jaksa. Mulla ei ole oikein mitään harrastuksiakaan, eikä enää kiinnostakaan mitään aloittaa. Töissä on paskaa, mutta asuntolainan vuoksi ei voi alkaa opiskelemaankaan mittään uutta eikä työpaikan vaihto auta, kun kiinnostaa vain "äidin työ".
Halusinpahan tässä vain vähän purkaa tunteitani...
Alan oikeasti oleen todella alamaissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
että oletteko jo kauankin yrittäneet lasta?Ei se aina heti välttämättä onnistu.Tämä neuvo voi kuulostaa kuluneelta,mutta koittakaa jättää liika yrittäminen pois,suorituspaineet ja kova yrittäminen voi vain pahentaa tilannetta.Antakaa ajan kulua ja luonnon hoitaa tehtävänsä.
Kaverillakin kävi niin, että eka ei onnistunut. Eikä toinenkaan, sitten oli pyhäsuma, jolloin päivät menivät hukkaan, eli odotusta riitti.
Mutta nyt hän odottaa onnellisesti, kolmas kerta toden sanoi, jännittyneenä odotamme vain ensi viikon tietoa, montako siellä on!
Eli kyllä teilläkin vielä varmaan tärppää! Yritä jaksaa, tämä palsta on hyvä asioiden purkamiseen!
niin...kuullostaa kovin tutulta...kaikki millä sua voisin piristää tai yrittää lohduttaa kuullostaa niin tutuilta ja loppuun kuluneilta, mutta jos se yhtään auttaa niin voit uskoa ettet ole yksin...meitä kaltaisiasi on paljon...
Kuukaudesta toiseen pettymys kun "öljynvaihto " alkaa ja taas menee ainakin se yksi kuukausi..
Ja ihan turha neuvo on se, että "lopettakaa yrittäminen kyllä se sitten jne, plaah,plaah" se ei ole ihan niin yksinkertaista, kun ainoa asia mitä todella nyt toivot on saada oma lapsi!!!!
Mutta ei kun uutta putkeen vaan! Ja hei harjoitteluhan on ihan kivaa :)
Tsemppiä!!!!!
Itse sain maanantaina kahden vuoden odotuksen, ja kolmannen inseminaation jalkeen positiivisen raskaustestituloksen. Kylla on ollut rankkaa tama odotus ja toivominen, ja toistuvat pettymykset. Lisaksi biologinen kello tikittaa, joka ei yhtaan poista paineita! Maanantaina en meinannut uskoa silmiani kun raskaustestiin ilmestyikin (ensimmaista kertaa elamassani) kaksi selvaakin selvempaa viivaa... Olin ollut itsekin viimeisen puolen vuoden aikana todella hermostunut, masentunut, ja varmaankin 90 % ajatuksista on pyorinyt taman vauva-asian ymparilla. Taman kolmannen ja onnistuneet inseminaation jalkeen, olin tietoisesti panostanut paljon omaan hyvinvointiini. Kavelin pitkia lenkkeja, hoidin itseani, kokkasin, soin erityisen terveellisesti, kavin elokuvissa, tapailin ystaviani, tein kaikkea mika tuntui hyvalta ja hemmottelin itseani. Ja uskomatonta mutta totta: onnistui - lopultakin - ja nyt odotan esikoistani!
Tsemppia, yrita ajatella muitakin asioita (vaikka se vaikeaa onkin), ja ajattele positiivisesti. Se onnistuminen on vaan ajan kysymys, kun kohdallanne ei ilmesti ole kuitenkaan mitaan suurta perustavaa laatua olevaa estetta raskaudelle...
En ennen ole täälä palstalla käynytkään...mutta halusin kertoa sinulle että seitsemän vuoden hoitojen jälkeen tulin raskaaksi ilman hoitoja.Rankkaa oli ja tunne ei vieras.Ajattelinkin näin jotta kaikella joku tarkoitus!
Nyt onnellinen kolmi vuotiaan äiti ja "yhäkin" rankkaa on ei siis helppoa vieläkään:)
Nyt toista haaveilen mutta kaksi vuotta yritystä takana ja tuloksia ei "synny"
Tsemppiä teille toivon haikaran löytävän luoksenne! Paljon on teillä vielä mahdollisuuksia jäljellä:)