Mistähän mahtaakaan johtua, että narsistin omaiset suhtautuvat eri tavalla sairaaseen omaiseensa?
Jako on aika selvä kahteen osaan; 1) puolisot ja 2) muut omaiset.
Miksi puolisot käyttäytyvät eri tavalla muihin nähden? Miksi heidän tapansa on aggressiivisempi ja empatiakyvyttömämpi? Heillähän oli narsistien ainoina omaisina mahdollisuus VALITA!
Miksi omasta valinnastaan pitää olla katkera?
Jako on aika selvä kahteen osaan; 1) puolisot ja 2) muut omaiset.
Miksi puolisot käyttäytyvät eri tavalla muihin nähden? Miksi heidän tapansa on aggressiivisempi ja empatiakyvyttömämpi? Heillähän oli narsistien ainoina omaisina mahdollisuus VALITA!
Miksi omasta valinnastaan pitää olla katkera?
Vastaukset 5
Vanhimmat
samaa mieltä olen asiasta.
Kumppanin "uhrilla" on aina 2 vaihtoehtoa. Kumpikaan ei ole miellyttävä, mutta elämä on sellaista, että joskus voi valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta toisen. Eli voi jäädä alistettuun asemaan, jolloi voi kumppania syyttää kaikesta. Tai irrottautua vaikeasta suhteesta (tukea kyllä köytyy esi. turvakodeista jne...) ja alkaa elämään omaa elämäänsä. Kaikki muutokset ovat vaikeita, mutta ei kuitenkaan mahdottomia.
Jos on syntynyt narsistin lapseksi, niin tilanne on paljon vaikeampi. Ei ole pystynyt valitsemaan, minkälaisille vanhemmille syntyy...
Uhri on mielestäni sellainen, jolla ei todellakaan ole vaihtoehtoja valittavanaa.
siinä menee kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin näkee metsän puilta. Ja kyllä tämä narsismi on sen luokan sairaus, että sairaan lähisuku, varsinkin äiti suojelee lastansa syyllistäen puolison tai ex-puolisot, jotta sairastuneen ongelmat pysyisivät piilossa.
narsismiin liittyy aika usein manipulointia ja asioiden salailua ja vääristelyä, ja jos syyllistämistä ja henkistä ahdistelua joutuu kokemaan sekä anopilta ja puolisolta, niin voi herkästi lähteä ajattelemaan sitä, mitä itse tekee väärin, eikä sitä ,että suhde on sairastunut. Anopin ja narsistin suhde on usein sympioottinen, eikä sitä irtaantumista kykene välttämättä kumpikaan tekemään ja esim perheneuvoloissa kriisit saatetaan nähdä vain ongelmallisena anoppisuhteena, ja kun narsisti on kaikenlisäksi sujuva suustaan ja manipuloinnin mestari, vailla rajoja, niin ulkupuolisen kommentti puolisolle saattaa olla; etköhän sä nyt liioittele. Irtaantuminen suhteesta on joissain tilanteissa tod vaikeaa, varsinkin jos itsemurhauhkailut kuuluvat suhteeseen. Totta, että jokainen tekee valinnan lähteäkö suhteeseen, mutta jokainen meistä näyttelee suhteen alussa, eikä paljasta todellista minäänsä. Puolison perhe on mielestäni ratkaiseva, jos jaksavat tukea siihen asti, kunnes puoliso itse ymmärtää erota ja tukea myös eron aikana ja eron jälkeen. Ja kyllähän se narsistikin tarvitsee tukea ja ehdottomasti terapiaa.
selittää, että väittämäsi anopin ja narsistin symbioottinen suhde ei olekaan symbioottinen koko aikaa?
Sinänsä hassu ajatus, koska symbioosivaihe on juuri se, mistä koko narsismi sairaalloisena saa alkunsa! Vähän sama kuin se, että polttaa tupakkaa ja yllättyy kun saa keuhkoahtauman.
Loogisempi (ja epäilemättä totuudenmukaisempi) selitys on se, että nainen ei välitä mistään varoitusmerkeistä silloin, kun on saamassa miehen.
varoitusmerkkien vaimentamiseen... ja jos tyyppi on oikeanlainen, siis koukuttajatyyppi, se hoksaa heti, mistä naruista voi vetää. Ja onneton puoliso on itse antanut koukuttaa itsensä. Usein kyse on jostain arvomaailmaan liittyvästä jutustä, joka on niin itsestäänselvä, ettei sitä koukutettu itse havaitse, vain se toinen, jolla ei ole arvoja, näkee sen. OK, jos toi kerran pitää tosta, mä annan sitä sille - ja jos uhkaan ottaa sen pois, se tekee niin kuin mä haluan. Hiljalleen hivuttamalla ja uhkailemalla, narsisti ajaa partnerinsa nurkkaan.
Pirun jojoilmiö.
Jos vain ihmisillä olisi näkemystä nähdä omat aukkonsa, joista heitä voi vedättää, tuo jojon lanka katkeaisi. Niin pienestä se on kiinni. Mutta aika pelottava ajatus on, että jojo lähtisi vierimään ihan holtittomasti? Kukas sitä sitten ohjaa?
Vastaus kysymykseesi riippuu täysin siitä, mitä oikeasti ja vilpittömästi kysyt. Jos kysyt vilpittömästi sitä, että miksi aidosti NPH kärsivään ihmiseen eri ihmiset suhtautuvat eri tavalla, vastaan kokemuksesta näin:
Narsisti käyttää hyväkseen ja kuluttaa loppuun valitsemiaan henkilöitä pönkiittääkseen omaa itsetuntoaan. Narsisti nauttii valitsemiensa ihmisten riippuvuudesta ja alistetusta asemasta. Pitemmän ajan kuluessa nämä hyväksikäytetyt ihmiset ovat henkisesti rikki ja loppun palaneita. Toiset, narsistia lähelläkin olevat ihmiset, puolestaan eivät ole. Oikeasti narsistisen ihmisen koko perhe kärsii. En usko, että on narsistia, joka voi hyväksikäyttää ja kuluttaa loppuun puolisonsa niin, että lapset eivät sitä näe. Oikea narsisti kyllä alistaa lapsensakin jollain tavoin (vaikka voi nostaa eitä ulkopuolisille jalustallekin saadakseen osansa lasten loistosta)
Mikäli taas kysyt sitä, miksi tälle palstalle kirjoittavien narsistien uhrien lapset ja ystävät suhtautuvat tähän narsistiksi leimattuun henkilöön eri tavalla, kuin puoliso, niin se taas johtuu siitä, että uhri puhuu hölynpölyä. Hän ei ole uhri eikä ex-puoliso ole narsisti. Nämä kaski vaan eivät tulleet juttuun keskenään ja sitä nyt on aivan turha leipoa eron jälkeen. Jos yli kymmenen vuotta on tunnettu ja siitö iso osa oltu naimisissakin, ja toimeen ei vaan tulla, niin sitten ei tulla. Paskaako siitä loppu elämää jauhamaan. Move on!