Dubbauksesta on puhuttu aika paljon länsimaissa (ja muualla maailmaa) siitä, että niiden laadut ovat erittäin huonoja. Mielellään kuuntelisin alkuperäiskielisiä tekstitysten kuin dubattuna. Ennen aikaa VHS:ssä piti ostaa erikseen, mutta nykyään DVD-sarjat ja -leffat ovat useimmiten helpottaneet kielivalikkojen vaihtamisesta, koska kieliä voi valita milloin tahansa. Jos katselemme alkuperäiskieliä tekstitysten, niin ne kuulostavat paljon kivemmalta ja aidommalta esim. kun Ankronikka on peräisin USA:sta, niin kuuntelisin USA:n kieltä (sitä ennen omistin kyseistä DVD:tä) ja japanilaiset piirretyt (anime) japanilaisilla kielillään (kuten Sailor Moon ja Ranma 1/2). Dubbaus on yleensä tarkoitettu lapsille, jotka eivät osaa vielä lukea ja jos he osaavat, niin he eivät ehdi lukea tekstien perässä. Tässä on linkitetty Wikipediasta argumentteja dubbauksesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dubbaus#Argumentteja_dubbauksen_puolesta_ja_vastaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dubbaus#Argumentteja_dubbauksen_puolesta_ja_vastaan
Vastaukset 1
Vanhimmat
En minäkään ymmärrä miksi oikeita näyttelijöitä pitäisi dubata, se ei tunnu luonnolliselta sitten yhtään. Mutta animaatioissa kyllä hyväksyn dubbauksen.
On toki myös aivan ala-arvoista kamaa, mutta esim. Disney ja Ghibli -elokuvat (Pekka Lehtosaaren osaamisen ansionsta paljolti) ovat laadukkaasti dubattu, samoin Ylen vanhemmat sarjat (Uudemmissa on joskus ärsyttäviä näyttelijöitä) ovat myös huolellista tekoa.
En tykkää seurata tekstityksiä, koska ne vievät huomiota pois kuvasta. Toki englanninkielisiä leffoja katson alkuperäisellädubilla ilman tekstejä, ellei aihe ole jotain mistä tuskin saisin selkoa. Yleensä nuo kuitenkin tulevat aika hatarallakin kielitaidolla ymmäretyiksi.
Sen sijaan vaikkapa japania en ymmärrä ilman tekstejä, ja Ghiblin leffat katson mieluusti dubilla jos sellainen on.
On kyllä paljon elokuvia jotka katson uudelleen ja uudelleen ja vaihtevasti dubattuna/alkuperäisinä.
Sitten on ihan vain tottumiskysymys: Lapsena dubattuna nähtyihin sarjoihin ja elokuviin on ehtinyt jo kiintyä niin että ne alkuperäisinä kuulostavat vierailta ja huonoilta. Simpsoneihin taas on tottunut alkuperäisinä ja elokuvan katsominen dubattuna olikin aika outoa, mutta pakkohan se oli kokeilla, hauskaa ainakin oli. :)
Näyttelijöilläkin on väliä, on monia suomalaisia ääninäyttelijöitä joiden äänestä vaan tykkään niin paljon, että kokonaisuutena kehnommatkin dubbauksen on pakko valita sen yhden näyttelijän mahtavan äänen takia. :)
Suomenkieli on kuitenkin äidinkieli, ja siihen pystyn samaistumaan 100% kun vieras kieli on aina vieras kieli.
Huulisynkka-asia ei minua hirveästi hetkauta, jos huomaa selkeästi että hahmot puhuvat suu kiinni yms. niin meneehän siinä tunnelma ja uskottavuus särkyy. Mutta pidän hirveästi Nalle Luppakorvastakin, ja eihän hahmoilla ole suuta ollenkaan. :D Huulisynkasta urputtaminen Disneyleffojen kohdalla menee minusta usein yli ja ihme pilkun viilaukseen. Ei ole niin tarkkaa.
Tottahan se on että alkuperäisestä teoksesta jotain katoaa kun hahmojen näyttelijät vaihdetaan. Mutta toisinaan tilanne onkin, että jotain saadaan tilalle, ja hahmo saa ihan uutta näkökulmaa näyttelijävaihdoksen myötä.
Eli eli, yhteenvetona: Suhtaudun dubbaukseen aika positiivisen rauhallisesti. :)