Isot ja pienet -jako

..muka voisi viedä pientä koiraasi isojen puolelle?
Ei siihen ole estettä.

Pienen koiran saa viedä isojen puolelle (omalla vastuulla) mutta isoa ei saa pienten puolelle.

..oma seitsenkiloinen tulee myös isojen kanssa toimeen mutta turvallisempaa oman kokoiset. en niinkään pelkää puremisia (vaikka puistoihin tuodaan usein ei sosiaalisia koiria..osaan hyvin tulkita niin omistajaa kuin varsinkin hänen koiransa eleitä ja tunnen koirani käytöksen erilaisissa tilanteissa..mutta turvakysymys myös tärkeä koska kun iso rouhauttaa pieneen kiinni jälki on sen mukaista ja kaikki ei vastaa omista koiristaan el.lääkärikuluineen tai käytöksen puolesta ja omaani en halua puruleluksi)

suurempi kysymys miksi olen tyytyväinen puiston jakoon on koirien kokoerot ja seitsenkiloinen 30kg jyrättävänä(monet antaa koiriensa pomppia toisten päälle) tekee huonoa sen selälle joka ilmenee sittten viimeistään vanhuusiässä ellei aiemmin minkä ensimmäinen merkki on muuttunut käytös varautuneemmaksi. Eli sanoisin terve maalisjärki koirapuistoissa. Ja kysymys ei ole pelosta vaan turvallisuudesta.

annan toki pikkukoirani mennä rauhallisten (ei päälle hyppivien)tasapainoisten koirien kanssa kuten tuttuni/tuntemani dobberin, appenzellerin etc.kanssa.

Olin keskikokoisen (45 cm, 16 kg) koirani kera menossa pienten koirien aitaukseen, missä ennestään oli yksi koiraani hieman pienempi koira. Eikös tuon koiran emäntä heti meidät äkättyään ryhtynyt noitumaan: Tänne ette saa tulla, tämä on pienten koirien aitaus, menkää isojen puolelle! Siihen totesin, että omani ei ole iso, jos ei aivan pienikään, vaan keskikokoinen. Tämä ei tädille kelvannut, vaan samaan tyyliin hän jakoi meille poistumiskehotuksiaan. Lopulta hiillyin, ja annoin hänelle samalla tavoin takaisin.

Tädin narttu kuulemma ei pitänyt uroksista. Kun narttu oli kerran ärähtänyt urokselleni, se ei enempiä lähestymisyrityksiä tehnytkään, vaan pysytteli minun lähelläni. Urokseni on poikkeuksellisen sosiaalinen yksilö, jonka kanssa ei koskaan ole kahnauksia syntynyt. Mutta tädin mielestä siis emme olisi saaneet hänen koiransa seuraksi pienten koirien aitaukseen mennä. Kumpainenkaan, minä ja koirani, emme viihtyneet tädin seurassa, joten poistuimme.

Mutta jos on aitaukset isoille koirille ja pienille koirille, niin missä menee jako? Mihin kuuluu keskikokoinen? Olisiko jako tehtävä säkäkorkeuden perusteella vai painon perusteella ja siten, että jompikumpi riittää, vai molempien yhdistelmänä?

Helsingissä tainnevat rajat olla 40 cm tai 15 kg. Jos jako menee kahteen, isot/pienet, rajan tulisi mielestäni olla ylempänä.

Oma 16 kg painava koirani joutuisi tämän jaon mukaan isojen aitaukseen, jossa voi ulkoilla vaikkapa 80 kg painava tanskandoggi. Painojen suhde olisi tässä tapauksessa 1:6. Jos koirani olisi pienten puolella, sama suhde edellyttäisi pienemmältä koiralta alle 3 kg:n painoa. Löytyneekö sellaisia lainkaan? Jos pikkukoira painaa 8 kg, painojen suhde on 1:2. Oman koirani osalta vastaavasti isompi koira painaisi 32 kg. Mutta kun isojen koirien puolella ei mitään ylärajaa ole, kokoerot voivat olla - ja ovat - varsin huomattavat.

Oikeampi jaottelu mielestäni olisi, että jako painon suhteen olisi yli ja alle 20 kg. Tällöin 80 kg : 20 kg = 20 kg : 4 kg (= 5 : 1). Tällöin molemmissa tapauksissa pienemmät koirat voisivat aitauksessaan kohdata suhteellisesti samanlaiset isommat koirat. Alle 4 kg:n painoisten kääpiökoirien tulisi oman turvallisuutensa takia pysytellä poissa yleisistä koirapuistoista. Toki niille myös voitaisiin antaa oma lyhyt ulkoiluaika pienten puolella.

Milloin tämmöinen jako olisi tulossa?