Olen nyt ollut noin viimeiset viisi tuntia käsittämättömän pelon vallassa eikä tila ota jotenkin loppuakseen. Mitä tämä merkitsee? Sydän hakkaa lujaa enkä voi olla keskittymättä jatkuvasti hengitykseeni ja hikoilen. Olen nukkunut tänä yönä ehkä muutamia minuutteja. Kun vain ajattelenkin, että tämä tila ei lopu ikinä, ahdistus pahenee heti. Tarvitsen jotain, että saisin unta että hiukan selkiintyisin. APUA, mitä teen??
Apua äkkiä kiitos :(
RNR
8292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ainakin hetkeksi. Äitini heräsin ja puhuin hänelle. Wikipediasta sain käsityksen, että magnesiumin puute tai kilpirauhasen liikatoiminta voisivat aiheuttaa paniikkikohtauksen. Otin magnesiumia. Äidilläni on kilpirauhasen liikatoiminta.
Pitäisiköhän mennä maanantaina lääkärille? Tilani kesti siis vaihtelevalla voimakkuudella noin viisi tuntia eikä nyt vieläkään ole täysin loppu.
Täällä on ollut samanlaisia oireita eilisen päivän ja yön. Välillä helpottaen ja välillä pahentuen. Yöllä muutaman tunnin sain nukuttua, mutta helppoa ei oo.
Tarkoituksena itsellä käydä tänään ostamassa magnesiumia ja kalaöljyä (jota moni kehunut) ja kokeilla sitäkin. Mutta nämä tulee vain lisäksi. Itsellä lääkitys citalopram 20mg ollut muutaman vuoden,nyt tuntuu ettei tehoa entisellä tavalla vaan todella voimakkaita ahdistuskohtauksia tullut viikon verran. Aion huomenna mennä lääkärille. Samalla keskustella saisinko kohtauksia varten jonkun oman lääkkeen jos niitä jatkossa tulee.
Suosittelen sinullekin lääkäriin menoa,tämä on todella yleinen vaiva,jos se on paniikkia/ahdistusta. Siellä ne asiat selviää. Voimia :)
Että joku vastasi näin pian :) Itsekin varmaan sitten huomenna lääkäriin. Tajuaahan sen kaikki, että ei tämä normaalia ole ja turha pitkittää. Nytkään ei ole normaali olo vaan henkeä ahdistaa, mutta se kaikista pahin vainoharhainen olo ja hulluksi tulemisen pelko on ohi...Ensi yö vaan pelottaa.
Olen tässä yön aikana miettinyt, että mikä osuus noin kuukauden takaisella Amsterdamissa tapahtuneella kannabiskokeilullani on. Silloinkin jouduin juuri samantapaiseen pelkotilaan aluksi...:( Ja juuri tästä kokemuksesta puhuin kaverilleni ennen nukkumaanmenoa eilen. Kyse oli siis vain yhdestä kerrasta ja siltä näyttää että ainoaksi jää.
Yöllä, jolloin on hiljaista kaikki asiat korostuvat. On aikaa jatella ja siksi ahdistus valtaa mielen ja uni pysyy taatusti poissa.
Sen jälkeen unisena ahdistus pysyy päivälläkin.
Paniikkiin on ensiapuna käytetty paperipussihengitystä aikaisemmin.
Jotkut sanovat, että sitä ei suositella nykyään ja taas toiset suosittelevat.
Mitä tulee kannabikseen, niin kai olet lukennut, mitkä aineet lisäävät paniikkia.
Kannabis on niiden joukossa.
Alkoholi on myös pahasta.
Näin kesällä sitä käytetään etenkin paljon.
Olen kuullut monesta suusta, että krapulassa pahinta on ahdistus.
Terve oireilematon mies kokee ahdistusta krapulan jälkitilassa, niin mitä se tekee henkilölle, jolla siihen on jo muutenkin taipumusta.
Kiitos vielä vastauksista.
Juu, olen lukenut ja kokeilin kannabista tiedostaen riskit. Tai luulin ainakin tiedostavanu, koska en tiennyt että yhdellä kerralla voisi olla tällaisia seuraamuksia. Toisella foorumilla joku sanoi että Amsterdamin reissu laukaisi hänelläkin samat oireet.
Miksi se kannabis on toisten lähteiden mukaan käytännössä täysin vaaratonta ja toisten lähteiden mukaan eniten mielenterveysongelmia aiheuttava päihde? En voi ketään muuta kuin itseäni syyttää, mutta on tämä aika kummallista. Mitenhän lääkäri suhtatuu kun kerron käyttäneeni kannabista (ja alkokoholia)?
Siihen kun lisätään vielä kahvi ja tupakka, niin kaikki nämä aiheuttavat ahdistusta ja paniikkia.
Lääkärille kerrot totta kai käytöskokeilusta, jos meinaat saada apua.
Laitan sinulle linkkejä hengityksestä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperventilaatio
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00905
Joo. Viikko on melkeen menny, mutta en oo vielä saanut aikasiks mennä lääkärille. Tuntuu niin hölmöltä mennä valittamaan mitään, kun toisaalta aamuisin olo on ihan normaali. Enää en ole saanut vastaavia kohtauksia, mutta aina välillä sydän alkaa hakkaamaan kovempaa ja vatsanseudulla/rintakehässä tuntuu sellainen ikäänkuin kylmä pelon aalto... Jotkut tietyt ajatukset laukaisevat tämän selvästi helpommin kuin muut ja siksi joutunut ikäänkuin välttelemään niitä. Nukahtaessa pitää välillä miettiä, mitä miettii. Ei kyllä mistään kotoisin sekään, että joutuu sensuroimaan omia ajatuksiaan. Aiemmin olen miettinyt paljon poliittisia, filosofisia ja uskonnollisia asioita ja tarpeeksi syvälle mentäessa nekin ovat saattaneet aiheuttaa ahdistusta. Ehkä silläkin voi olla jotain tekemistä asian kanssa.
Eli yhteenvetona: kai se on vaan mentävä sinne lekurille.:P
Pitää vielä lisätä, että itse en ole alkanut pelkäämään mihinkään menemistä tai sosiaalisia tilanteita (sen enempää kuin ennenkään). Ehkä tämä ei minulla ole niin vakavaa tai tiedostin vain tarpeeksi ajoissa, että tämä on vain omassa päässäni. Emt. Ensimmäistä kohtausta seuraavana päivänä isovanhempieni vierailu meinasi kyllä laukaista kohtauksen, mutta silloin oloni muutenkin melkein koko päivän surkea, koska en ollut edes nukkunut yhtään.
meen suvus on ollut tapana melkein kaikkien kohdalla olla kertomatta, ajattelematta ääneen ja luulla mitä toine ajattelee eikä hyvä oo heilunu. syyllisyys ja häpeä pitäs olla aina päällimmäisinä ajatuksina. kaikki mikä voidaan vääntää negatiiviseksi ajatteluksi on kiellettyä. tää liittyy siihen miksen mene ajoissa lääkäriin ja miksi odotan aina pohjakosketusta kuten itsekin olet saanut maistaa. ei kannata odottaa paljoa siltä lekurilta niin et pety lisää. olen lukenut täällä monta tarinaa jotka olen mieltänyt myös omalta kohdalta todeksi. se helpottaa ainakin. täällä ei pitäisi olla kiellettyjä aiheita joita ei sais purkaa. tää on melkeinpä tervehenkisin palsta mihin olen törmännyt.