Ne tulevat ja menevät. Joskus ne ovat sietämättömiä, joskus taas olemattomia ja pieniä. Hetkessä olo tuntuu teljetyltä; tekee mieli huutaa ja itkeä. Turhauttaa, masentaa.
Joskus nämä tulevat, kun ajattelen jotain tapahtunutta. Joskus taas, kun ajattelen jotain tulevaa. Joskus ihmisestä, joskus asiasta, joka pitää tehdä. Ihan mistä vain, joka vähänkin vaivaa mieltä.
Tämä ahdistuneisuus voisi selittää rintakivut, palan kurkussa...
selkäkivut ja stressin. Huippaamisen, pyörryttämisen, vatsakivut. Vai voisiko se olla jotain muuta?
Joskus nämä tulevat, kun ajattelen jotain tapahtunutta. Joskus taas, kun ajattelen jotain tulevaa. Joskus ihmisestä, joskus asiasta, joka pitää tehdä. Ihan mistä vain, joka vähänkin vaivaa mieltä.
Tämä ahdistuneisuus voisi selittää rintakivut, palan kurkussa...
selkäkivut ja stressin. Huippaamisen, pyörryttämisen, vatsakivut. Vai voisiko se olla jotain muuta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
muuta. Ahdistus on meillä sitä varten että se ajaisi meitä "perimmäisten kysymysten" äärelle - tätä mieltä voisin itsekin olla ajateltuani asiaa.