tappaminen sodassa

alkuperäiseltä koulutukseltaan?

..karma muodostuu teon mukaan, mitä siitä seuraa teon kohteelle. Samalla mentaliteetti vaikuttaa myös karman määrään. Gitassa puhutaan laajemmin karmasta ja miten vapautua tekojen seuraamuksista. Jos toimii Jumalan toiveen mukaisesti, ei karmaa synny. Tutustu itse jos lontoota osaat:

http://www.asitis.com/3/31.html

PS jos puhutaan normaalista resurssisodasta tai valtakiihkoilusodasta niin kaikki osallistujat saavat karmaa. Ajattelen itse niin että jos tappaa sotilaan joka on yksineläjä saa vähemmän karmaa kuin jos tappaa jonkun perheellisen jolloin leski perheineen joutuvat helvetilliseen kärsimykseen.

Että.. kirjoitti:

..karma muodostuu teon mukaan, mitä siitä seuraa teon kohteelle. Samalla mentaliteetti vaikuttaa myös karman määrään. Gitassa puhutaan laajemmin karmasta ja miten vapautua tekojen seuraamuksista. Jos toimii Jumalan toiveen mukaisesti, ei karmaa synny. Tutustu itse jos lontoota osaat:

http://www.asitis.com/3/31.html

PS jos puhutaan normaalista resurssisodasta tai valtakiihkoilusodasta niin kaikki osallistujat saavat karmaa. Ajattelen itse niin että jos tappaa sotilaan joka on yksineläjä saa vähemmän karmaa kuin jos tappaa jonkun perheellisen jolloin leski perheineen joutuvat helvetilliseen kärsimykseen.

Lue lisää

Luotan järkeen ja logiikkaan enemmän kuin kirjoihin. Toki kirjoillakin on oma osansa ihmisen viisastuttajana. Elämänkokemus ja maalaisjärki on kuitenkin aina valttia! ;)

Varmaankin Bhagavad-Gitan kirjoittajat olivat varsin viisaita ihmisiä, mutta tuskin täysin erehtymättömiä. Maailma on varsin monimuotoinen paikka ja asioita kannattaakin funtsia monelta eri kannalta, eikä mihinkään kannata jämähtää, ainakaan kovinkaan pitkäksi aikaa.

Näkisin, että jokaisen meistä karmakin on omanlaisesnsa. Kahta täysin samanlaista tapausta tuskin on olemassa. Motiivit ja olosuhteet näyttelevät aina tietenkin omaa osaansa kun karmaa kertyy. Tosin itse uskon enemmän siihen, että meidän on aivan pakko aiheuttaa itsellemme karmaa jos haluamme oppia tiettyjä juttuja. Uskovat sanovat, että kukaan ei ole synnitön, mikä voidaan käsittää myös niin, että kukaan ei ole karmaton.

Käsittääkseni Intiassa ei oikein ymmärretä juuri tätä asiaa, että olemme täällä ikäänkuin "suuressa kosmisessa koulussa"? Olemme jopa tietyllä luokalla, johon voi sisältyä runsaastikin tekoja, jotka aiheuttavat paljon karmaa. Kaikki maailman suurimmat pahantekijätkin ovat olleet tietyllä luokalla tässä kosmisessa järjestelmässä. He ovat olleet oppimassa mitä siitä seuraa, että tekee lähimmäiselleen pahaa. Seuraavissa elämissään heidän onkin helpompi valita itselleen myös kovia kohtaloita, koska he haluavat puhdistua karmastaan. Kukapa muuten valitsisi itselleen kovan kohtalon, ellei karma olisi hänelle siinä "apuna"?

Maailmassa on mukava elää kun ymmärtää, että jokainen ihminen on ansainnut juuri sen kohtalon mikä hänellä on. Ketään ei enää tarvitse kadehtia kun tämän oivaltaa!

Neuvoisinkin lukemaan kaikki maailman pyhät kirjat ja funtsaamaan näitä juttuja sen jälkeen laajemmin. Myös länsimaisissa jutuissa on annettavansa.

>>PS jos puhutaan normaalista resurssisodasta tai valtakiihkoilusodasta niin kaikki osallistujat saavat karmaa. Ajattelen itse niin että jos tappaa sotilaan joka on yksineläjä saa vähemmän karmaa kuin jos tappaa jonkun perheellisen jolloin leski perheineen joutuvat helvetilliseen kärsimykseen.

eikä tuhota sitä.

SaInt/39 kirjoitti:

eikä tuhota sitä.

Miten miehillä olisi joku muunlainen velvollisuus. Ei kai miesten tehtävä ole tuhota elämää?

retyiu9åo kirjoitti:

Miten miehillä olisi joku muunlainen velvollisuus. Ei kai miesten tehtävä ole tuhota elämää?

Shrila Bhaktivinod Thakur
Durlabha mānava-janma



durlabha mānava-janma labhiyā saṁsāre
kṛṣṇa nā bhajinu duḥka kohibo kāhāre? [1]

(1) Ihmiselämä on harvinaisin tilaisuus saavuttaa henkinen täydellisyys. Mutta minulle on jäänyt vain suru, koska minä, jolle tämä suuri mahdollisuus on annettu, menetin sen, koska en koskaan palvonut Jumalaa, Krishnaa! Voi, kenelle kertoisin tämän epäonnen tarinan?



‘saṁsār’ ‘saṁsār’, kori miche gelo kāl
lābha nā koilo kichu, ghaṭilo jañjāl [2]

(2) Elämä toisensa jälkeen on kulunut tässä aineellisessa maailmassa, kaikki aikani on mennyt hukkaan (materialistisen perhe-elämän orjuudessa). En ole saanut yhtään mitään ja olen kokenut vain ongelmia ja huolia.



kisera saṁsār ei chāyābāji prāy
ihāte mamatā kori bṛthā dina jāy [3]

(3) Millainen maailma tämä on? Se on kuin taikurin illuusio (kuin taikalyhdyn esitys, jossa silmieni edessä leikkii lukuisia varjoja ja optisia illuusioita). Koska olen itsekkäästi kiintynyt tällaiseen kangastukseen, pidän tämän maailman ohimeneviä illuusioita ”minulle” ja ”minun” kuuluvina. Näin päivä toisensa jälkeen kuluu turhaan.



e deho patana ho’le ki robe āmār?
keho sukha nāhi dibe putra paribār [4]

(4) Mitä minulle jää jäljelle, kun tämä ruumis kaatuu kuolleena maahan? Silloin eivät poikani eivätkä rakkaimmat läheiseni pysty antamaan minulle minkäänlaista onnea.



garddabher mata āmi kori pariśram
kāra lāgi’ eto kori, nā ghuchilo bhram [5]

(5) Teen joka päivä kovasti töitä kuin aasi, ja silti ihmettelen, kenen vuoksi yritän niin kovasti? Olen edelleen niin monien illuusioiden vallassa!



dina jāy michā kāje, niśā nidrā-baśe
nāhi bhāvi maraṇa nikaṭe āche bose [6]

(6) Tuhlaan jokaisen päiväni turhiin ja merkityksettömiin asioihin, ja yöni kuluvat unen vallassa. Enkä ajattele hetkeäkään koko vuorokauden aikana, että kuolema on aina läsnä.



bhālo manda khāi, heri, pari, chintā-hīna
nāhi bhāvi, e deho chāḍibo kon dina [7]

(7) Elän huoletonta elämää: syön, ulkoilen, pukeudun haluamallani tavalla, mutta en ajattele sitä, että jonain päivänä minun on luovuttava tästä kehosta.



deho-geho-kalatrādi-chintā abirata
jāgiche hṛdoye mor buddhi kori hoto [8]

(8) Sydänparkaani piinaavat jatkuvat huolet toimeentulostani ja huolet, jotka johtuvat kehostani, kodistani, vaimostani, sukulaisistani ja julkisista velvollisuuksistani. Nämä huolet aiheuttavat minulle kärsimystä ja tuhoavat järkeni.



hāy, hāy! nāhi bhāvi — anitya e saba
jīvana bigote kothā rohibe vaibhava? [9]

(9) Voi, voi! Miten valitettavassa tilanteessa olenkaan! Olen uppoutunut näihin ongelmiin ajattelematta, että ne ovat lyhytaikaisia ja katoavat pian unholaan. Mitä aineelliselle omaisuudelleni tapahtuu kuolemani jälkeen?



śmaśāne śorīra mama poḍiyā rohibe
bihaṅga-pataṅga tāy bihāra koribe [10]

(10) Kun ruumiini heitetään polttohautausmaalla olevaan kuoppaan, se vain makaa siellä liikkumattomana. Varikset, korppikotkat, muurahaiset ja madot kerääntyvät paikalle ja herkuttelevat sillä!



kukkur sṛgāl sob ānandita ho’ye
mahotsava koribe āmār deho lo’ye [11]

(11) Kulkukoirat ja shakaalit iloitsevat, juhlivat ja herkuttelevat ruumiillani.



je deher ei gati, tāra anugata
saṁsār-vaibhava āro bondhu-jon jata [12]

(12) Katsokaa, tämä on tämän aineellisen ruumiin lopullinen kohtalo! Ja hämmästyttävää on, että kaikki maalliset saavutukseni, kotini, perheeni ja ystäväni tulevat kokemaan saman kohtalon!



ataeva māyā-moha chāḍi buddhimān
nitya-tattva kṛṣṇa-bhakti koruna sandhān [13]

(13) Siksi rukoilen jokaista järkevää ihmistä: hylätkää kaikki nämä māyān luomat kangastukset ja etsikää puhdasta omistautumista Jumala Krishnalle, sillä se on ainoa ikuinen totuus!

86t

Ihmisen psykologinen perimä , (kristittyjen perisynti), on tuo karma joka seuraa meitä elämästä toiseen, kunnestuo karma päättyy
Se mitä ihminen tekee elämässään ei ole ratkaiseva tekijä, sillä emme voi tietää mikä tekomme on hyvä teko, koska uskontojen aatteiden puolesta tehtävät, katsotaan hyviksi teoiksi,mutta eivät ole.
Tekeekö pappi saarnatessaan hyvää vain pahaa, riippuu sen saarnan aihettamista seurauksista.
Joten paljon tärkeämpää on selvittää itselleen mikä tämä karma on ja mistäse on syntynyt, ja miksi olen tuon karman alainen.
SEvaatii paljon itsetutkistelua, ja sen on tapahtuttava,ilman tukeutumista mestareihin ja guruihin, koska tulet vain riippuvaiseksi heistä, etkä näinollen voi ymmärtää totuutta, vaan joudut elämään uskon varassa, mutta totuus on kaiken uskon tuolla puolen

arjuuna kirjoitti:

Ihmisen psykologinen perimä , (kristittyjen perisynti), on tuo karma joka seuraa meitä elämästä toiseen, kunnestuo karma päättyy
Se mitä ihminen tekee elämässään ei ole ratkaiseva tekijä, sillä emme voi tietää mikä tekomme on hyvä teko, koska uskontojen aatteiden puolesta tehtävät, katsotaan hyviksi teoiksi,mutta eivät ole.
Tekeekö pappi saarnatessaan hyvää vain pahaa, riippuu sen saarnan aihettamista seurauksista.
Joten paljon tärkeämpää on selvittää itselleen mikä tämä karma on ja mistäse on syntynyt, ja miksi olen tuon karman alainen.
SEvaatii paljon itsetutkistelua, ja sen on tapahtuttava,ilman tukeutumista mestareihin ja guruihin, koska tulet vain riippuvaiseksi heistä, etkä näinollen voi ymmärtää totuutta, vaan joudut elämään uskon varassa, mutta totuus on kaiken uskon tuolla puolen

Lue lisää

3. Karman laki (The Law of Karma)

Tämä kolmas ikuinen prinsiippi ulottuu sekin kaikkiin luotuihin maailmoihin ja kaikille tasoille. Jokainen ajatus, tunne ja teko jättää karmallisen jäljen, joka "takertuu" siihen olentoon, jonka ajatuksista, tunteista ja toiminnasta on kyse. Jos kyseinen ajatus, tunne tai teko aiheuttaa fyysistä, emotionaalista tai mentaalista kärsimystä tai rajoitusta toiselle tuntevalle olennolle, seuraa tästä kielteistä tai rajoittavaa karmaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen positiivinen ajatus, teko ja tunne saa aikaan positiivista, laajentavaa karmaa.
Luoduissa maailmoissa on monia alueita, joita asuttavat olennot eivät voisi kuvitellakaan tekevänsä negatiivista karmaa aiheuttavia tekoja. Tässä suhteessa meillä kauniin Maa-planeetan asukeilla on vielä oppimista.

Alla olevasta 2007v tietopaketista löytyy kaikki tähänkin aiheeseen ym vastaukset
kun jaksatte vaan lukea monta eri aluetta suosittelen kopioimaan.


http://keskustelu.suomi24.fi/node/4050052