tule mitään. Joka kerta kun oot lähellä, niin miun on hyvä olla. Mutta en mie kauaa enää jaksa oottaa. Järki sanoo, että pitäs unohtaa, mutta sydän taas että rakasta.
Ei tästä
..........
4486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mee lähelle .
loppuun asti, tämä elämä eletään tässä. Voipi olla myöhäistä vanhana miettiä, että olisko pitänyt sittenkin..
Miksi on vaikeata rakastaa, vaikka tahtoisi? Miksi pitäisi unohtaa kun rakastaa? Miksi pitäisi odottaa, vaikka ei tahdo, kun tahtoo rakastaa? Jos on hyvä olla, niin onko se paha? Vai onko paha olla jälkeenpäin, kun toinen ei enää ole lähellä? Pitäisikö pitää sitä toista aina lähempänä, niin olisi hyvä olla? Voisiko molemmat tykätä olla toistensa lähellä? Oletuksena tietty, että kumpikin kärvistelee tahollaan.:)
Käytännön asiat tarvitsevat järkeilyä. Elämää itsessään tai sen tapahtumia ei kaikkia voi järjellä selittää, miksi siis yrittäisi rakkauttakaan? :)
Elämä on tosiaan tässä ja nyt. Ja toista tuskin tulee. Unelmista kannattaa tehdä totta.. Jos tykkää toisesta ja toinenkin tuntee samoin niin mikä estää toteuttamasta haaveita? Ei kai rakkautta voi sanoa pahaksi asiaksi? Ei ainakaan minusta...
Ja ne käytännön asiat on kai aina jotenkin ratkaistavissa. Jos kumpikin tosissaan haluaa niin kyllä ne esteet on voitettavissa/raivattissa. Eikä rakkautta voi järjellä selittää.. Sen olen jo todennut. En edes yritä. :)
joku välimatka tuskin on este. Minusta se on paremminkin haaste. Ja tilanteethan muuttuu.. Vaikkapa tässä esimerkkitapauksessa niin et se välimatka ehkä lyhenee jossain vaiheessa. :)