Hain tänä vuonna ensimmäistä kertaa opiskelemaan psykologiaa yliopistoon. Tajusin, että enhän minä ymmärrä mitään pääsykokeissa ja opinnoissa tärkeästä tilastotieteestä, vaikka olin lukenut ja harjoitellut paljon! Kokeista sainkin kyseisestä osiosta nolla pistettä.
Rahkeeni eivät siis yliopistoon asti riitä. Silti haaveet psykoterapeutin ammatista eivät ole poistuneet unelmistani. Siksipä tuli mieleeni, että onko minun mahdollista päästä psykoterapeutiksi minkään muun väylän kuin yliopiston kautta?
Rahkeeni eivät siis yliopistoon asti riitä. Silti haaveet psykoterapeutin ammatista eivät ole poistuneet unelmistani. Siksipä tuli mieleeni, että onko minun mahdollista päästä psykoterapeutiksi minkään muun väylän kuin yliopiston kautta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos käytät sen saman ajan ja tarmon tilastotieteen perusteiden opiskeluun kuin kiertotien etsiskelyyn, niin pääset varmasti seuraavalla kerralla yliopistoon opiskelemaan, ainakin tilastotieteen puolesta.
Aloittaa voisit vaikka täältä:
http://www02.oph.fi/etalukio/pitka_matematiikka/kurssi6/index.html
http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/tilasto2.html
Pitkän matematiikan olen käynyt seiskan keskiarvolla, mutta tiedän, että se ei tule auttamaan minua pääsemään läpi psykologian tilastotieteestä. Se on niin erilaista kuin perusmatematiikka. Ennen koetta, luulin osaavani asiat, kokeessa huomasin, että tehtävät eivät olleet lainkaan niin kuin pääsykoekirjan esimerkkitehtävät. Ei ihme, että meni huonosti.
Olen myös kuullut, että yliopistossa psykologia on suurelta osin tuota tilastotiedettä ja tutkimista. Minua ei kiinnosta ryhtyä tutkijaksi ja tehdä tutkimuksia. Haluan psykoterapeutiksi - tai ainakin jonkinlaiseksi psykologiksi.
Eikö edes ammattikorkeassa olisi jotain psykoterapeutiksi haluavalle soveltuvaa opiskelualaa?
Ehkä voisit opiskella lähihoitajaksi ja suuntautua mielenterveyspuolelle. Myös diakonit ja sosionomit työskentelevät jonkinlaisina sielunhoitajina.
Kiitos vinkistä. Täytyy tutkia tuota "väylää" ja katsoa, että sopisiko se minulle.
Kaikissa yliopistoissa, joissa psykaa voi lukea, ei tarvitse osata pääsykokeeseen tilastomatikkaa. Kannattanee hakea paikkaan, jossa sitä ei tarvita pääsykokeessa. Tosin kuinka aiot selvitä opinnoista, jos et todennäköisyyslaskentaa ymmärrä etkä ole valmis opettelemaankaan ja sitä opinnoissa on?
Tiedän, että esimerkiksi Joensuun yliopiston pääsykokeissa ei ole tuota tilasto-osuutta.
Todennäköisyyslaskennankin saataisi juuri ja juuri oppia, jos sitä joku opettaja opettaisi, kuten yliopiston luennoilla. Tuo lukion pitkä matematiikka on niin erilaista siihen verrattuna, että se ei minua juurikaan auttanut pääsykoekirjan hallitsemisessa.
Mutta tosiaan yliopistoonhan en nimenomaan ole pyrkimässä vaan etsin toista tietä, jota kautta pääsisin haluamaani työtä toteuttamaan.
ainakin tällähetkellä. Opiskelujutuilla kun on taipumus vaihtua aina vähän väliä... Mutta nykyään esim. näin: sairaanhoitajaksi, työkokemusta, psykoterapiaan valmentavia opintoja (esim. psykoterapiainstituutti) ja sit varsinaiset terapeuttiopinnot. Opinnot on aika kalliita ja reitti pitkä, mutta mahdollinen :)
yritä selvittää näiden asioiden ero ´niin pääset edes peruskoulusta.
Minkä asioiden ero? Psykologin ja psykoterapeutin vai? No yliopistossa ainakin voi opiskella psykologiksi. Psykoterapeutiksi opiskeleminen vaatii jonkinlaisen jatko-opinnon, ehkä sitä ei enää opiskella yliopistossa? En tosiaan tiedä.
Kaikki psykoterapeutit eivät ole psykologeja, eivätkä kaikki psykologit psykoterapeutteja. Toki valtaosa psykoterapeuteista voi / saattaa olla psykologeja, mutta eivät kaikki.
Nollatasolta (= lukion / amiksen suorittaneena yliopistohakijana) matka psykoterapeutiksi kestää noin 10 vuotta (5-6 v yliopisto väh 2 v kliininen työkokemus n. 3 v psykoterapiakoulutus), sikäli mikäli kriteerit eivät ole muuttuneet viime vuosina.
Psykoterapiakoulutukseen voi päästä monenlaisesta ammatista. Tunnen itse mm. ravitsemusterapeutteja, fysioterapeutteja ym. jotka toimivat nykyään TEO:n (Valvira vai mikä se on nykyään) hyväksyminä psykoterapeutteina.
Lyhyestä virsi kaunis: jos silmissä siintää nimenomaan psykoterapeutin nimike, eikä niinkään psykologin, kannattaisi aloittaa toisesta päästä, eli tutustua ensin psykoterapeutin koulutuksen hyväksymisperusteisiin, ja miettiä sitten miten sinne ponnistaa.
http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/hakemusohjeet/suomessa_koulutetut/psykoterapeutit/koulutuksen_hyvaksymisperusteet
Käytä myös Suomi24:n hakua, tästä "minustako psykoterapeutti" -aiheesta on nimittäin puhuttu jo monen monta kertaa.
Jaksamista hakuun, ei se tilastotiede ole lopulta niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Kannattaa muistaa, että vaikka sitä ei tarvitsisi valintakokeeseen osatakaan, tilastokurssit vyöryvät psykologin opinnoissa päälle viimeistään toisena vuotena... :)
Suurkiitokset kunnon selittämisestä! Nyt hieman enemmän ymmärrän tästäkin. Eli täytyypä miettiä jotain ammattia ennen kuin päätän kouluttautua pidemmälle eli psykoterapeutiksi.
on myös mahdollista päästä psykoterapeutiksi - huomattavan paljon vähemmän tilastotiedettä kuin psykologiassa, pääsykokeissa ei tarvitse ollenkaan. Voi opiskella Kuopiossa, Helsingissä ja Tampereella. Sivuaineeksi voi ottaa psykaa jos haluaa.
Käsittääkseni myös sairaanhoitajien (amk-tutkinto) on mahdollista päästä koulutukseen, korjatkaa jos olen väärässä.
Mahdollisia pohjakoulutuksia ovat tällä hetkellä vielä useita mm.
teologi
sairaanhoitaja
sosionomi
sosiaalipsykologi
sosiaalityöntekijä
Sosiaali- ja terveysministeriössä on tekeillä asetuksen muutos,
joka saattaa tulevaisuudessa perusteettomasti rajoittaa muiden kuin
lääkäreiden ja psykologien psykoterapeutiksi opiskelua (lienee näiden tarkoituskin).