Myönnän, olen peräkammarinpoika. Ujoutta tai saamattomuutta, mistä sen tietäisin. Ikä lähestyy kolmeakymppiä ja ei mitään kokemuksia naisista, paitsi nyt tämä toivonpilkahdus aivan hiljattain.
Tämä nuori nainen tupsahti eräisiin illanistujaisiin ensimmäistä kertaa ja huomasin jo silloin hänessä jotain kiinnostumisen merkkejä. Hänen positiivisuus ja energisyys lämmitti kyynistä mieltäni, ja myös oma mielenkiintoni heräsi.
Seuraavassa illanistujaisessa viihdyimme hyvin keskenämme ja elämä näytti valoisalta pitkästä aikaa. Nainen kutsui minut asuntoonsa eräisiin juhliin, joihin tulisi emmänkin porukkaa. Juhlissa oli rento meininki ja pystyin harvinaisen sulavasti rupattelemaan hänen kanssaan. Illan päätteksi hän yllätyksekseni pyysi nukkumaan viereensä, mista jänistin koska peräkämmarinpojalle se olisi ollut liian suuri harppaus. Halasin häntä kun muuhun en pystynyt ja siinä se.
Tuli toinenkin kerta, kun tämä nuori nainen pyysi viereen nukkumaan. Tällä kertaa oli muita esteitä, joten se meni siinä. Kuitenkin lisää halailua seurasi. Näiden jälkeen kohtaamiset hiipui, kiireestä sun muusta johtuen ja rentous hänen seurassaan hävisi. Nyt on ollut vain moikkailua, eikä sen kummempaa.
Kyynisyys astui uudestaan kehiin ja aavistelen että hän on löytänyt jo seuraavan sulhaskandidaatin. Kun muuta en osaa, annan ajan kulua ja seuraan tilannetta. Mutta jos aavisteluni osoittautuu vääriksi, yritän vuorostani saada jotain aikaiseksi lähestymällä jollain tapaa.
Huonoimmassa tapauksessa se oli siinä. Näillä lämpösillä kokemuksilla pärjäisin monta vuotta eteenpäin, mutta miksi on niin vaikeaa palata takaisin alkuasetelmiin. Eli sinne pimeään peräkammariin?
Lähetin tän nyt kuitenkin, vaikka kahden vaiheilla olin....
Tämä nuori nainen tupsahti eräisiin illanistujaisiin ensimmäistä kertaa ja huomasin jo silloin hänessä jotain kiinnostumisen merkkejä. Hänen positiivisuus ja energisyys lämmitti kyynistä mieltäni, ja myös oma mielenkiintoni heräsi.
Seuraavassa illanistujaisessa viihdyimme hyvin keskenämme ja elämä näytti valoisalta pitkästä aikaa. Nainen kutsui minut asuntoonsa eräisiin juhliin, joihin tulisi emmänkin porukkaa. Juhlissa oli rento meininki ja pystyin harvinaisen sulavasti rupattelemaan hänen kanssaan. Illan päätteksi hän yllätyksekseni pyysi nukkumaan viereensä, mista jänistin koska peräkämmarinpojalle se olisi ollut liian suuri harppaus. Halasin häntä kun muuhun en pystynyt ja siinä se.
Tuli toinenkin kerta, kun tämä nuori nainen pyysi viereen nukkumaan. Tällä kertaa oli muita esteitä, joten se meni siinä. Kuitenkin lisää halailua seurasi. Näiden jälkeen kohtaamiset hiipui, kiireestä sun muusta johtuen ja rentous hänen seurassaan hävisi. Nyt on ollut vain moikkailua, eikä sen kummempaa.
Kyynisyys astui uudestaan kehiin ja aavistelen että hän on löytänyt jo seuraavan sulhaskandidaatin. Kun muuta en osaa, annan ajan kulua ja seuraan tilannetta. Mutta jos aavisteluni osoittautuu vääriksi, yritän vuorostani saada jotain aikaiseksi lähestymällä jollain tapaa.
Huonoimmassa tapauksessa se oli siinä. Näillä lämpösillä kokemuksilla pärjäisin monta vuotta eteenpäin, mutta miksi on niin vaikeaa palata takaisin alkuasetelmiin. Eli sinne pimeään peräkammariin?
Lähetin tän nyt kuitenkin, vaikka kahden vaiheilla olin....
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja lakkaat olemasta peräkammarin poika. Miksi sellaiseen rooliin tyytyisit.
Miellytät naista, koska hän oli aloitteellinen. Naisena voin sanoa ettei tuollaista riippakiveä jaksa kovin pitkään sietää jos mies on vaan "emmä tiiä" asenteella liikenteessä.
Pärjäisit monta vuotta...kohta olet 50 vuotias ja todellakin siellä peräkammarissa josta et enää pääse pois.
mennään mitkä on syntymässä ja kasvatuksella saatu. Kovasti tässä on yritetty kasvaa, mutta eipä oo vieläkään valmista.
Se tässä vaan on että onko naisen signaalit vielä samat kun ei olla kunnolla pitkään aikaan nähty. Onhan hän jo riittävästi vihreä valoa näyttänyt, mutta en tosiaan tiedä onko enää sinkkuna. Kyllä tää asia etenee johonkin suuntaan kunhan vielä päästäisiin enemmän rupattelemaan.
Tyhmyydestä sakotetaan, saamattomuudesta joutuu elinkautiseen.
että olet vähintään naimisiin menossa. Naisetkin voi etsiä satunnaista seksiseuraa. Ei se välttämättä sua vanhemmilleen ole esittelemässä, vaikka sänkyyn kysyykin. Katsos, kun joskus on saanut, on myös halut. Niiden tyydyttämiseen voi riittää ystäväkin. Relaa vähän.
Toi voi olla erittäinkin todennäköistä. Kyllä toikin näkökulma kävi mielessä. Mutta eikös yleensä palo, palo, eiku panomies kävis paremmin siihen hommaan? Kun musta kai näkee ulospäin etten ole noita panomiehiä. Noh, turha tässä mietiskellä ja jossitella.
tyttö tykätä enempi peräkammarin ujon pojan herkkyydestä ja halailuista? Pitäiskös sun häätää ulos se ujous ja kysästä muina miehinä? Kaksin kun on kivempaa, peräkammarissakin. :D
Miksi et uskalla heittäytyä, vaan kontrolloit, mietit? Häpeät itseäsi?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Häpeä
Ihan sivullisena tässä ihmettelen.
häntä ulos kahville tms.
Tyttö on tehnyt kahdesti jo aloitteen suuntaasi. Jos minä olisin tuo nuori sinusta kiinnostunut nainen, kaksi yritystä olisi luultavasti minulle maksimi, tuskin sen jälkeen rohkenisin enää tungetella seuraasi.
Ajattelisin, että olen mielestäsi ruma tai muuten vastenmielinen, koska häippäsit luotani.
Jos todella pidät hänestä, ota häneen reippaasti yhteyttä, niin nainen saa sen signaalin että pidät hänestä ja olet hänestä kiinnostunut. Eikä sinun kannata hävetä kokemattomuuttasi, pikemminkin on etu ettei jo nuorena ole tautinen herpes-kondylooma-tautipesäke. Muista kortsut, jotta edelleenkin säilyt yhtä freesinä.