Moi!
Elikkäs olen mieheni kanssa hankkimassa koiraa, ja meillä on 12 vuotias lapsi.
Kumpi näistä koirista sopisi meille? Asumme omakotitalossa lähellä maata.
Harrastuksina tulisi jäljestys.
Elikkäs olen mieheni kanssa hankkimassa koiraa, ja meillä on 12 vuotias lapsi.
Kumpi näistä koirista sopisi meille? Asumme omakotitalossa lähellä maata.
Harrastuksina tulisi jäljestys.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ne rodut, ei ole olemassa lyhytkarvaista kettuterrieriä, se on sileäkarvainen
molemmat rodut sopivat lapsiperheisiin, tietysti se vaatii sinulta molempien, sekä koiran että lapsen opettamista miten eletään yhdessä ja toisen kunnioittamista
jäljestääkin molemmat osaavat, metsästysviettiä löytyy molemmilta ja paljon
että kettuterrierit eivät tule usein toimeen muiden urosten kanssa kovin hyvin.
aina pidä paikkansa, olen tavannut moniaisia uroksia jotka leikkivät koirapuistoissa tai näyttelyissä muiden urosten kanssa
nuo vanhat käsitykset kettuterriereistä tuntuvat elävän kovin sitkassa, harmi niiden omistajien puolesta jotka yrittävät tehdä prää rotunsa puolesta
"Kettuterrieri ei välttämättä tule kovin hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Hyvällä tapakasvatuksella sen saa toki sietämään toisia koiria ja suhtautumaan niihin välinpitämättömästi niin, että esimerkiksi ulkoilu muiden koirien kanssa ja koulutuskentillä käyminen onnistuu. Nuori kettuterrieri tulee yleensä hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja kettuterrierin sosiaalistamiseen kannattaakin satsata koiran ollessa nuori. Kettuterrieri ei yleensä aloita tappelua, mutta on hyvin herkkä provokaatiolle ja tulistuu helposti. Kun tappelu alkaa kettuterrieri ei osaa lopettaa. Alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan johtuen kettuterrieri on huono lukemaan toisten koirien alistumiselkeitä, eikä itsekään alistu kovin helposti."
Sinun kokemuksesi on tuttujen koirien pohjalta, tuo on rotumääritelmä.
tekstiä, omakohtaiset kokemukset lienevät elävää elämää. Ja rotumääritelmä on vanha, sitä paitsi. Kettuterriereiden luonteet ovat vuosien saatossa muuttuneet hurjasti.
Kyllä se rodunjalostus on parantanut monien rotujen luonnetta sosiaalisemmaksi ja parantaa varmasti edelleen. Tosin en tarkoita, että esimerkiksi komondorista on jalostettu kohta joku kultainennoutaja.
Mutta kultaisennoutajan ja monien muiden yleensä sosiaalisten rotujen jalostuksessa ollaan puolestaan käännytty toiseen suuntaan. Ylitse menevä suosio huolettomine jalostuksineen on lisännyt myös monille roduille aggressiota.
karkkari kettis ja aina silloin tällöin törmään ärhäkkyys teemaan tai ettei voi pitää vapaana metsästysvietin takia tai ettei tule muiden kanssa toimeen etc..omani erittäin sosiaalinen ja luotettava koirapuistokoira kuten myös edeltäjänsä ei hae rähinää eikä rähinöi vaikka joku haastaa riitaa eli katsoo tilanteet tasapainoisesti..ja voi pitää vapaana on lapsirakas mutta rajat toki oltavalapsella myös..eli paljolti koulutuskysymys.
Naapurissa oli karkkariuros ja meni myös upeasti laumassa. Ainoa asia mikä sosiaalistamisessa on huomioitava on terve tilannenäkemys omistajalta jotta koira saa hyviä kokemuksiaja... pärjää (joskus on veteen piirretty viiva pärjääkö koira vai ei ja ensimmäinen merkki on koiran varautuminen eli ärisee ilman syytä silloin on jo sattunut tilanne jota se ei hallinnutkaan esim isot runttaa alleen eli kannattaa seurata tarkkaan koiraansa ja sen kykyyn mennä laumassa jotta voi ohjata hyvään suuntaan ) ja tarvittaessa komennetaan jottei ala provosoitumaan tai itse provosoi. tappeluun oltava nollatoleranssi..normaali komennus toki hyväksytään.
kettikset on hauskoja leikkisiä energisiä joka paikkaan nokkansa tunkevia uteliaita otuksia.. :)