Olen perinyt kiinteistön johon leskellä on käyttöoikeus. Nyt haluisinkin tietää että mitä eroa on juridisesti käyttö-ja hallintaoikeudella? Olisiko jollain tietoa aiheesta?
Hallintaoikeus/käyttöoikeus
ihmettelevä omistaja
1611337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Omistusoikeus: Sinä omistat sen ja voit käyttää mm omana vakuutenasi. Sinä vastaat sen arvon säilyttämiseen liittyvistä isoimmista kuluista.
Hallintaoikeus: Leski saa käyttää kuin omaansa. Saa päättää kuka siellä on, ja vaikka vuokrata sen edelleen ja pitää itsellään vuokratuoton. Lesken tulee vastata käyttöön liittyvistä kuluista.
Kiitos vastauksestasi, mutta en tullut yhtään viisaammaksi yhä edelleenkään sen suhteen että mitä eroa on käyttöoikeudella ja hallintaoikeudella? Vai tarkoittaako molemmat samaa juridisesti. Jostain luin että käyttöoikeudella ei esim. saa vuokrata kiinteistöä kenellekkään ulkopuoliselle. Sen tiedän että hallintaoikeudella saa vuokrata kiinteistön eteen päin ja esim. omistaja ei saa myydä ilman lupaa omistamaansa kiinteistöä mikäli hallintaoikeutetulta ei ole suostumusta. Myöskään omaisuutta ei voi kiinnittää ilman hallintaoikeutetun suostumusta. Meidän testamentissa puhutaan käyttöoikeudesta ja olen esim. pystynyt kiinnittämään omaisuutta ilman käyttöoikeuden saaneen lupaa. Voiko käyttöoikeuden saanut mm. estää omistajaa käyttämästä kiinteistöä?
http://www.laki24.fi/pepe-testamentti-jaamistonkayttooikeus.html
.
Käyttöoikeus ja hallintaoikeus ovat sama asia, tosin joissakin kirjoituksissa näitä termejä on voitu käyttää harhaanjohtavalla tavalla tai antaa niille erilaisia merkityksiä. Nykyisin monet oikeustieteilijät suosittelevat käyttämään termiä käyttöoikeus hallintaoikeuden sijaan.
Testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta säädetään perintökaaren 12 luvussa. Sinulle tärkeä on eritoten PK 12:6§:
"Omistaja ei saa käyttöoikeuden haltijan suostumuksetta luovuttaa tai pantata oikeuden kohteena olevaa omaisuutta eikä siitä muullakaan tavoin määrätä. Kiinteän omaisuuden sekä sellaisen toisen maalla olevan laitoksen osalta, joka voidaan hallintaoikeuksineen maahan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, on suostumus annettava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jollei suostumusta saada, on oikeudella valta hakemuksesta sallia aiottu toimi, milloin siihen on syytä.
Jos omistaja on suostumuksetta tai luvatta määrännyt omaisuudesta, on toimenpide pätemätön käyttöoikeuden haltijaa kohtaan."
>
Pelkän kiinnityksen hakeminen käyttöoikeuden alaiseen kiinteistöön pitäisi onnistua sillä sitä ei ole erikseen kielletty (panttaushan syntyy vasta panttikirjan luovutuksen yhteydessä). Tällä kannalla on muistaakseni Havansi, Kiinteistöpanttioikeus uuden maakaaren mukaan (1996) kirjassaan.
Ensi näkemältä käyttöoikeuden saajan asema on vahva, hänhän voi kanteella ilman mitään määräaikoja saada PK 12:6 §:n vastaisen panttauksen tai luovutuksen pätemättömäksi. Kuitenkin kiinteistön lainvastainen panttauskin voi jäädä voimaan käyttöoikeuden saajaa vastaan jos testamentinsaajan oikeutta ei ole kirjattu. Tällöin pantinhaltija voi saada vilpittömän mielen suojaa, jos hän ei ole tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää käyttöoikeudesta. Hän siis voi luottaa siihen ettei sellaista oikeutta mitä ei ole kirjattu, ei ole olemassa.
Omistaja voi tietysti joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon ja laina voidaan irtisanoa tai vaatia sille kelvolliset vakuudet ja saattaapa asiassa täyttyä petosrikoksen tunnusmerkistökin jos velallinen on tahallaan erehdyttänyt velkojan hyväksymään pantin jossa on oikeudellinen virhe.
>
Tietenkin voi. Käyttöoikeuden saanut määrää, kuka tosiasiallisesti voi käyttää kiinteistöä.
Vaikka kuinka lakiin on kirjattu ettei omistajalla ole oikeutta pantata hallinnan alaista varallisuutta niin tosi tilanteessa hallintaoikeuksista ei ole rekisteriä mistä esim. pankki voisi tarkistaa tilanteen joten panttaus onnistuu oikin hyvin.
Eri asia on sitten se miten käy kun panttina ollut omaisuus aletaan esim. pankin toimesta realisoimaan.
Paljonko Suomessa tällaisia tilainteiat on? Homma onnistuu ihan hyvin niin kauan kun panttia ei tarvitse realisoida eli maksellaan ne pankkilainat pois.
Aloittajakin ihmetteli miten hänen onnistui pantata hallintaoikeudella rasitettu omaisuus, ilmeisesti pantin saaja ei tiennyt että siihen sisältyi rasite.
Meillä jakamattomassa pesässä huvila ja asunto jossa pappa(isä)asuu.
Aviossa olleen leski-isäni hallitsee huvilaa (Hänellä hallinta-ja käyttöoikeus). Kuka maksaa kiinteistöverot vakuutukset ja sähköt ja vesimaksut, lumenauraukset? Minä tietysti pesän osakkaana korjaukset.
Haltijahan mainitsemasi menoerät maksaa. Sinä omistajana vastaat peruskorjauksista.
http://www.hs.fi/artikkeli/Vuokratuotto on yläraja kuolinpesän remonttikuluille/HA20090816SI1FA02izb
No mikä hyöty ja etu ja järki noin on vanhukselle antaa tollaset hallintaoikeudet, tullee hänelle kalliiksi?
Jos tulevat liian kalliiksi, vanhus voi toki luopua oikeudestaan; hallintaoikeus nimensä mukaisesti on oikeus (johon liittyy velvollisuuksia), ei velvollisuus. Eikä mikään estä sopimasta kustannusten jaosta toisinkin. Myös testaattori voi testamentissa määrätä kustannusten jaosta toisin.
Esim. miten toisin?
Jos maksaa vanhuksen kustannuksia, menee häneltä jo veroa lahjasta?
Ei mene
Voit maksaa vanhuksen menoja (> 4000 €/3 v), ei kuitenkaan antamalla hänelle rahaa niiden maksamiseen, vaan maksamalla itse vanhuksen puolesta suoraan saajalle.
PerVL 3:19, 2 kohta
"Lahjaveroa ei suoriteta:
2) siitä, mitä joku on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin;"
Niin itse asiassa vanhuksen menojen maksamisen määrää ei ole rajoitettu. Lahjan antamisen veroton määrä on (3999 e/3 v/hlö), mutta sen lisäksi saa maksaa laskuja elatusta varten (ei tosiaan rahamuodossa vaan suoraan laskun maksamalla).
Mitähän selvensit? Et ilmeisesti ymmärrä, mitä tarkoittaa > . Vai oletatko, että muut eivät sitä ymmärrä?
Minä kerroin tuon "selventämäsi" asian jo alun perin:
"Voit maksaa vanhuksen menoja (> 4000 €/3 v), ei kuitenkaan antamalla hänelle rahaa niiden maksamiseen, vaan maksamalla itse vanhuksen puolesta suoraan saajalle."
Selvennettynä: "Voit maksaa vanhuksen menoja (enemmän kuin 4000 €/3 v), .... "