Minkä ikäisenä olette leikkauttanut uros koiranne? Tai jos ei ole omia kokemuksia niin hyviä mielipiteitä ikä asiaan otetaan vastaan. Sekarotuinen uroskoirani on nyt puoli vuotias, eräs tuttu koirakasvattaja sanoi, että n. puoli vuotiaana leikkauttaisi, eläinlääkäri sanoi leikkauksen olevan mahdollinen kun kivekset on laskeutunut, mutta suositteli 1-2 vuoden ikää. Kiinnostaisi siis tietää, miten on muilla leikkautettu ja miten on vaikuttanut koiraan minkäkin ikäisenä tehtynä.
pallit pois gallup :)
miiiimaaaa
21429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
riskit. Leikkaus ei välttämättä toimi eli kaikki koirat eivät "rauhoitu", voi käydä jopa päinvastoin. Ehottomasti EI 0,5- vuotiaana, koska kasvu täysin kesken, vasta kuten ell sanonutkin, jos pakko. Puol-vuotiaalla on hormonit ihan työn alla vasta (vrt. ihmislapseen joka lähestyy murkkuikää), jos silloin menet poistattamaan, niin hormonithan menevät ihan päin prinkkalaa ja koira on todella sekaisin, se ei tiedä mikä se on ja hormonit on mitä sattuu. Älä usko tuota sanonutta kasvattajaa. Jos epäilyttää kysy mieluummin toiseltakin lääkäriltä, soitat mihin tahansa asemalle ja kysyt tekeekö leikkauksia ja missä iässä aika olisi ok, puhelu ei maksa ja saat asiantuntijan vastauksen.
Meillä on toinen koira joka on narttu ja tästä syystä leikkautan, ei lisää vahinkolapsia tähän maailmaan :) Tuo puoli vuotta kuulostaakin mielestäni aikas nuorelta, mutta nartun juoksu tulee varmaan ennen kuin uros on vuotta täyttänyt, veikkaan n.10-11kk ikäisenä, siis kun uros on tuon ikäinen.
Meidän pojalta pallit lähti pois viime viikolla. Eli vielä en vaikutuksista osaa sanoa. Ikää pojalla n. 1.5v Eli fyysisen kasvunsa kasvanut.
Oliko teillä jotain käyttäytymiseen liittyviä syitä leikata vai miksi leikkautit? Mielenkiinnosta vaan kyselen. Mulla ei uroskoiraa ole aijemmin ollut, niin en oikein tiedä milloin niiden hormoonit hyrähtää käyntiin.
Lisäkysymys vielä tohon mun alkuperäseen kysymykseen, että miten leikkautus on muuttanut koirienne luonnetta? Kuin monella ei ole muuttanut mitenkään? On vähän ruvennu mietittytämään, että jos koira sitten muuttuu paljonkin.
leikkaus mennyt ihan putkeen. Näin olen kuullut että voi käydä, mieti tarkkaan kannattaako leikkauttaa. Kasvattaja taatusti tietää miten innokkaita poikia suvussa on eli saisit vinkkiä leikkauksen tarpeellisuudesta...
Millä tavalla pahemmaksi? Siis millaista häiriökäyttäytymistä sillä oli ja miten se nyt käyttäytyy?
haukkuu nyt lähes kaikelle vastaantuleva, hormonit heittivät ihan häränpyllyä, koira ei enää tiedä ite kumpiko on ja miten toimia urosten kanssa ja miten narttujen. Lisäksi muut koirat suhtautuvat siihen kuka mitenkin, urokset erit, koska nekään eivät hajujen perusteella enää erota kumpiko se on ja siitä meinaa tulla välillä hampaiden kalistelua. Koira on yhä tyttöjen perään. Omistaja sanoo katuvansa leikkausta. Keskustele ainakin tosi tarkkaan lääkärin kanssa ensin ja vaikka useammankin, että saat kaiken tiedon, yksi ei aina muista ehkä kaikkea kertoa, jos haluaa vain päästä leikkaamaan ja on ehdoton leikkauksen kannattaja.
...koiralla on vielä pallit tallella ja näin on tod.näk. jatkossakin, ellei vallan hurjaksi heittäydy.
Kuitenkaan en itse lähtisi suinpäin kastroimaan koiraa vaan kokeilisin ensin kemiallista kastraatiota. Kemiallisen kastraation vaikutusaika on n. 6kk, eli se ei ole peruuttamaton ja tällöin voi seurata tapahtuuko koiran käyttäytymisessä muutosta haluttuun suuntaan vai ei.
Millainen tuo kemiallinen kastraatio on? En ole kuullutkaan.
Ystäväni leikkautti uroskoiran n. vuoden vanhana. Leikkaus meni pienellä lipsauksella pieleen ja koira on loppu elämän pidätys kyvytön.
Koira oli oppinut jo sisäsiistiksi, mutta se on ohi se. Toki sai rahallisen kompensaation mutta, mutta....
Eipä ainakaan siitä naapurin narttuja, eli oliko hyötyä.....? Plus miinus NOLLA.
Löysin tällaisen homman www.kumikana.org/koulutus/ks_urokset3.htm, laitan sen tänne muille samaa asiaa mietiskeleville vinkkauksena. Oli tosi paljon erilaisia kertomuksia, juuri niinkuin kaipasinkin. Vaikuttaisi siltä, että jos jotain ongelmia on tullut, on sattunut leikkauksessa jokin virhe tai koiralla on jotain käytöshäiriöitä jotka ei kyllä aina johdu pelkästään hormooneista, näin ollen ei tietenkään leikkauksella korjaannu. Soittelen vielä eläinlääkäreitä läpi ja kyselen heiltä muilta koiran omistajilta jos sattuu vastaan. Aika varmaa taitaa silti olla, että meidän poitsu leikkautetaan ensi joulun tienoilla. Kiitos muutamalle vastaajalle, harmi että teidän kokemukset on olleet noin huonoja!
otit uroksen, jos et uroksen viettejä kuitenkaan halua? Eikö olisi helpompaa ottaa suoraan narttu, tai jos senkään vietit eivät ole sopivia, niin ei koiraa ollenkaan. Uroksen sukupuolikäyttäytyminen on se, joka uroksessa viehättää ja nartun käyttäytyminen se, joka nartussa viehättää.
ei saisi liian helposti leikkauttaa, koira on koira ja uros on uros, on väärin koiraa kohtaan, tietysti jos syy ON oikeasti todella iso eikä vaan siksi, ettei omistaja viitsi vaivautua enempää, enkä nyt tarkoita tämän ketjun aloittajaa vaan yleensä.
Emmää kyllä sukupuolikäyttäytymisen takia koiraa ottaisi, vaan esim. seuraksi lenkille ja muihin harrastuksiin :D Eikö se oo vähän turhaa pitää niitä haluja koiralla, jos ei halua sillä pentuja teettää? Turhaa ressaavat nartuista. Jokainen tekee niinkun tykkää ja asiallista tietoa kandee hakee jostain muualta ko täältä. Täälä on vaan turhan tärkeet paskan jauhajat jakamassa mielipiteitään.
läksit nii. Kikkelis kokkelis nii.
myös väsyneenä kirjoitin. Jos ja kun sinä hankit minkä tahansa harrastusvälineen, niin etkö todella välitä siitä, miten se toimii? Koirahan ei ole mikään harrastusväline, vaikka sen kanssa harrastaakin voi. Lenkkeilykaverina voi olla toinen ihminenkin, jos ei ole täysin asosiaalinen. Harrastatpa virkkausta, kaappikellon rakennusta tai rata-autoilua esim., on sinun tarpeen tietää, miten kyseiset välineet toimivat. Joten, siis koira on eläin, jota ohjaa kaksi viettiä: syöminen ja lisääntyminen/lisääntyminen ja syöminen. Jos koiralta poistetaan kohtu ja munasarjat tai kivekset, loppuu sen sukupuolihormonitoiminta. Kuten ihminenkin vastaavassa tilanteessa, myös koira alkaa lihoa hormonitoiminnan puutteen vuoksi. Sen jälkeen on koko sen elämä dieetillä oloa tai muuten se todellakin paisuu. Sekä uroksen, että nartun sukupuolikäyttäytymisen kanssa pystyy kyllä elämään. Joskus se vaatii pitkää pinnaa ja huumorintajua. Sekä eläimen tuntemista. Koira on eläin, joka oppii pienestä pitäen ja paljon, eikä leikkaus poista jo opittuja huonoja tapoja. Lopputulosta ei muutenkaan pysty ennustamaan. Joistakin tulee leikkauksen jälkeen ihan nössöjä ja joistakin erittäin vihaisia. Lisäksi toiset koirat eivät enää tunnista, kumpaa sukupuolta leikattu koira on ja joku voi jopa käydä päälle sen takia. Näin pitkä ja tyhmä mielipide ihmiseltä, joka on koko ikänsä elänyt erilaisten koirien kanssa niitä tarkkaillen ja niiltä oppien. Meitä on jokusia koiranomistajia, jotka nimenomaan tykkäävät uroksen ominaisuuksista.
Vaikka alkaa vähän mennä kinastelun puolelle teidän keskustelu niin pakko ottaa kantaa, kun nartulla on usein hiljainen/tosi epämääränen juoksu että koirat pitäisi pitää erillään aina ja urokseltakin jäi toinen palli putoamatta paikalleen(mikä nyt ei sinänsä vaikuta kuin kivessyöpä riskiin), niin aina vaan hienostikkaan suunnitellut jutut ei toimi. Olet sakemaanikko ihan oikeassa ja sulla on hienoja mielipiteitä, ne vaan ei joka tilanteessa päde tai niiden mukaan ei voi elellä. Mielestäni nämäkin on oikeen hyviä kavereita silti, vaikkei niiden hormoonit taidakkaan ihan kohdillaan olla. Nartulla odotellaan josko se joskus kehittäisi itselleen oikeat juoksut, muutenhan silläkin on merkittävä kohtutulehdus/syöpä riski, uros saa luopua ainokaisestaan ettei saada lisää näitä hienosti toimivia..Ja tosiaan mainiosti edelleenkin tullaan toimeen näiden kanssa, mitään ongelmia ei ole ollut, mutta toivon pitkää ja tervettä yhteistä eloa.
Aloitin keskustelun lähinnä saadakseni kokemuksia leikkauksista, miten koirat on toipunut ja millaisia muutoksia niissä on tapahtunut. Sinulla ei niitä ilmeisesti sakemaanikko ole? Tokihan täälä saa jakaa mielipiteitään kaikesta muustakin, vapaa palsta.
siis narttu. Sillähän on selvä terveysriski epäsäännöllisistä juoksuista. Eikä uroksilta poisteta vain toista kivestä, kyllä se toinenkin pitäisi esiin kaivaa. Sitä en tiedä, onko piilokiveksestä terveyshaittaa, kun ei ole omilla ollut.
Narttu on vajaa pari vuotias, oletetusti ollu kaksi tai kolme juoksua joten ajattelin odotella vielä vähän aikaa josko ne siitä säännöllistyisi. El. lääkäri on sanonut, että piilokives aiheuttaa syöpää ja tietenkin myös se piilossa oleva palli pitää tonkia esiin, sopii vaan toivoa, ettei ole kovin syvällä :(
Itse en kannusta leikkaamaan urosta, muutoin jos on mahdollista tulla vahinkopentueita.
Jouduin itse kuitenkin leikkauttamaan pallit poies terveyssyistä (syöpäriski), elikkä vähän vanhempi herrasmies. On vielä hengissä, joten kyllä ne lääkärit osaavat hommansa (kyllähän sitä joskus valitettavia vahinkoja tapahtuu, mutta erittäin harvoin).
Itse otsikon mukaan kyselen, kun eläinlääkäri sanoi, että pittääpi pudottaa tuota ruoan annon määrää leikkauksen jälkeen (jotain hormooni jne. juttuja). Pudotinkin siitä neljänneksen, mutta hemmettisoikoon tuo lihoaa vielä! Liikuntaa ja muuta aktiviteettia on saman verran kuin aikaisemminkin. Ja kyseessä on tällainen normaalisti painanut 7.5 killon ympärillä, mutta nyt alkaa lähennellä jo 9 kiloa.
Tuola kumiankassakin moni valitteli, että koira on lihonut. En osaa sanoa, että kuin paljon on normaalia lihoa. Kantsii varmaan soittaa sille leikanneelle lääkärille, voisiko olla että koiralla on jokin muu sairaus puhjennut leikkauksen aikoihin joka aiheuttaa lihomisen? Kirjoitit että on vanha koira. Toisaalta voihan se lihominen tasoittuakin ajanmyötä, yrität liikuttaa koiraa paljon ja syöttää maltillisesti. Ruokiakin on vähä energisempiä, jos sen vaihto auttaisi? Tosi kurjasti kyllä käyny, että koira saa liika kilot vanhuutensa riesaksi :(