Olen huvittuneena lueskellut täällä olevia kirjoituksia, joissa 40 isät leimataan about vanhuksiksi. Olin 40 kun nuorin lapseni syntyi, nyt 44v. Kyllä voin sanoa, että urheilevana ja muutenkin itsestäni huolta pitävänä olen PALJON nuormpi, kuin 32v kaljamaha kalju naapurini, jolla samanikäiset lapset !! Kyllä luulisi lapsen häpeävän ennemmin nuorta VANHALTA näyttävää isää, kuin toisinpäin! Niin, ja taatusti 10v päästä olen edelleen nuorempi kuin tämä naapurini, ainakin terveempi jne. Leikkiä jaksan lapseni kanssa aivan varmasti enemmän kuin moni 10v nuorempi, joilla ei usein edes ole aikaa lapsen kanssa olemiseen, kun on kaikenlaista muuta tekemistä....
Isän ikä
Huvittaa
491326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Oliko 10-20 vuotta sitten!
Tais jäädä järkikin sinne kaukaiseen nuoruuteen, jos sitä ikinä nyt on ollutkaan =(
Ihan tänään katsoin peilistä ja hyvältä näytti ! Kyllä sua ottaa päähän kun unohtu pitää itsestä huolta ja olet jo pelin menettänyt. Veikkaan että olet 35v 20kg ylipainoa omaava yksinhuoltaja-äiti, joka ei käsitä, että juna jätti jo...=(
http://ask.metafilter.com/37116/How-old-is-too-old-to-father
Samahan tuo on, jos ostat vaikka 5v vanhan auton...toinen on loppuun ajettu ja toinen taas hyvänä pidetty ja sillä vielä paljon kilometrejä edessä...
Suurin osa yli 40-vuotiaista miehistä on lihavuuden, alkoholin ja tupakan vanhentamia pampuloita. Tosin nämä samat tyypit ovat olleet ylipainoisia ja ikäisiään huonommassa kunnossa jo kolmekymppisinä. Lihavuudesta on todellakin tulossa kasvava kansan tauti. Hyvä, että edes jotkut viitsivät pitää huolta itsestään.
Läskisodan aloitti jo Puheloinen. Alokkaille järjestetään inttiin ei pehmeä lasku vaan pehmeä nousu, mikä tarkoittaa juoksua varusteissa teholla alusta pitäen.
Halusit siis kertoa että näytät paremmalta kuin naapurin 12v nuorempi isäntä. Good for you.
Oletko loistavasta ulkomuodostasi huolimatta ajatellut että olet kuitenkin 40v vanhempi kuin nuorin muksusi... Jotkut ovat siihen ikään mennessä jo isovanhempia ja ehtivät leikkiä lapsenlastensakin kanssa. Itsehän olet noin 80v isoisäksi tullessasi, mikäli lapsesi lisääntyät yhtä vanhana kuin isänsä :)
Se naapurin nuorempi isäntä on jo haudassa silloin kun minä olen 80v...eli se siitä teoriasta...:))
Silläkö sitten lohduttaudut kun harmaahapsisena könyät rollaattorin kanssa taaperoikäisiä lapsenlapsiasi katsomaan? Että naapurin isäntä on jo kuollut.
Tiesitkö että kaljuuntuminen on periytyvää? Jos sattuu kaljuuntumisgeenit niin se on voivoi vaikka kuinka urheilisi.
Tiesitkö sitä että se naapurin isäntä voi laihduttaa sen kaljamahansa pois, mutta sinä et nuorene.
Neljänkympin jälkeen alkaa ukki-ikä, se on karu totuus. Voit pukata vaikka kymmenen lasta maailmaan vanhoilla päivilläsi ja lenkkeillä itsesi tärviölle, se ei muuta sitä faktaa että olet vanha. Ja fakta on myös se että lapsesi häpeävät sinua ikäsi takia vaikka olisit kuinka hyvässä kunnossa.
Minä olen 46v ja tyttäreni on nyt vuoden vanha. Poikani on 3v. Se on minulle ihan sama kuinka paljon he minua häpeävät tulevaisuudessa. Fakta on, että lapset häpeävät vanhempiaan varhaisessa teini-iässä. Mitä moukemmat vanhemmat sitä enemmän hävettää. Sinun ennusteesi on siis tässä suhteessa kehno.
Minä olen lapsistani aivan mielettömästi nauttinut. Samoin kuin aivan ihanasta vaimostani. Tässä iässä kaikkia raskausaikaan ja pienten lasten hoitoon liittyviä asioita ei niin säikähdä. Olen pystynyt vaimoani niissä asioissa paljon tukemaan. Nyt kun pikkuinenkaan ei enään nuku samassa huoneessa on elo vallaan ihanaa. Illalla nautimme toisistamme. Päivällä lapsistamme.
Ikä on asia, joka on. Ei sitä kannata edes pohtia. Iän vaikutuksia voi lieventää juuri niin kuin aloittaja sanoi. Terveesti, mutta innokkaasti elämällä. Maailmassa on aika paljon tähdellisempää murehdittavaa, kuin toisen ihmisen ikä.
Suvussamme ei ole kaljuja...joten se on vaan sen naapurin ongelma :)
Sekin vielä, että vaikka kuinka kaljamahan laihduttaisi, se ikä mikä hyväkuntoisella on, on paljon pienempi, kuin se ikä mikä huonoilla elämäntavoilla on hankittu...oikeasti se huonokuntoisempi ei ole nuorempi,nrona vain...:)
Se mauste minulta jäi tähän soppaan vielä heittämättä, että kun se naapurin läski on 50v, eikä oikein voi panna, kun ei veri sepelvaltimosta läpi pääse, niin sen vaimo on 50v pizzan lihottama mamma.
Minun vaimoni on 36, kun minä olen 50 ja lyön vetoa, että näyttää Sharon Stonelta myös silloin. Ja minulla ei verisuonet ahdista...
"Fakta on, että lapset häpeävät vanhempiaan varhaisessa teini-iässä. Mitä moukemmat vanhemmat sitä enemmän hävettää. " Sinäpä sen sanoit hyvin itsestäsi..
Että olet moukka...vaikka kuinka olisit nuori, voi lapsia joiden vanhempi olet..kirjoittaja kertoi aivan oikein asiansa ja todella hyvin valaisi, että toisen ikää ei sovi arvostella, enemmän moukka se arvostelija on, todella tosi 'nolo vanhempi'....:)Kyllä fakta on,että iäkkäämpi isä on parempi isä lapselleen, kuin kaljaa kittaava nuorempi isä, joka ei lapsesta välitä...kysy vaikka lapsilta..:)
Nyt siis naapurin isännän mahasta voi vetää johtopäätöksen että hän kittaa kaljaa eikä välitä lapsestaan? Veikkaanpa että aloittajalla on jumalaton ikäkriisi ja se vain pahenee kun muksut lähtevät kouluun. Ei tunnu kivalta vanhempainillassa viittäkymppiä lähentelevällä kun muut vanhemmat ovat kolmekymppisiä...
Ja tämän sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Jos olisi ikäkriisi,ei huvittaisi nämä ikäkeskustelut... Nää kolmekympoiiset vanhemmat...heitä ei paljon vanhempainilloissa näy,kun kaiken ajan vie facebook ja muut jutskat....
Kerro ne kokemuksesi vanhempainilloista ? Asutko jossain jakomäessä, mikä täynnä teiniäitejä ja juntteja, jotka ihmettelevät toisten ikää ja luulevat olevansa forever young ???? Kyllä ne kolmekymppisetkin pian olevat 5-kymppisiä...
Hirveä pätemisen tarve sinulla ainakin on, niinkuin tuntuu olevan muillakin "vanhoilla" iseillä, jotka tähän topicciin ovat kirjoittaneet.
Itse olen juurikin tuollainen kolmekymppinen isä ja voin kertoa olleeni joka ikisessä vanhempain illassa, johon olen töiltäni päässyt. Vuorotyössä ei kaikkiin pääse. Muutenkaan en usko tuon aktiivisuuden riippuvan isän iästä vaan siitä kuinka tärkeänä isä asian kokee.
Löytyy vanhempia isejä joita ei lapsen elämään osallistuminen voisi vähempää kiinnostaa ja niin löytyy samanlaisia nuoria isejäkin. On vanhoja isejä joilla on paljon harrastuksia ja jotka viettävät kaiken vapaa-aikansa niissä... ihan samoin kuin on samanlaisia nuoria isejäkin.
Meitä miehiä on tässä maailmassa todella moneen eri lähtöön, on hyviä isejä ja huonompiä isejä... ikään katsomatta.
mutta niiden kolmekymppisten lapsoset ovat aikuisia silloin kun vanhempansa ovat 5-kymppisiä. Ja viiskymppiset mummot ja papat ovat huomattavasti mukavammat lastenlapsien kannalta kun ne kahdeksaakymppiä käyvät dementiapotilaat.
Ja mitä siihen iän ihmettelemiseen tulee, eikö se ollut tuo keski-ikäinen aloittaja joka ryhtyi elvistelemään miten paljon parempi hän on isänä ja ihmisenä kun se naapurin nuorempi isäntä.
joten koeta nyt keksiä joku muu provo. Kuka tässä ikärasismia on harjoittanut muu kuin sinä itse:
"Että olet moukka...vaikka kuinka olisit nuori, voi lapsia joiden vanhempi olet."
"enemmän moukka se arvostelija on, todella tosi 'nolo vanhempi'....:)Kyllä fakta on,että iäkkäämpi isä on parempi isä lapselleen".
Minun mieheni ei koskaan tulisi tänne edes tuollaista sontaa kirjoittamaan,saati ajattelisi noin ;)
Enkä ole ikääni sanonut =)
Mukavaa on myös olla mummo neljälle lapsenlapselle ja ikää on alle 50v.
Tästä viestistä näkee, että on hirveä pakko selitellä omaa ikäänsä. Pätemisen tarvetta ja katkeruutta? Ja voi, kun se oma vaimokin on "sitä ja tätä".
Mistäs tiedät, jos vaimosi rupsahtaakin ennenaikaisesti? Katkeroituu pinnallisesta ulkokultaisuuden ihannoimisestasi ja alkaa vaikka salaa juopotella?
Kummallinen aloitus. Jos todella olisit sinut ikäsi kanssa, et olisi vaivautunut.
Mutta hyvä, jos pidät itsestäsi niin hyvää huolta. Muista kuitenkin, että milloinkaan ei ole (sen naapurisikaan) liian myöhäistä aloittaa niitä hyviä elämäntapoja. Varsinkaan jos on vielä nuori iältään ;)
Kyllähän se asia niin on, että moni kaksvitonen näyttää viiskymppiseltä ja nelivitonen kolmikymppiseltä, niin miehissä kuin naisissa.
Mitä aikaisemmin lapset tekee, sen aikaisemmin rupsahtaa, -on se nähty!
Vanhemmat vanhemmat osaavat arvostaa lastaan ja huolehtivat kunnostaan ja ovat esimerkkinä lapsille, eikä lapsista tule mitään läskipalloja vanhemmilla.
Itse olen 32v ja lapset on suunnitelmissa vasta.
Kyllä asia on miestenkin kohdalla kuten naisilla, että mitä rumempi yksilö, sen kiireempi naimisiin ja perheentekoon! Ja sitten esitetään että menee hyvin kun kyrpä paistaa molempien pettyneiden kulisseista läpi:)
Jopa osaa olla katkeraa ja lapsellista tekstiä.
Tähän voisi heittää vastakaneettina että ne vanhana lisääntyneet ovat niin tottuneet elämään ihan sitä omaa itseä varten eivätkä näinollen kykene antamaan lapselle sitä 100prosenttista huolenpitoa... Eivätkä he ymmärrä murrosiän myrskyissä tempoilevaa teiniään kun omasta vastaavasta vaiheesta on nelisenkymmentä vuotta aikaa... Eivät he jaksa aikanaan lastenlastensa kanssa telmiä kun ikä painaa...
Lapsellista vänkäämistä tuo, jokainen hankkii lapsia silloin kun elämäntilanne siltä tuntuu. Nuorekas kolmekakkonen tosin esitti sen tason kommentteja että hänen ja kaltaistensa ehkä kannattaa jättääkin ne lapset sinne suunnitelman tasolle.
Jos on aikaisemmasta avioliitosta aikuiset lapset, kuten minulla, ketjun aloittajalla..........:) Kokemusta kyllä löytyy ja voin todella sanoa, että nyt iäkkäämpänä olern kasvattajana parempi, paljon parempi ja keskityn todella 110 prosenttisesti lapsiin, kuin silloin nuorempana ehkä 50 pros....
ei ole itsellä enää teininpiirteitä kun taistelee sen tempoilevan teinin jkanssa. Kyllä nelikymppinen isä on paempi kuin kaksikymppinen, oli missä kunnossa tahansa.
Eiköhän se vanhemmuus ole kuitenkin ihmisestä kiinni eikä niinkään ikäsidonnainen asia. Aika naurettava ajatus tuo että iäkkäämpi isä olisi automaattisesti parempi kuin nuorempi. Kyllä niitä hyviä ja huonoja vanhempia löytyy ihan kaiken ikäisistä.
Sinulla niitä teinipiirteitä näkyy olevan edelleen.
Ja kyllä, nelikymppinen on ihan hyvän ikäinen teinin vanhemmaksi. Parikymppisillä kun harvemmin teini-ikäistä jälkikasvua on.
http://www.iltasanomat.fi/urheilu/t/formula1/1731221
Poikahan kypsyy ja oppii ajattelemaan vasta myöhemmin kuin tyttö. Nelikymppisenä siis oiva ikä alkaa isäksi ja on vastuullinen ja tekee lapsen muutakin kuin todisteeksi muille miehisyydestään.
Suomalaisnen yhteiskunta on mielestäni kieroon kasvanut ja painostaa alkamaan nuorena oravanpyörään mukaan.
Kyllä ihminen on vanhempana onnellisempi tullessaan vanhemmaksi. Mummoksi tai papaksi en kyllä viidenkympinkriisissä haluaisi sitten joskus. Mummot ja papat nyt on mielestäni lähempänä seitsemääkymppiä yleensä kun maailmalla katselee. Mutta suomi on aivopsetyjen tollojen apinoijien maa ja siksi täällä otetaan riski ja tehdään lapset liian nuorena yhteiskunnan painostaessa yksilöä integroitumaan oravanpyörään. Harva nuorena synnyttänyt pari on yhdessä kiauaa lapsen syntymän jälkeen. Eli keskimäärin 35v olisi aika hyvä ikä tulla isäksi ja äitiksi.
Elinajanodote on kohonnut huimasti verrattuna ennen sotia perheen perustaneisiin isovanhempiin nähden. Naisten keski-ikä 83, miehet muutama vuosi sen alle nyttemmin.
35-40 v. on hyvä ikä aloittaa isän virassa. Naiset voivat olla kymmenen vuotta nuorempia, että jaksavat pienten lasten yövalvomiset. :)
Niin no, isienkö ei tarvitse jaksaa? Että tulpat vaan korviin ja nainen hoitaa loput? Etkö tiennyt, että nykypäivänä myös isät auttavat. Ovathan he jo synnytyksestä lähtien mukana vauvan elämässä.
Eikä se yövalvominenkaan pelkkään pikkulapsiaikaan rajoitu. Lasten ollessa murrosikäisiä sitä vasta täytyykin valvoa ja huolehtia ;) Mikä on silloin tämä 40-vee? ...55-60 vuotias vanha pappa, jonka täytyisi vaan jaksaa.
Ennenvanhaan miehet olivat miehenmallina lapsilleen ja tekivät kotihommat siinä ohessa. Nainen hoiti kotia ja lapsia, miehen avustaessa. Täten lapset saivat miehen ja naisen mallia. Silloin oli mahdollista tehdä lapsen nuorempana, kun nainen oli kotona ja ei kenenkään tarvinnut kouluja käydä. Nykyajan maailmahan on suorituskeskeinen ja sairas ja lapsetkin tehdään velvollisuudentunteesta tai kun halutaan näyttää että meilläkin on tämä perheidyli, eli siis kulissit;)
Nykyajan nuoretmiehet nyt on sellaisai hinttejä. Syövät jossakin grillillä salaa naisiltaan ja naivat sakkolihaa kun oma akka hoitaa kotona lapsia. Jos tilanne ei ole kuten mainitsin, niin sitten akka "turvallisen" on nynnyn kanssa kimpassa ja nai vieraan miehen kanssa. Jossakin vaiheessa tulee se ero.
50-60-v. isältä, hyväkuntoiselta, vakaalta, rauhalliselta, jo elämää paljon nähneeltä isältä saa parasta
tukea juuri murrosikäinen nuori. Vertaisseuraa murrosikäisellä on tarjolla kouluissa, harrastepiireissä, kaveripiireissä, kotoa käsin tarvitaan vakautta elämään. En sitä kiellä etteikö nuorikin isä siihen pysty mutta kokeneemmalla on rahkeita enemmin.
suomessa tehdään lapset yleisestikin liian nuorena ja ollaan siksi pakkoavioliitoissa kun ylpeys ei anna periksi sanoa että vittu se oli vikatikki ja erota!
Nih. "Ennenvanhaan miehet ja naisetkin olivat parempia". Ennen kasvettiin aikuisiksi nopeammin. Nykyään 18- vuotias on liian nuori isäksi, samoin äidiksi. 30-vuotiaat (sekä mies että nainen) ovat vasta kypsiä vanhemmiksi. Niin se vain on. Ja kas kummaa, se tuntuu olevan hyvinkin keskeinen ikä tehdä esikoinen tänäpäivänä. On hankittu koulutus, ura ja rilluttelut rilluteltu. Naiset eivät normaalisti halua lapsia yhtään aikaisemmin. Toki vahinkoja voi joskus sattua aiemminkin, mutta niistä ei vain puhuta ;)
Miltä siitä murrosikäisestä tuntuu kun faija on harmaahapsinen kuusikymppinen?
Minä olen kolmekymppinen mies, lapseni ovat jo alakouluiässä. Useimmat ystäväni ovat vielä lapsettomia ja todella kypsymättömiä. Onko koskaan käynyt mielessä sellainen mahdollisuus että se vanhemmuus kasvattaa ihmistä? Että juuri se lapsen saaminen, kasvattaminen ja se vastuu tekee ihmisestä kypsän? Nelikymppinen ei ole yhtään sen valmiimpi vanhemmaksi kuin kaksvitonenkaan. Jos sitä valmiutta jää odottelemaan niin lapsettomaksi jää. Ja nyt en tarkoita materiaa, säännöllisiä tuloja, työpaikkaa yms. vaan henkistä kypsyyttä.
Ihan epäilemättä vanhemmuus kasvattaa ja kypsyttää ihmistä. Ja totta, ettei nelikymppinen ole sen "valmiimpi" vanhempana. Silti joku 18-v on ainakin minusta turhan lapsi vielä saamaan jälkikasvua. Kuten sanottu, on vaan positiivista että saa elää ensin sen oman nuoruutensa ja sitten vasta alkaa vanhemmaksi. Tätä ainakin aion painottaa omille lapsilleni.
ei se nyt kuuskymppinen oo jos alta nelikybäsenä tekee. Parempi turva se vanha teinille ku joku hamnpuusi alta nelikymppinen penikka josta ei ole isäksi teinille. Vittu mitä kulissia "miltä se teinistä tuntuu":) Mieti sinäki omilla aivoilla äläkä mene massan mukana!
oot vaan katkera kotihiiri akkasi tossun alla..Ammu itsesi tai hanki elämä!
on se kyllä nykyään aika järkkyä katsoa jotain 18vee "vanhempia" työntämässä lastenvaunuja ja v.loppuisin baarissa "rentoutumassa".
ennemmin itsekin olisin huolinut hiukka aikuisemmat ja valmiimmat vanhemmat. äitini oli teiniäiti, ja kun olin n. 13v ja nukuin siskoni kanssa samassa huoneessa, voi sitä häpeän määrää kun äiti tuli kotiin rilluttelemasta..hihitteli ja käyttäytyi ällöttävästi ikäisekseen..
ja kun sain ottaa 16 vuotiaana poikaystäväni meille yötä, niin sama meno jatkui, tosin välillä riitelivät miehensä kanssa iltaisin ja söivät jotain "pikkupurtavaa" keittiössä humalapäissään..minä siivosin sotkut aamulla, huonosti nukutun yön jälkeen, koska en halunnut poikaystäväni olevan yötä paskaisessa kämpässä..keittiö oli yleensä kuin räjähdyksen jäljiltä, kun äitini oli edellisenä yönä ollut "bilettämässä"...
todella häpesin äitiäni niinä aikoina..
nykyään hän on ylipainoinen ja polttaa ja kyllä käy töissä, ja on aikuistunut. ei rilluttele enää..tosin nykyään onkin päälle 40v..
eli kyllä olisin itse mielummin iäkkäämmän vanhemman lapsi ollut..ei olisi tarvinnut hävetä niin paljoa ja joutua varomaan kännisiä hyypiöitä joita mutsi kantoi kotiin ja jotka yrittivät nukkua samassa sängyssä kanssani.
mutta onneksi asun nykyään omassa kämpässäni, ja tiedän että jos ikinä saan lapsia niin en todellakaan aio nolata heitä kännisellä äidillä..tai paskaisella kämpällä, tai muuten vain sivistymättömällä käytöksellä.
kyllä fakta on se että NUORENA eletään nuoruus ja kun ollaan aikuistuttu ja biletetty tarpeeksi niin VASTA sitten sopii ajatella "lastentekoa".pitää olla arvot kohdallaan kun lapsia aletaan tekemään, koska lapset pitää kasvattaa myös omalla käytöksellään järkeviksi, ei kukaan lapsi arvosta vanhempaa joka örveltää ja pelleilee viinan kanssa ja joka ei pidä huolta itsestään.
t: eräs nuori nainen
Sinun mutsisi oli siis vastuuton juoppo. Luuletko että hän ei olisi ollut sellainen mikäli olisi saanut sinut vanhemmalla iällä? Veikkaan että siinä tapauksessa sinulla olisi ollut vähän vanhempi vastuuton juoppo äiti. Kai tiedät etteivät alkoholismi ja vastuuton käytös kuulu normaalin vanhemman piirteisiin, oli hän sitten vanha tai nuori. Kummallinen harhaluulo tuntuu olevan yllättävän monella ihmisellä kun näistä asioista on kyse. Kun jokainen ihminen on yksilö, ikä ei tee kenestäkään huonompaa eikä parempaa vanhempaa. Miten voi olla niin vaikeaa sitä tajuta?
Minä sain itse lapseni parikymppisenä, enkä koe olevani yhtään sen huonompi vanhempi kun se muksun luokkatoverin vanhempi joka sai esikoisensa yli nelikymppisenä. Kyseisestä henkilöstä on tullut vuosien saatossa ystäväni, eikä meissä ole kasvattajina mitään eroa, kumpikaan ei ole toista parempi. Ja molemmat olemme lastemme silmissä noloja kalkkiksia :)
äitini sai ensimmäisen lapsensa 17-vuotiaana..siitä eteenpäin teki vielä 3 lasta.
ja kun isäntä oli niin tarkka menoista, ettei viinaa juotu nuorempana.
sen jälkeen kun isäni kuoli alkoi myös äidin rilluttelut.
eli jos olisi saanut nuorena rillutella sen mitä tarvii, niin ei olisi välttämättä ollut tuollainen "vanhempi".
olisin ollut kiitollisempi jos olisin syntynyt vastuullisemmalle ja hiukka vanhemmalle naiselle, sen sijaan että olin joku teiniäidin tuotos.
väitän että kyseessä ei ole ikäsidonnainen asia vaan ihan persoonallisuuskysymys. Nimittäin tuon logiikan mukaan vanhemmalla iällä lisääntyneissä ei olisi ongelmavanhempia lainkaan.
Kaikki eivät tunne tarvetta "rillutella" missään elämänsä vaiheessa, toiset taas tahtovat tehdä sitä koko ikänsä. Ihminen voi myös käydä toisinaan "rilluttelemassa" ja olla siitä huolimatta hyvä vanhempi. Sinun äitisi ongelma ei tainnut olla nuori ikä vaan alkoholismi.
Minusta koko tämän keskustelun alkuasettelu on jotenkin halpamainen. Halusi sitä sitten nuorempana rillutella tai ei, on minusta molemmilla sukupuolilla oikeus elää nuoruutensa vapaana.
Miksi joku 40-vuotias mies (aloittaja) olettaa, että 20 tai 25-vuotiaskaan nuori nainen vielä haluaisi lapsia hänen kanssaan? Mies on saanut kypsyä ja elää villinä ja vapaana, mutta entä nainen? Nainenhan sitoutuu aina lapsiinsa vielä miestäkin tiiviimmin.
Biologisesti lapsensaantiin hyvä ikä molemmille on minusta pyöreästi 30-v. Naisen hedelmällisyys alkaa vähentyä merkittävämmin vasta 35-vuoden jälkeen, miehellä 40-vuotiaana.
Onhan naisellakin oikeus elää nuoruutensa nuorena, ettei sitten 40-vuotiaana tarvitse aloittaa uudestaan ja lapset kärsivät. Alle 30-vuotiaana en ainakaan itse edes kuvitellut vielä saavani/haluavani lapsia.
30-35 hyvä ikä molemmille