eteneminen

Mulla on ollu 16 vuotta ms. Tauti on edennyt varmaan aika normaalia tahtia. Pitemmillä matkoilla käytän pyörätuolia, lyhyemmillä kyynärsauvoja. Kotona en käytä kumpiakaan, kun sinne on asenneltu kahvoja ja huonekalut on sillä tavalla, että saan aina jostain tukea.
Viime syksynä Maskussa oli sellaisiakin, joilla oli ollut yli 30 vuotta ms, eikä se näkynyt paljon mitenkään päällepäin.

Isäni sairastui 14 vuotta sitten kolmikymppisenä, ja tauti on edennyt nopeasti ja varmasti. Melkein heti hän sai yhden kepin, joka vaihtui nopeasti kyynärsauvoihin. Pyörätuoli otettiin käyttöön viisi vuotta sairastumisesta. Tässä vaiheessa isä ajoi vielä autoa ja käveli lyhyitä matkoja, esim. auton takaluukulta (jonne kokosi pyörätuolin) kuskin penkille. Auto piti laittaa pois kun sairastamista oli takana noin kahdeksan vuotta. Nyt isällä on ollut jo muutaman vuoden sähköpyörätuoli, johon on ajan mittaan asennettu kaikenlaista kulkemisen helpottamiseksi. Tänä päivänä isä ohjaa sähkäriä leuallaan, kun kädet ovat niin huonot, että eipä niistä juuri ole enää apua.
Olen kuitenkin ylpeä isästäni, että hän on niin jääräpäinen ja sisukas, että ei ole luovuttanut. Hän sanoo, että niin kauan kun jollakin lailla pääsee kulkemaan niin hän kulkee.
Yleisesti isän sairauden etenemisestä voisin sanoa, että pahenemisvaiheiden jälkeen ei ole enää ollut paluuta entiseen, tauti on hänen kohdallaan nopeasti etenevä. koskaan ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan. Mutta positiivisuus ja asioiden hyväksyminen sellaisena kuin ne ovat on valttia. Tsemppiä sulle ja kaikille muillekkin!