Evoluutio
Valehtelu: moraalitonta vai välttämätöntä?
Ihminen valehtelee kerran kahdeksassa minuutissa, ilmenee yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Valehtelua pidetään moraalittomana. Tutkijat tuovat huijaukseen kuitenkin toisenlaisen näkökulman: valhe on itse asiassa hienostunut instrumentti, jonka onnistunut hyödyntäminen vaatii älykkyyttä. Sillä on ollut jopa suuri merkitys Homo sapiensin kehityksessä.
”Valhe on ihmisen älyn hiomakivi”, sanoo antropologi Volker Sommer, brittiläisen yliopiston University College Londonin opettaja. Petos tuli ihmisen evoluutiossa kuvaan mukaan heti, kun ihmisen edeltäjät kerääntyivät laumoiksi. Sosiaalisten ryhmittymien ja hierarkioiden verkostossa oli tärkeää pystyä kätkemään saalis toisilta tai teeskentelemään todellista vahvempaa myötätuntoa.
Paul-nimisen paviaanin ansiosta syntyi ensimmäinen tieteellinen teoria eläinten valehtelusta. Brittiläiset tutkijat Andrew White ja Richard Byrne tarkkailivat nuorta Paulia ja sen huijausoperaatiota. Täysikasvuinen paviaaninaaras piti käsissään maukkaita herkkupaloja. Saadakseen osansa herkuista Paul asettui naaraan viereen ja päästi äkkiä kimeitä huutoja. Paulin emo syöksyi raivoissaan paikalle: vieraan naaraan oli täytynyt satuttaa poikasta. Vieras naaras säikähti, pudotti herkut käsistään ja juoksi karkuun – ja Paul söi herkkupalat kaikessa rauhassa.
Monet eläimet ilmeisesti hyödyntävät huijausta tietoisesti. Byrne ja White määrittelevät ilmiön machiavellilaiseksi älyksi erottaakseen sen hyönteisten luonnonvalinnan tuloksena syntyneistä suojavärityksistä ja kuvioista.
Tahallinen huijaus edellyttää oivallusta. Paulin täytyi olla tietoinen siitä, millainen teeskentely olisi omiaan hämäämään sen lajitovereita. Se oli ennakoinut niiden reaktiot ja onnistunut näin manipuloimaan lajitovereitaan.
Erityisesti ihmisapinat kykenevät tällaisiin kognitiivisiin huippusuorituksiin. Primatologi Jane Goodallin tutkimuksessa simpanssi löysi banaaneja, jotka Goodall oli piilottanut lähelle tarkkailupaikkaansa. Kun toinen simpanssi lähestyi löytöpaikkaa, banaanien löytäjä teeskenteli tietämätöntä saalistaan. Paikalle tullut simpanssi jatkoi matkaansa näennäisen välinpitämättömänä, mutta sen epäluulo oli ehtinyt herätä. Se piiloutui puun taakse. Kun banaanien löytäjä luuli olevansa yksin ja haki banaanit, kilpailija syöksyi paikalle ja riisti löytäjältä saaliin.
Kyky nähdä toisen huijauksen läpi ja naruttaa itse huijaajaa on Volker Sommerin mukaan pitkälle viritetty emotionaalinen malli. Se ei ole helppo ihmisellekään.
Ihmiset ovat vieneet huijaamisen vielä pidemmälle. Jotkut ovat jalostaneet taitonsa niin pitkälle, että heistä on tullut ammattimaisia väärentäjiä ja huijareita.
Uusien juonien keksijöiden ja juonia paljastavien ihmisten välinen henkinen kilpavarustelu on voimistanut ihmisen aivojen kasvua merkittävästi, väittävät amerikkalaiset biologit Robert Trivers ja Richard Alexander.
Huijauskykyä ei voi kuitenkaan automaattisesti pitää ylivertaisen älyn merkkinä. Onnistuneeseen huijaukseen riittää joskus, että ihminen tuntee käyttäytymiseen liittyvät stereotypiat, jotka yleensä yhdistetään valheeseen ja totuuteen. Ihmiset ovat esimerkiksi oppineet pitämään suoraa katsekontaktia ja tunteenilmaisuja merkkinä rehellisyydestä. Taitavat huijarit käyttävät tätä häikäilemättä hyväkseen.
Kohteliaisuudet ja imartelu ovat hienostunut ja yhteisesti hyväksytty valheen muoto. Ne voitelevat ihmisten välisiä suhteita, liennyttävät jännitystä ja luovat hyvän ilmapiirin. Todennäköisesti hyvät ihmissuhteet olisivat suorastaan mahdottomia ilman petosta ja juonia.
Artikkeli on julkaistu GEO-lehden tammikuun
Valehtelu: moraalitonta vai välttämätöntä?
Ihminen valehtelee kerran kahdeksassa minuutissa, ilmenee yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta. Valehtelua pidetään moraalittomana. Tutkijat tuovat huijaukseen kuitenkin toisenlaisen näkökulman: valhe on itse asiassa hienostunut instrumentti, jonka onnistunut hyödyntäminen vaatii älykkyyttä. Sillä on ollut jopa suuri merkitys Homo sapiensin kehityksessä.
”Valhe on ihmisen älyn hiomakivi”, sanoo antropologi Volker Sommer, brittiläisen yliopiston University College Londonin opettaja. Petos tuli ihmisen evoluutiossa kuvaan mukaan heti, kun ihmisen edeltäjät kerääntyivät laumoiksi. Sosiaalisten ryhmittymien ja hierarkioiden verkostossa oli tärkeää pystyä kätkemään saalis toisilta tai teeskentelemään todellista vahvempaa myötätuntoa.
Paul-nimisen paviaanin ansiosta syntyi ensimmäinen tieteellinen teoria eläinten valehtelusta. Brittiläiset tutkijat Andrew White ja Richard Byrne tarkkailivat nuorta Paulia ja sen huijausoperaatiota. Täysikasvuinen paviaaninaaras piti käsissään maukkaita herkkupaloja. Saadakseen osansa herkuista Paul asettui naaraan viereen ja päästi äkkiä kimeitä huutoja. Paulin emo syöksyi raivoissaan paikalle: vieraan naaraan oli täytynyt satuttaa poikasta. Vieras naaras säikähti, pudotti herkut käsistään ja juoksi karkuun – ja Paul söi herkkupalat kaikessa rauhassa.
Monet eläimet ilmeisesti hyödyntävät huijausta tietoisesti. Byrne ja White määrittelevät ilmiön machiavellilaiseksi älyksi erottaakseen sen hyönteisten luonnonvalinnan tuloksena syntyneistä suojavärityksistä ja kuvioista.
Tahallinen huijaus edellyttää oivallusta. Paulin täytyi olla tietoinen siitä, millainen teeskentely olisi omiaan hämäämään sen lajitovereita. Se oli ennakoinut niiden reaktiot ja onnistunut näin manipuloimaan lajitovereitaan.
Erityisesti ihmisapinat kykenevät tällaisiin kognitiivisiin huippusuorituksiin. Primatologi Jane Goodallin tutkimuksessa simpanssi löysi banaaneja, jotka Goodall oli piilottanut lähelle tarkkailupaikkaansa. Kun toinen simpanssi lähestyi löytöpaikkaa, banaanien löytäjä teeskenteli tietämätöntä saalistaan. Paikalle tullut simpanssi jatkoi matkaansa näennäisen välinpitämättömänä, mutta sen epäluulo oli ehtinyt herätä. Se piiloutui puun taakse. Kun banaanien löytäjä luuli olevansa yksin ja haki banaanit, kilpailija syöksyi paikalle ja riisti löytäjältä saaliin.
Kyky nähdä toisen huijauksen läpi ja naruttaa itse huijaajaa on Volker Sommerin mukaan pitkälle viritetty emotionaalinen malli. Se ei ole helppo ihmisellekään.
Ihmiset ovat vieneet huijaamisen vielä pidemmälle. Jotkut ovat jalostaneet taitonsa niin pitkälle, että heistä on tullut ammattimaisia väärentäjiä ja huijareita.
Uusien juonien keksijöiden ja juonia paljastavien ihmisten välinen henkinen kilpavarustelu on voimistanut ihmisen aivojen kasvua merkittävästi, väittävät amerikkalaiset biologit Robert Trivers ja Richard Alexander.
Huijauskykyä ei voi kuitenkaan automaattisesti pitää ylivertaisen älyn merkkinä. Onnistuneeseen huijaukseen riittää joskus, että ihminen tuntee käyttäytymiseen liittyvät stereotypiat, jotka yleensä yhdistetään valheeseen ja totuuteen. Ihmiset ovat esimerkiksi oppineet pitämään suoraa katsekontaktia ja tunteenilmaisuja merkkinä rehellisyydestä. Taitavat huijarit käyttävät tätä häikäilemättä hyväkseen.
Kohteliaisuudet ja imartelu ovat hienostunut ja yhteisesti hyväksytty valheen muoto. Ne voitelevat ihmisten välisiä suhteita, liennyttävät jännitystä ja luovat hyvän ilmapiirin. Todennäköisesti hyvät ihmissuhteet olisivat suorastaan mahdottomia ilman petosta ja juonia.
Artikkeli on julkaistu GEO-lehden tammikuun
Vastaukset 4
Vanhimmat
On sitten huippuammattihuijareita, ainakin nämä nykyiset (ja entisetkin) korkeimmalla pallilla tököttävät jotka "kansa valitsi" (ainakin se tyhmempi 20%) luottaen täysin paskapuheisiin.
Tulkaa jo ulos kaapistanne.
MTV3-STT
Perussuomalaisten Soini kokoaa uutta puoluetta
02.12.2000 09:13
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kokoaa Suomeen uutta oikeistopuoluetta. Soinin mukaan Suomessa on viiden vuoden kuluttua samanlainen oikeistopopulistinen puolue kuin Itävallassa ja Norjassa.
-Jos sellaista ei synny, olen epäonnistunut. Ja jos silloin vielä on Perussuomalaiset-puolue, en voi tästä syystä olla sen puheenjohtaja, Soini sanoo.
KySa 2.9.2008 4:00
Kansallismieliseksi työväenpuolueeksi määrittelee Eerola puolueensa. Hän kertoo ilahtuneensa siitä, että vasemmistoliittolaisten näkemykset ulkomaalaispolitiikassa on lähentynyt perussuomalaisten linjaa.
Kotkan "sisäpolitiikassa" perussuomalaiset tähtäävät Wanhan Kymin jättämään aukkoon. Vaaliohjelma alkaa vaatimuksella keskittää kehitystoimia Jumalniemeen ja Karhulaan, jossa puolueen näkemyksen mukaan on aineksia maakunnalliseksi keskukseksi.
Mihin ihmeeseenn Kotkan demarit oikein tähtäävät?
Kiistatonta on se, että Kotkan kaupunki on aiempina vuosina palauttanut valtiolle 3 miljoonaa euroa joka vuosi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain nojalla tarkoitettujen kuntouttavienn työpaikkojen järjestämisestä maksettuja rahoja. Nyt tämä summa on tosin enää 2,4 miljoonaa euroa.
Mutta eihän tämä vielä mitääm! Nyt sitten vielä pitäisi säästää 6 miljoonaa euroa pistämällä määräaikaisessa työsuhteessa olevat pihalle!
Samaan aikaan on kyllä varaa ostaa kantasatamasta 4 miljoonalla eurolla omia kuureja ja jatkaa kulttuurisataman sekä täysin päätöntä keskussairaalan kampuksen suunnittelua?
HEI HALOO! JÄRKI ÄLÄ JÄTÄ!
Miten sepitelmäsi liittyi avauksen aiheeseen. Etkö osaa lukea, 1 demari= 2000 Persua.
Suksi nyt jo kuuseen, kuka sinut vapautti kesken.........................................