Tuonne alempaan aloitukseen on tänään klo 11.01 kirjoitettu erittäin hyvä kommentti. Otan sen erilleen tähän koska se kuvaa tarkasti narsismin sisäisen ongelman. Tällä tavoin narsistinen henkilö kiertää itsensä irti mistä tahansa;
"Se että, minä olen analysoinut jonkun ihmisen narsistiksi tekee minusta uhrin. Se asia vaan on näin, koska minä sanon niin. Ja jos väität vastaan,olet narsisti itse!"
Kiitos kirjoittajalle loistavasta kiteytyksestä!
"Se että, minä olen analysoinut jonkun ihmisen narsistiksi tekee minusta uhrin. Se asia vaan on näin, koska minä sanon niin. Ja jos väität vastaan,olet narsisti itse!"
Kiitos kirjoittajalle loistavasta kiteytyksestä!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tuo uhriksi heittäytymisen mekanismi näyttää olevan hyvin saman tapainen valta-osalla:
1) Mietitään eroa. Mieli on epäröivä. Miksi erota? Olisi niin kiva rakastua taas!
2) Psyykataan oma mieli raivoon, jotta erolle olisi perusteet.
3) Psyykkausprosessin alussa mies on huono, sitten inhottava ja lopulta psykopaatti
4) Otetaan ero
5) Tiedotetaan ex-miehen narsismi tehokkaasti ympäristölle
Herkeksikään ei tietenkään kannata jäädä pohtimaan omia motivejaan eroon. Eihän uhrin tarvitse. Uhri on uhri. Jos ette SAATANA USKO, LYÖN TEITÄ NARSISTILLA PÄÄHÄN!
Olen "saanut" seurata erästä juuri tällaista tapausta.
Siinä keski-ikäinen nainen erosi miehestään. Ja nimenomaan kaikki tämä on tapahtunut, kuin tuossa listassa.
Pahinta minusta on, että lapset ovat saaneet myös kuulla tämän hänen "narsismidiagnoosin" ja muutenkin kärsineet kaikista eniten, koska onhan sille psykopaattiexälle pitänyt kostaa pahimmalla mahdollisella tavalla. Lapset oireilevatkin sekä psyykkisesti, että fyysisesti.
Kummallisinta tässä kaikessa on se, että kenenkään miehen hyvin tuntevan mielestä mies ei ole yhtään narsisti. Esim. miehen elämän naiset ennen ja jälkeen tämän narsistiksi syyttävän, läheiset ystävät, sukulaiset ja tuttavat pitävät miestä erittäin empaattisena ja mukavana.
Mutta tämä nainen vain kertoilee näitä juttujaan siitä, kuinka mies milloin hakkasi, milloin vain uhkaili hakata (versio vaihtelee), käytti häntä taloudellisesti hyväkseen, mitätöi, alisti jne...
Niin, ja mitä tapahtui eron jälkeen parisuhderintamalla...
Tällä naisella miehet vaihtuvat aika tiuhaan ja miehet osoittautuvat naisen mielestä kelvottomiksi jokaikinen. Näille miehillekin nainen muuten kertoilee tarinoita siitä "psykopaattiexästään".
Psykopaatiksi leimattu mies taas on pitkässä, hyvässä parisuhteessa. Olen miehen puolesta iloinen, on niin mukava katsoa häntä vihdoin onnellisena:)
yksi asia: jos ne naiset tätä yhtä lukuunottamatta pitävät miestä 'erittäin empaattisena ja mukavana', miksi he ovat entisiä 'elämän naisia'?
Kertomastasi voidaan päätellä, että entisiä naisia on enemmänkin niin ennen kuin jälkeen tämän yhden. Luulisi heidän pitävän kynsin hampain kiinni 'erittäin empaattisesta ja mukavasta' miehestä.
Olen näkevinäni jotakin ristiriitaa siitä, että 'elämän naiset' ylistävät miestä kertomallasi tavalla, mutta heitä on exinä ilmeisesti enemmänkin. Yksi selitys voisi olla se, että narsisti on syystä tai toisesta jättänyt heidät ennen kuin he ovat 'päässeet' näkemään kaikkia puolia hänessä. Se varsinainen 'pimeä puoli' kun yleensä tulee esiin vasta pitkän ajan kuluessa ja asuttaessa tarpeeksi kauan saman katon alla, sitä ei kovin lyhyessä suhteessa yleensä ole mahdollista havaita. Mutta tämä on vain arvailua.
Kostaminen on käsittämätön juttu, joka kertoo siitä, että uhrilla on omat ja hoitoa vaativat ongelmansa. Narsismista tietävä tietää senkin, ettei ihminen ole narsisti 'tahallaan' ja 'kiusallaan', vaan narsisti (ja ennen kaikkea hän) on myös uhri. Ei vakavan häiriintyneisyyden edessä ole mitään kostettavaa, koska mikään persoonallisuuden häiriintyneisyys ei ole itseaiheutettua.
Aika monella ihmisellä on entisiäkin suhteita. Ihmiset seurustelevat ja eroavat huomattuaan, että heistä ei elämän mittaista paria tulekaan. Ei kais siinä mitään outoa ole. Väittäisin, että aika harva ryntää naimisiin ensi rakkautensa kanssa.
Lisäksi kertoja ei väitä, että miehen lähipiirin naiset "ylistäisivät" miestä Hän kertio, että miehen lähipiiri, sukulaiset ja eentiset naiset pitävät miestä normaalina empaattisena kaverina. Ei se ole ylistämistä. Se on toteamista, että heidän mielestään mies on tavallinen kelpo kaveri. Aivan niin kuin 95% meistä narsisteiksi leimatuista.
Narsistin pimeä puoli voi tulla esiin pitkän ajan kuluessa. Kyllä sen ystävät ja sukulaiset huomaavat. Yleensä todella pitkän ajan vie ex-vaimon havahtuminen miehensä narsismiin. Sehän vie yleensä 20 vuotta aviota + vuoden pari päälle, eli siihen asti, kun mies ilmoittaa, että nyt on lypsäminen loppu ja hänellä on uusi naisystävä.
Joo, tuosta saattoi saada sen käsityksen tosiaan, vähän huolimattomasti kirjoitettu.
Siis ennen tätä naista yksi ja yksi hänen jälkeensä. Saattaahan ihmisillä toki olla useita parisuhteita elämänsä aikana...
Tätä narsistiksi syyttävää edeltänyt nainen petti miestä useamman kerran. Nykyään ovat kuitenkin ihan hyvissä väleissä miehen kanssa, ottaisi varmaan miehen takaisinkin, näin olen vähän häntä lukenut.
Nykyinen parisuhde miehellä kestänyt jo 7 vuotta ja asuneet yhdessä vuosia.
Tällä naisella on eron jälkeenkin ollut ainakin 5 miestä ja lukuisia ennen sitäkin.
Olihan miehellä eron jälkeen ns. laastarisuhde (kai sitä siksi voi sanoa), mutta se päättyi ihan sovussa, kun totesivat olevansa liian erilaisia.
Nuo lapset tässä säälittää kaikkein eniten. He ovat saaneet kuulla äitinsä suusta vuosia kuinka kelvoton narsisti-isä heillä on ja seuraamaan äitinsä epävakaita miessuhteita sekä joutuneet pelinappuloiksi kostolle. Aikamoiset jäljet tämä onkin jättänyt heihin ja suhde isään on kärsinyt, mutta nyt kun ovat aikuistumassa, on suhde isäänkin pikkuhiljaa parantunut ja alkavat nähdä paremmin mitä oikeasti on tapahtunut ja tapahtuu.
olekaan mitään merkitystä, se oli vain minun arveluani. Asia, jolla voisi olla merkitystä kertomallani tavalla, tai sitten ei.
Mutta tuo mitä sanoit, että ystävät ja sukulaiset huomaisivat narsistin 'pimeän puolen' ei läheskään aina pidä paikkaansa. He näkevät täsmälleen sen mitä narsisti haluaa näyttää heille. 'Pimeä puoli' näyttäytyy niille, jotka elävät saman katon alla - useimmiten puolisolle ja omille lapsille. Tai yhtä hyvin vaikka aikuisen narsistin vanhemmille, jos nämä asuvat yhdessä lapsensa kanssa.
Yksi narsismin uhriuden vakavista ja vahingollisista ongelmista onkin siinä, ettei kukaan usko ihmisen voivan olla sitä mitä hän on omassa kodissaan lähimpiä ihmisiään kohtaan. Hän näyttää lähimmilleen 'pimeän puolensa', koska on niin varma siitä, etteivät nämä hylkää häntä. Tai sitten 'pimeä puoli' tulee kodissa esille narsistin ruvetessa taistelemaan pitääkseen tärkeät ihmiset itsellään, jos hän pelkää lähimpien hylkäävän hänet.
Ystävät ja sukulaiset eivät tiedä eivätkä usko asioita tosiksi, koska he eivät ole näkemässä mitä narsistin kodissa tapahtuu. Esim. aikuisten lastensa väkivallan kohteeksi joutuvat vanhemmat ovat yksi hyvä esimerkki narsistin 'pimeän puolen' uhreiksi joutuvista ihmisistä. Aikuinen lapsi voi olla suoranainen mallikansalainen, eikä kukaan voisi hurjimmissa kuvitelmissaankaan arvata hänen pahoinpitelevän vanhempiaan. Sama juttu kuin, että puoliso voi olla kodissaan suoranainen hirviö läheisiään kohtaan kenenkään tietämättä asiasta mitään.
Eikä kukaan uskoisi, jos narsistin uhri kertoisi elämästään yhdessä ja saman katon alla narsistin kanssa. Niin erilaisena narsisti yleensä esiintyy oman kotinsa ulkopuolella.
viittaa minusta aina narsistiseen loukkaantumiseen - siis loukkaantuneeseen narsistiin. Narsistinen loukkaantuminen panee kostamaan.
Mielestäni se osaltaan selittää myös sitä mikseivät kaikki narsistien uhrit ole kostonhimoisia; he parantelevat haavojaan ja sillä siisti. Narsisti sen sijaan tuntee itsensä syvästi loukatuksi ja janoaa kostoa, vaikka lastensa kustannuksella.
Tuossahan oli kyse siitä, että miestä syytettiin narsistiksi. Ihan tuo ketjun toisen viestin kaava sitten "innoitti" minut kertomaan tämän tarinan. Se kun oli niin täsmälleen samanlainen kuin tuntemassani tapauksessa.
Omasta erostani on nyt vähän yli kuusi vuotta. Ex-vaimoni halusi eron. Noin vuosi eron jälkeen ex-vaimoni alkoi ystävättäriensä välityksellä levittämään huhua, että olen seonnut. Tämä "varma" tieto lähti tietenkin hienosti lentoon. Sen huhun ystäväni ja tuttavani ampuivat kylmästi alas ja kertoivat tilanteeni niin kuin se on.
Kun leimaamiseni mieletäni järkyttyneeksi ei oikein onnistunut, ex-vaimoni, jälleen ystävättäriensä auliilla avustuksella, analysoi minut nettisivustojen perusteella narsistiksi. Narsistiksi leimattuhan ei mitenkään voi puolustautua. Ainoa hyväksytty auktoriteettihan on "uhri". Muut eivät narsistia sairaaksi huomaa. Tätä tietoa levitettiin jälleen hyvin tehokkaasti valkoviinin ääressä asioita taivasteltaessa. Minun hyvin tuntevien ihmisten oli aika vaikea väittää vastaan. Kas kun asiantuntijoidenkin mukaan narsisti peittää todellisen minänäsä. Narsitihan hurmaa. Siitä jo narsistin tunnistaa. Täytyykin seuraavassa suhteessa muistaa räyhätä humalassa serkun häissä ja pieksää anoppi julkisesti, jotta voi edes jotenkin puolustautua.
Ajan kuluessa on oppinut hyväksymään ex-vaimoni ongelmat. Minä en hänen kasvatukselleen ja luonteensa ongelmille mitään voi. Jotenkin hän on perin pohjin järkyttyi siitä, että ensiksi avioeron otettuaan hänen halutessaan minut takaisin, minä en niin innostunut ollutkaan. Hänelle selvisi vasta siinä vaiheessa, että hän oli eronnut. Se oli vaikea pala ja ilmeisesti jäytää vieläkin.
Näitä sinun kuvailemiasi esimerkkejä riittää. Sitä pidän ihmeellisenä, kuinka nämä "uhrit" jaksavat jauhaa tarinaansa, vaikka heidän "narsistinsa" on jo uudessa aviossa, eikä todistettavasti pidä ex-vaimoonsa mitään yhteyttä! Miksi enään siinä vaiheessa täytyy tätä uriasemaa pitää yllä? Eiköhän se ole sen uuden vaimon asia ottaa selville puolisonsa pikku viat ja luonteen heikkoudet. Niitä varmasti riittää meillä kaikilla
koston himoisia narsuja nähty.
Tämä viestiketju ansaitsee tulla uudelleen päivänvaloon, on sen verran painavaa tavaraa, ja uusia lukijoita riittänee..
Totta.
Ajankohtaista vieläkin.
Täällä tapaa myös henkilön, jolla on ihan oma tietoisuus...ja auta armias, jos oikaiset niitä luulemia....no tietäähän sen.
Mitä pitäisi ajatella, jos joku sanoo: "Jos suutut, että sanon, että olet sitä ja sitä, niin se osoittaa, että mitä minä sanoin on totta !!!"
No minä kun en yleensä suutu, niin en suuttunut...
mutta vähän jännältä tuntuu kun sanotaan noin...
eli jos kyseessä on vale, se pitää hiljaa hyväksyä osoittaakseen, että kyseessä on vale...
Mutta ei ulkopuoliset sitä välttämättä ymmärrä, että reagoimattomuus osoittaisi asian valeeksi, koska yleensä ainakin itse ajattelisin toisinpäin.
Täten ei oikeastaan ihmisen reaktiosta voi päätellä mikä on totta...siitä suutuiko hän vai kuunteliko hiljaa...
Mielestäni muutenkin liikaa päätellään ihmisten tunnereaktioista, että jos oli hätääntynyt, niin ei ollut totta, vaan pelkkää hätäännystä tai että jos ei ollut hätääntynyt ei ollut totta... jne.