algotin pöntöt oli,melkein kaikki aika heikoissa kunnoissa lasti slingat vuoti ruste teki kyllä tehtävänsä.ja sitten oli toi kuten ragnyssä tämä mitsipin pikku ruoste alaosissa,itse olin dalnyssa ,kyllä sielläkin tehtiin jos jonkinlaista viritystä sementillä ja hyvällä tuurilla.tosin aika oli vähän erillaista kun nykyisin.laivat oli tehty viiskytluvulla ja kun ikää laivalla oli 20 vuotta niin suolavesi oli yleensä tehnyt tehtävänsä,silti mukavia aikoja oltiin laivoissa pitkiä aikoja ja viihdyttiin hyvin.eikä ollut yks yks systeemiä. terkkuja vaan vanhoille seilaus kavereille.tosin aika harvoja taitaa rivit olla siintää ajasta ja ketä netissä vielä tänäpäivänä on..toivottavasti jossain on huru ukko koti jossa voidaan viejä muistella...
algotin pöntöt
isojen poikien leikkiä
141015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lasti slinga oikein on. Itseki olen ollut Algotin aurinkomatkoilla vuoden pöntössä. En enää muistavaikka olin täkillä puolikkaana.
puolikkaan hommia ns. lastislingat. Ei ole ihme jos ei muista, kun ei ole ollut niiden kanssa tekemisissä. Pumppumies kai yleensä hoiti lastin lämpimänä pitämisen. Slingahan on lastitankin pohjassa kiertävä höyrylämmitysputki. Korjaukset teki tietysti koneremmi,jos ei vikaa/vuotoa voitu säästää tokkaan asti.
No eipä ihme , ettei tarttunut mieleen.
Dafny oli vanha(josilloin)mainio ramppi.Ajettiin "paskaa"safista lissaboniin.Siinä oli voimanlähteenä burmeisteri se vanhanmallinen jossa jossa yhtenäinen kansi-cylinteripuki-vesivaippa nostettiin haalatessa käsitaljalla ylös,eli mäntä jäi tököttämään siihenpystyyn jahuollettavaksi.
Dangny oli oli iso siihenaikaan.Voimanlähteenä kaksi göttäwerkeniä.Ajettiin Nigerian ja valtojen väliä kahvat pohjassa(rahtimaksut huipussaan).Mieleen jäi ne lukemattomat herätykset veivaamaan lubrikaattoreita syy usein toistuvat kanaalipalot ja miten mukavaa sen jälkeen olikaan tulikuumassa kanaalissa irroitella umpeenpalaneita cylinteriöljyputkia,sahata ne pätkiksi porata auki ja hitsata yhteen,huh hiki tulee vieläkin.Mutta sitten Nigeriassa ne lianin ohuet naiset jotka tulivat kanooteilla ja slabista saatu olut annos oli balsamia totta tosiaan pahimpiinkin haavoihin.
Koska olit Dafnyssä?
Itse olin siinä syksystä 1970, (matkajobi Hesasta Corkkiin Irlantiin) kesään 1971.
Ulosmaksun otin kesällä 1971 Brestissä.
Jos kiinnostaa niin kuvia löytyisi aika lailla jengistä ja laivasta.
terve mitä meinaa (safista) ja (slabista)?
Ja minä olin kaiken lisäksi vielä niin hölmö että olin Bonnyssa yli kaksi vuotta...
Monteiron Philippe mahtaa tuumata istuessaan Cap Verdellä .Messimies oli jo vanha kaveri ollessaan uudessä Bonnyssä miehistön messitöissä. Siellä se varmaan istuskelee Paris baarin verannalla. Vuosi oli 70-72 niillä main. Sieltä hänet kuulemma löytää kun laivatyö loppuu. Mukava kaveri. Ajattelin vaan että mitähän se tuumaa Argtic Sean jutusta. Muistatko tälläistä kaveria.
minä Monteiron muistan. Ja hänen kaverinsa Jose, joka tietääkseni on jo kuollut. Kumpikin oli Bonnyssa molemilla kerroilla kun olin siellä. Olihan siellä pari muutakin kaveria jotka eivät olleet suomalaisia. Manuel täkillä, kotoisin La Palmasta. Ja "pesumies" Sudanista. Nimeä en muista, muuta kun että kaveri oli musta kun koliboksi. -Ja sitten ne pari kaveria joka tuli salaa Dumaissa. Hullu-Harald yritti teettää "riisipalkalla" nillä töitä, mutta me pantiin hanttiin. Sai ne kai sitten junkin palkan.
-Arctic Sean jutusta tuntuu tällä hetkellä olevan niin monta mieltä kun miestäkin...
Oliko kuka perämiehenä silloin? Pohjanmaalta?
Harald Lindfors oli kipparina ja försti kongolainen muitten styyrien nimiä ei ole enää mielessä vaikka ajelin vahtia täkillä. Se pesumies Sudanista oisko ollut Abdul Halim pieni musta mies . Ohvon Erkki oli timppana ja kerran saatiin taas se olut keissi perjantaina ja istuttiin timpan hytissä .ovi oli auki ja ja Halim käveli ohi .Timppa huudahti otatko oluen, abdul sanoi että tottakai ja veti verhot eteen ettei Allah nää. Mukavia kavereita erillaista kulttuuria erosivat meistä mantereen metsätyömiehistä.niinkuin uffarit kongosta joskus meitä nimittelivät. Viihdyin hyvin.
Sattans mettäsoomalaiset!
Tuo Ohvon Erkki oli kanssani Nesteellä Nunnalahdessa 1978 ja sen jälkeen Sotkassa. Asui Heinolassa mutta vietti lomansa Lahdessa Lahti Hotellissa. Meni aamulla Hämeenkadun alkoon ja sitten huoneeseen, pää täyteen ja seuraavana päivänä sama uusiksi. Loman loputtua huoneen luovutus ja sitten teholle tiputukseen , kolmessa päivässä palautui ja taas töihin.
Sai lemput Sotkasta, sen jälkeisestä kohtalosta ei tietoa.
t Harri Koski Lahdesta
Yks Algotin chiefi könsynä Öpiksessä 1969 :D