En tiedä kenen puoleen kääntyä. Olen luultavasti sekoamassa. Viimeisimpien kuukausien aikana olen tuntenut yhä enemmän ahdistusta, masennusta ja stressiä. Koko ajan kaikki kouluasiat, jotka kuitenkin on ihan hyvässä mallissa, pyörivät ajatuksissani ja aiheuttavat kaikkia noita edellämainitsemiani... Joskus makaan myöhään sängyssäni, enkä saa pitkään aikaan unta, kun tulevat opinnot ja muut asiat pyörivät päässäni. Eivätkä minua viihdyttäneet asiat enää maistu miltään. Joskus itken hiljaa yksin sängyssäni ja hoen kirosanoja tai puhun itsemurhasta. Olen tehnyt neljä kuukautta putkeen töitä, joista puolet oli ohjattua harjoittelua koulun kautta ja samanlainen harjoittelu on edessäni. En ole yhtään ehtinyt kesällä levätä saati kerätä voimia tulevaa varten... Ja niin moni asia riippuu juuri siitä koulusta... Koulussanikin olen niin yksin, vaikka yritän olla osa ryhmääni. Silti en kuitenkaan pysty osallistumaan oikein mihinkään ryhmätoimiin. Tuntuu kuin olisin pelkkä varjo ryhmässäni. Ehkä se johtuu siitä, kun luokalla on vain yksi miespuolinen lisäkseni...ja hänkin on jo varttunut aikuinen mies, kun itse olen 21 v. Elämänhaluni on pudonnut täysin nollaan. Mikään ei enää tunnu hyvältä. Elämä vain lipuu ohitseni täysin merkityksettömästi...
Mitä minun on tehtävä? Onko ketään joka osaisi neuvoa tai rohkaista minua tilanteessani?
Ahdistunut, masentunut, stressaantunut....
6
1073
Vastaukset
- mies20*
Minä taidan olla vähän samanlaisessa tilanteessa kuin sinä - aloitan tässä kuussa korkeakouluopinnot uudella paikkakunnalla jossa minulla tosin on jo ennestään kaksi kaveria, mutta suurin osa ihmisistä tulee olemaan täysin tuntemattomia. Masennuksesta ja stressistä olen kärsinyt jo pitkään sillä olen sairastanut kroonista unettomuutta kohta jo vuoden. Onneksi syy on nyt selvillä, niin pääsen siitä toivottavasti eroon.
Tuntuu aika tutultu kun sanot että itket hiljaa sängyssäsi ja hoet kirosanoja ja puhut itsemurhasta. Et ole ainoa. Mitä voit tehdä? Lääkärit ja psykologit ei auta paskaakaan - ne tuputtaa vaan lääkkeitä eikä niitä oikeasti kiinnosta sun ongelmat henkilökohtaisella tasolla.
Jos haluat hoitaa itseäsi niin tee se oikeilla elämäntavoilla. Harrasta liikuntaa, venyttele, juo vettä - älä alkoholia, syö terveellisesti hedelmiä ja vihanneksia, täysjyväviljatuotteita, lihaa, kananmunia jne. Tiesitkö että lihatuotteet ja ja täysjyvätuotteet sisältävät runsaasti sinkkiä mikä nostaa testosteronin määrää veressä mikä puolestaan antaa lisää energiaa ja ehkäisee masennusta. Proteiinit nostavat aivojen dopamiinitasoja.
Minulla on joskus auttanut transsendenttinen meditaatio. Laitan sulle linkin niin voit tutustua rauhassa.
http://www.meditaatio.org/
Huolehdi itsestäsi ja koita jaksaa!- ollakkaan
Näin ihania miehiä,sydämmellisia jotka tosissaan haluavat auttaa muita.En ole ensimmäisen viestin kirjoittaja,mutta melkein tippa tuli silmään kun luin tekstiäsi,ihanaaaa. Paljon voimia ja kaikkea hyvää opinnoissasi ja muussa elämässä. terv.eräs keskiikäinen nainen.
- kristitty777
se vanhus luokassani... ei ollu helppoo, vaikka kaverit oli reiluja.
ehkä ne mukavat jutut on etittävä vapaa-ajalta, tai välitunneilta...
tai totuttava tyttöihin tai siihen äijään. On teillä kummalliset opet kun ei määrää sua mihinkään ryhmään, ehkä opo tai kuramoottori vois auttaa???
jotenkin vaikuttaa siltä että oot joutunu eroon kavereistas. Ehkä netistä löytys uusia?
jos menee liian tiukaksi, voisiko pitää välivuoden? KAIKKI riippuu Jumalan kädestä eikä mistään koulusta. - tyttö21
voi et ole todellakaan yksin, niin tuttua.. menet vaan rohkeesti kouluterveydenhoitajalle tai varaat lääkäriltä ajan, he osaavat varmasti ohjata eteenpäin ja jo pelkästään se että saa kerrottua jollekkin auttoi itseäni valtavasti. Ite kävin tänään yksityisellä psykologilla mehiläisessä ja oli taas niin ihana ihminen oikein isolla I:llä.. tuolla yksityisen puolella suhtautuvat jotenkin vakavammin kaikkeen ja ottavat sut tosissaan.. tuntuu olevan joku leviävä kansantauti tää nuorten loppuunpalaminen.. ite kuitenkin jaksan uskoa vielä valosampaan huomiseen, aina on toivoa. Neljä vuotta olen kärsinyt paniikkihäiriöstä ja ahdistuneisuushäiriöstä, uupumuksesta ja masentuneisuudesta.. sitä ennen oikeen malliluokan kansalainen, aina hyvä kaikessa, ystävällinen, ilonen, ahkera, oikeen perfektionisti.. sit vaan palo lanka loppuun.. nyt yritetäänkin sit alkaa rakentaa palapeliä alusta.. terapeutille sain seuraavan ajan ja sitä kautta voin hakea kelan tuen piiriin jolloin saisin psykoterapiaa pelkällä omavastuulla.. koulun sain sotkettua läpi parivuotta sitten.. töitä olen pätkissä tehnyt sen minkä olen jaksanut, nyt kuitenkin otin taas loparit.. ei kertakaikkiaan voimat riittäny.. rosen-terapiaan ajattelin myös ajan varata, sitä tämä psykologi suositteli, oli itsekin käynyt hoidoissa.. kannattaa käydä tutustumassa... googletat rosen-terapia... oikein vaikutti hyvältä.. muista kuitenkin, et todellakaan ole yksin ja kaikesta on mahdollista selvitä, pitää vaan olla ite aktiivinen vaikka kuinka tuntuiskin ettei jaksa mut täytyy hakea apua jos haluaa sitä saada.. voimia sinne
- pikku myy
Mene EHDOTOMASTI mahdollisimman pian lääkärin pakeille, mahdoll suoraan psykiatrin vast.otolle (tai terv.keskuksen kautta lähete psyk poliklinikalle). kirjoitin masennus vs työkyky toiselle palstalle.. kannattaa asioihin suhtautua jo alussa tarpeeksi vakavasti ettei paha olo pitkity!! lääkitys, terapia, kesksuteluapu, vertaistuki yms tarvittaessa apuna. pvä kerrallaan, voimien mukaan! tsemppiä!
- LifeIsABitchAndThenYouDie
Tuntuu ihan normaalilta. Mulla toi fiilis alkoi jossain 23 ikävuoden paikkeilla ja ei ole sen jälkeen kadonnut. Nyt olen nauttinut tuosta fiiliksestä noin 7 vuotta. Joten jos jotain positiivista haetaan, niin ei siihen kuole. Vituttaa ja ei huvita. Mutta eipä se sen ihmeempää ole
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin579237Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh123659Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r303002Kysely lieksan miehille
Olemme tässä pohtineet tällaista asiaa, että miten on. Tästä nyt on paljon ollut juttua julkisuudessakin aina sanomaleht862293Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142070Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.3711873Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2411482FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01231Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu731108Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101105