http://www.uusisuomi.fi/raha/68063-suomen-romahdus-jarkyttaa-”tallaista-ei-ole-nahty-koskaan”
Tilastokeskus: tällaista ei olla koskaan nähty
Lefa
22530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
tuosta seuraa, kyseessähän on asia jolla on seurausvaikutuksia...
alkaa korkeita korkoja lukuunottamatta olla koulutetuimpien muulien vuosi sitten listaamat edellytykset suurelle hintaromahdukselle. Mitä tässä enää kinastelemaan ? Jotkut näkivät jo kaukaa, kaikki eivät.
pystyy myöntämään jälkikäteenkään.
EKP johtaja jo vilautteleekin inflaatiota ja korkojen nostamista. Tämähän on joka tapauksessa väistämätöntä. Ensinnäkin seteliä painetaan kuin viimeistä päivää, mutta silti tökkii ja tosi pahasti. Talous ei elvy, eikä lainaa oteta eikä myönnetä edelleenkään. Lopulta pankit ovat niin kusessa, että. Pakko saada rahaa jostakin ja keneltäpä muultakaan kuin velallisilta. Korot raketoivat!
Jo vuoden kuluttua kolkutellaan viittä prosenttia. sitten öljyn hinnan nousun myötä inflaatio nousee lisää. Ikävä kyllä palkat eivät taida nousta ihan samassa tahdissa. BKT dippaa taas. Nousu tyssää ylihintaisiin raaka-aineisiin taas.
Öljyn saatavuusongelmia nälkää, energiakatkoja...Anarkiaa.
OKT kylmillään ikkunat rikottu, graffiteja ja huumeruiskuja nurkissa.
On vuosi 2018.
hinnat nousevat taas pienen laskun jälkeen koska mikään asia ei ole tuonut järkevää pohjaa asialle? Päin vastoin työllisyys heikkenee valtio velkaantuu ja korotkin voivat nousta?
joku tossa yhtälössä ei oikein iske kohdalleen.. mutta mikä?
Q2-tieto oli vasta alustavaa, mutta lopullinenkin data näyttänee lievää nousua. Miksikö? Korot tippui ja vuokrat nousi. Asuntokauppa oli hidasta ja ostettiin lähinnä sijoitusasuntoja. Pieniä sellaisia. Niiden osuus kaupassa oli ylikorostunut hetkellisesti, joskin pian niidenkin hinnat palaavat lasku-uralle.
Aika hyvin tuo kävisi selitykseksi. Samankaltainen ilmiö on ollut myös 90-luvulla, jolloin sijoittajat astuivat jossain vaiheessa tiputusta areenalle, ostivat asuntoja pois "kuleksimasta" ja se muistaakseni näkyi pienenä piikkinä jossain kohtaa asuntojen kauppoihin liittyvissä käyrissä.
Ihmeellisempänä pidän kuitenkin sitä asiaa, että sijoittajat ostavat JO NYT. Ei hinnoissa ainakaan keskimäärin mitään kovin kummallisia aleita ole vielä syntynyt.
Onko sijoittajilla jotakin salaista tietoa että Helsingistä tulee täysin muusta suomesta ja koko euroopasta irrallaan oleva saareke jossa eletään täysin omanlaista talouselämäänsä vähät välittämättä mitä muualla tapahtuu? Vai olisiko niin että jollakulla polttelee nyt rahat taskussa?
Kasvavaa työttömyyttä lukuunottamatta mikään muu edellisellä kerralla asuntojen hintaromahduksen aiheuttaneita tekijöitä ei ole tällä kertaa (korkeat korot, valuuttaluotot, kahden asunnon loukku, asuntojen ylituotanto jne.)
Palkat ja vuokrat nousee se on varma, mutta ajoissa otettu laina ei nouse.
Sijoittaja ostaa, koska lainan korko on 2 % ja vuokratuotto 5-8 %. Mitä muita perusteita siihen tarvittaisiin?
Jossain pikkukaupungissa pystyy todellakin hoitamaan sijoitusasunnon kaikki kustannukset ja lainan lyhennyksen vuokratuloilla. Korko voi tietysti nousta, jolloin kannattavuus huononee, mutta ilmeisesti on riittävästi niitä, jotka uskovat ettei näin tapahdu vielä pitkähköön aikaan.
vaan sinun keksimiä oljenkorsia, joilla ei ole ollut mitään väliä muissakaan maissa, jossa hintojen lasku menee suomea vuoden-pari edellä.
Ai nyt se on jo vuosi pari... hetki sitten se oli puoli vuotta...
No, jos on kymmenisen vuotta nähnyt rohmaduksen juuri alkaneen, niin tuskin sellainen ihminen nälkee nousuakaan kuten me muut.
En ole ikinä puhunut puolesta vuodesta. Kävikö taas vaikeaksi keskustelu ihan yleisellä tasolla ? Huvittavaa:)
Kun tarpeeksi laukoo ennustuksia, niin aina niistä joku osuu oikeaan.
Tuhnut-Tuulipuvut 1-12
Itselleni ei koskaan järjesty tilaisuutta kuulua kumpaakaan joukkueeseen.
Voi olla tuhnuille kylmää, jos noin käy.
Inflaatio = asuntojen hinnat nousevat
Korot nousevat usein samalla, joten lainaraha (jota pitäisi ottaa enemmän) on myös kalliimpaa.
Ei hyvä.
Samaan aikaan käytettävissä olevien rahojen kasvu hidastuu, joten asuntojen hinta suhteessa ostovoimaan nousee jopa enemmän kuin euromääräisesti.
Vielä pahempi.
Ainut järkevä teko olisi matkustaa ajassa taaksepäin ja ostaa ajoissa...
Vuokraläävä kylmillään, ikkunat rikottu, graffiteja ja huumeruiskuja nurkissa.
On vuosi 2009
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/08/06/ekp-inflaatio-palaa-syksylla/200917748/12
Siinä totuus Trichet:in kommenteista.
Aivan oikein, inflaatio ei todella tule helpottamaan ketään, päinvastoin. Yhteisen valuutan myötä myös devalvaatio on poissuljettu vaihtoehto.
Olennaista on ostovoima. Ja sehän ei ainakaan ole kasvanut (pl. velaksi eläminen) viimeisen vuosikymmenen aikana.
Lopputuloksena päädytään siihen, että velka pysyy velkana, kikkailut ei auta. Tuloihinsa nähden liian isoja velkoja ottaneet ovat tulilinjalla ensimmäisenä.
Koska velalliset on joka tapauksessa nesteessä velkojensa kanssa, onko sitten järkevää upottaa myös velattomat saman laivan mukana. Voi olla että jaksottainen deflaatiokin saattaisi nyt olla aivan tervetullut ilmiö.
On tietysti päivänselvää että inflaatiosta hetkelliset hyödyt saavat osapuolet itkee pahaa oloaan, valtioiden hallitusten on tehtävä valintoja. Julkinenkin sektori joutuu miettimään omia kustannuksiaan, se ei voi mitenkään kasvaa samaan kun rahat tuottava vientisektori menee syöksykierteellä alas.
Lisäksi inflaation käyntiin lähteminen edellyttäisi että lainaraha kävisi kaupaksi. On sekin jo osoitettu että elvytysrahoilla tilkitään lähinnä pankkien rahareikiä, lama-auringossa sulavia kirjanpidollisia pääomia. Antolainaus yrityksille ja yksityisille on supistunut radikaalisti.
Jos sekä yritysten että yksityisten luottamus talouden tilaan on vähäistä, työpaikkoja häviää vauhdilla, on varmasti myös halu uuden velan ottamiseksi aika vähäistä. Jos uutta velkaa ei oteta, ei rahan määräkään pääse juuri kasvamaan ja se taas vähentää inflaation riskiä.
Monet ajattelevat niin että lainojen arvo voidaan kikkailla jotenkin alas, mutta se tarkoittaa sitä että jonkun on sitten hävittävä pääomiaan. On varmaan aika selvää että varsinkaan isojen velkakirjojen haltijat eivät tule luopumaan pääomiensa arvosta eikä niille maksettavan korkotuoton arvosta ilman taistelua.
Myös kiinalaiset ovat hyvinkin tarkkana siitä että USA ei ala kikkailemaan valuutan arvolla. Tykkäävät enemmän siitä että USA maksaa heille korkotuottoa jonka reaaliarvoa ei olla rapautettu.
Eli hinnat alas vaan suosiolla, sillä tämä tilanne saadaan taas kuntoon. Hintojen loputon nousu ei ole kenenkään etu. Siinähän onkin sitten kova tappelu kun hyödykkeiden arvot etsivät uutta tasoaan, ja velalla sijoittaneiden lainamäärä ei kuitenkaan automaattisesti hakeudu vastaavalle tasolle.
Ja ei, en todellakaan ole ottamassa minkäänlaista velkaa. Katsellaan asiaa uudestaan sitten kun palkasta saatava ostovoima on taas joskus järkevällä tasolla.
> Olennaista on ostovoima. Ja sehän ei ainakaan ole kasvanut
> (pl. velaksi eläminen) viimeisen vuosikymmenen aikana.
>
> Lopputuloksena päädytään siihen, että velka pysyy velkana,
> kikkailut ei auta. Tuloihinsa nähden liian isoja velkoja ottaneet
> ovat tulilinjalla ensimmäisenä.
Se on toki totta, että liian isoja velkoja ottaneet ovat kusessa. Aina. :)
Mutta tuo väitteesi, että velka pysyy velkana kun ostovoima ei kasva, on hieman harhaanjohtava. Inflaatiohan nimen omaan syö reaalista velkaa pois. Nopeampi inflaatio nopeammin ja hitaampi hitaammin. Nykyinen inflaatiovauhti (jopa deflaatiosta voidaan puhua) on toki hidas syöppö, mutta tilanne saattaa tulevaisuudessa muuttua, jos EKP todellakin "painaa" lisää rahaa...
Jo reilun 3% inflaatio syö lainasta puolet pois 20 vuodessa. Se on paljon se (1,03^20 = ~1,81). "Normaali" inflaatiovauhti euroopassa on siinä 2-3 prossan paikkeilla. Jos se karkaa vaikkapa viiteen pidemmäksi aikaa, on velallisella suorastaan juhlalliset oltavat. Toki korotkin pomppaavat, mutta niiden vaikutus on hetkellinen (inflaatio on korkoa korolle, korko vain korkoa).
> Lisäksi inflaation käyntiin lähteminen edellyttäisi että lainaraha kävisi kaupaksi.
Hmm? Sehän onneksi käy, mutta jotenkin minua epäilyttää, ettei inflaation käyntiin lähteminen välttämättä tuota vaatisi. Inflaatio, paikallinenkin, on globaalin kehityksen seurausta.
> Hintojen loputon nousu ei ole kenenkään etu.
Itse asiassa on. Se on melkein kaikkien etu. Tuon nousun vain tulee olla maltillista...
Onkohan tilastokeskuksella muuten tilastoja ostovoiman kehityksestä? Olisi kiva nähdä... Ainakin elintaso on näin mutulla parantunut ihan pikkasen tuosta 70-luvun lopusta laskien... :)
> Inflaatiohan nimen omaan syö reaalista velkaa pois. Nopeampi inflaatio nopeammin ja hitaampi hitaammin.
Kyllä, mutta tämä edellyttää että korot eivät reagoisi inflaatioon vastaavasti. Lisäksi velallisen tulopuolen tulisi nousta vastaavasti. Aika heikolta näyttää, yrityksissä käy ovet lähinnä ulospäin nyt ja palkkoja neuvotellaan jopa alaspäin. Voittajia ovat lähinnä ne, jotka saavat pitää työpaikkansa (ja palkkansa + palkankorotuksensa).
Inflaation hyötypuolista on paljon mielipiteitä sen mukaan kenen eduista on kysymys.
Jenkkilän viimeisen 200 vuoden (juu, siis 2 vuosiSATAA, ei 2 vuosikymmentä..) ajalta on tehty tutkimusta rahamarkkinoiden vaikutuksesta talouskasvuun. Ensimmäinen 100 vuotta on ollut inflaation ja deflaation vuorottelua, ja jälkimmäinen 100 vuotta lähes jatkuvalla inflaatiolla on dollarin arvoa rapautettu systemaattisesti FEDin toimesta niin että taalan arvo romahtanut 94%.
Lopputulos tutkimuksessa oli se että inflaatiolla ei saatu aikaiseksi yhtään sen parempaa talouskasvua kuin inflaation ja deflaation vuorottelun aikakaudellakaan.
Mulla ei valitettavasti ole linkkiä tähän tutkimukseen, löytynee kuitenkin Googlella jostain. Jos löydät niin pistä linkki tännekin, lukisin itsekin mielelläni tuon tutkimuksen vähän yksityiskohtaisemmin.
>> Lisäksi inflaation käyntiin lähteminen edellyttäisi että lainaraha kävisi kaupaksi.
>Hmm? Sehän onneksi käy, mutta jotenkin minua epäilyttää, ettei inflaation käyntiin lähteminen välttämättä tuota vaatisi. Inflaatio, paikallinenkin, on globaalin kehityksen seurausta.
No kun uutisia seurailee, niin nimenomaan EI käy. Antolainauksen määrähän on supistunut vaikka kuinka ja paljon. Vaikka korotkin ovat ennätysalhaiset. Uutta rahaa luodaan markkinoille kyllä, mutta ei se yritysten ja yksityisten käyttöön mene vaan lähinnä pankkien taseiden ja rahareikien paikkailuun.
>> Hintojen loputon nousu ei ole kenenkään etu.
>Itse asiassa on. Se on melkein kaikkien etu. Tuon nousun vain tulee olla maltillista...
>Onkohan tilastokeskuksella muuten tilastoja ostovoiman kehityksestä? Olisi kiva nähdä... Ainakin elintaso on näin mutulla parantunut ihan pikkasen tuosta 70-luvun lopusta laskien... :)
Itse en usko että elintaso on noussut hintoja nostamalla. Se on noussut pääasiassa siksi että työtä tekemällä on tuotettu hyödykkeitä ja palveluita ja kasvatettu yhteiskuntaamme. Kun maamme ei ole joutunut sotien tai muidenkaan kriisien osapuoleksi vuosikymmeniin - eli väestö on siis voinut pysyä hyödyllisissä töissä - on päivänselvää että rakentaminen, tutkimustyö yms. kartuttaa hiljalleen valtiomme elintasoa.
Uskaltaisin näiden viestien myötä suositella Sinullekin katseltavaksi muutamia rahamarkkinoiden toimintaan liittyviä videoita esim. Youtubesta. Löytyvät nimellä "Money as Debt", "Money as Debt II", ensimmäinen on 47 minuuttia, ja jälkimmäinen jotain reilun tunnin luokkaa. Varsin avartavia animaatioita molemmat.
Ja lisäksi vaikkapa "The Money Masters". Muistaakseni lähes 3 tuntia ja sisältää ehkä hieman aiheen sivustakin paljon "puheenlätinää", mutta kokonaisuudessaan siinä tulee esiin paljon syitä nykyisen rahajärjestelmämme toimintatavalle ja sen ongelmille.
Vaikka ovatkin periaatteessa jenkkien rahamarkkinoita käsitteleviä videoita, rahajärjestelmä on kuitenkin länsimaissa aika pitkälti samanlainen kuin jenkeissä. Jenkkienkin systeemi on lähtöisin englannista... jäljet johtavat takaisin sylttytehtaalle :-)
Itse en valitettavasti oikein usko nykyiseen velkavetoiseen rahajärjestelmään vaan koen sen pikemminkin jonkinlaiseksi loiseksi.
Sitä käsitystä tukee myös paljolti se että viimeisen vuosikymmenen aikana suurinta voittoa ovat tehneet - ylläri pylläri - nimenomaan finanssialan yritykset, pankit yms. Tavalliset yritykset ovat pikemminkin polkeneet paikoillaan. Miten ihmeessä tämä voi olla mahdollista, eikö tuottavat asiat enää tulekaan siitä että tehdään tuotteita ja palveluita? ;-)
Saatan olla ehkä hieman konservatiivinen sen suhteen että kannattaako mieluummin suosia velkaa tai velattomuutta. Luultavasti paras vaihtoehto nykysysteemissä olisi tasapainotella suhdanteiden mukaan velan ja velattoman pääoman välillä. Mutta aikahan sen tulee näyttämään, rankaistaanko rahapolitiikalla mieluummin säästäjiä vai velkaisia.
Nyt tämä juttu avartuu asuntojen hinnoista jo niin paljon, että varmaan parempi kun lopetan tähän :-)
Ja laitetaan videolinkkeihin vielä lisäksi kuinka tämä asuntomarkkinaruletti pyörii jenkeissä :-)
1 of 2: How Does the Federal Reserve Bankrupt the System?
http://www.youtube.com/watch?v=KlDXVnLEWaE
Ja toinen osa:
http://www.youtube.com/watch?v=kcAZmTTH1QM