cavalier vai tiibetinspanieli

Itse en suosittele, että koiraa otetaan lapsiperheeseen, jossa toinen lapsi on vasta 3-vuotias, liian pieni, tarvitsee paljon aikuisten huomiota ja voi olla sen vuoksi mustasukkainen koiralle. Olen ymmärtänyt, että tiipetinspanielit ovat itsenäisiä, itsepäisiä ja rauhallisia, sen sijaan cavalier on herkempi luonteeltaan. Näin ollen ehkä, jos välttämättä pitää se koira saada, niin tiipetinspanieli on mielestäni parempi vaihtoehto pikkulapsiperheeseen.

Ehdottomasti noista kahdesta Tiibetinspanieli.
Tunnen yhden tyypin jolla on Cavalier, ja on hyvin sairas;
polvi leikattu, silmät rähmii koko ajan =antibiottikuuria toisensa perään,
sedälläni oli myös muinoin Cavalier jolla oli synnynnäinen sydänvika, kuulemma yleistä ks rodulla.

koiraa ei mielestäni pidä ottaa motiivilla, mikä on helppo koira vaan, että haluaa koiran perheenjäseneksi, jonka kaikista tarpeista huolehtii sekä antaa tarpeeksi aikaa koiralleen. Liekkö pikkulapsiperheessä tälläisiä resursseja???

Odottakaa muutama vuosi ennenkuin otatte minkäänlaista koiraa. Eri asia on perheet, joissa lapset ovat ikäänkuin kasvaneet koirien mukana, mutta kysymyksestä päätellen tässä on kyseessä koiriin tottumaton perhe, joten suosittelen muutaman vuoden harkinta-aikaa. Siinä ehtii lapsikin kasvaa.

Koiranpennun ottaminen on sama asia, kuin että tulisi lapsi perheeseen. Riittäisikö teillä aika?