kännään yksin

olen nyt siis 16-vuotias tyttö ja haluun kerrankin avautua tälle palstalle. sitähän varten nää on, vai??..

ensi kertaa join pään täyteen 13 vuotiaana. isäni on aika viinaanmenevä ihminen, joten luonnollisesti siltä löytyy viinaa vaikka muille jakaa, joten eräänä päivänä koulusta tultua olin vähän hermona ja päätin koittaa jotain uutta; otin viskipullon käteen ja join siitä ihan raakana ja maistuihan se oksettavalle mutta alas meni. no odotin pari min ja olin ihan hiprakassa. sitten oli pakko juoda lisää, koska olin niin rakastunut siihen taivaalliseen nousuhumalaan enkä olisi halunnut sen koskaan päättyvän. lopulta ymmärsin että olin juonut aivan liikaa, koska enhän tiennyt rajojani, kuinka paljon on liikaa. koin elämäni kamalimman krapulan ja peittelin sitä koko loppupäivän oksentelemalla mahdollisimman äänettömästi. kukaan ei huomannut mitään. pari viikkoa eteenpäin ja otin taas pullosta. tätä jatkui vuosi eikä kukaan saanut tietää, ei kaverit eikä perhe. isä ei huomannut, koska se meni aina vaan ostamaan lisää juomaa.

riippuvuuteni 14-vuotiaana oli jo niin suuri että arkena oli vaikeaa olla selvinpäin. tulin kännissä useita kertoja kouluun. paras kaverini sai viimein tietää että olin juonut, hän ei kertonut kellekkään. yks päivä sitten matikanmaikka haistoi hengitykseni ja laittoi terkkarille, se puhallutti mut ja soitti äidilleni. siitä alko ongelmat. mua vietiin joka paikkaan hoitoon ja silleesti. hoitojen jälkeen en juonut vähään aikaan. siskoni ja veljeni ei tiedä edelleenkään mun juomisista mitään, mikä on melko outoa.

juominen pysyy nykyään enemmän kurissa. olisin eniten kiinnostunut jos täällä ois joitain saman menneisyyden omaavia nuoria/aikuisia. en halua tänne mitään tätejä kertomaan kuinka huonoja valintoja olen tehnyt, kuinka mun tulisi hakeutua vieroitukseen tai semmosta.
5249
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

sun kurkkuun kaada.
Harmi että todennäköisesti päädyt johonkin ikävään tilastoon.

http://www.pmmp.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=2839&start=180&postdays=0&postorder=asc&highlight=&sid=ddcb42851d2a4f91d8bb7823cef41f5c

"Yli 20 naista kuolee vuosittain
Kirjoittanut: perheväkivaltaan / 3.8.09 / klo 09:53

Suomessa kuolee vuosittain yli 20 naista puolisonsa, miesystävänsä tai entisen puolisonsa surmaamina. Kaikkiaan vuosina 2002–2007 surmatuista viisitoista vuotta täyttäneistä naisista noin 70 prosenttia oli parisuhdeväkivallan uhreja. Kokonaisuudessaan naisten kuolleisuus henkirikoksiin on Suomessa puolitoistakertainen EU:n keskitasoon nähden, käy ilmi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilastoista.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Naisen surmaaja yleensä oma mies/1135248152731"


Asia joka on kuiteskin...missäs sun vanhemmat on, onpa ikäviä ihmisiä kun ei huomaa että sulla on ollu asiat huonosti.

Äänestä
  • Itse käytin 7 luokalla alkoholia silloin tällöin mutta lopetin ja nyt oon ollu jo pari kolme vuotta ABSOLUTISTI

    Äänestä

Ite vedin ekat kännit 12-vuotiaana, sen jälkeen satunnaisesti ehkä 3-5 kertaa/kk. Suunnilleen 14-15-vuotiaasta asti oon dokannu säännöllisesti joka viikonloppu muutamia poikkeuksia lukuunottamatta (intin ginekset ym, harvemmin kuitenkaan vapaaehtoisesti). Lomat oli hienoja kun sai juoda viikonkin yhtä soittoa. Rahat ei ole juuri pysyneet taskuissa, mutta aina sitä juomiseen on järjestynyt. Koulussa ei ole ollut isommin ongelmia, peruskoulu ja lukio meni muitta mutkitta ja keskiarvot molemmissa oli hieman keskitason yläpuolella. Nyt AMK:n aikaan olen joskus sinnekin hönössä mennyt, mutta ne on jokseenkin harvinaisia tapauksia. Pääsääntönä olen pitänyt, että viikolla tehdään hommat kunnolla mut viikonloppuna saan tehdä mitä huvittaa, ja itteäni huvittaa siis ryypätä. Suvussa on paljoin samoin asiaan suhtautuvia. Koulu/työ jos rupeaa isommin kärsimään juomisesta niin sitten kyllä pysähdyn miettimään, mutta toistaiseksi ei ole ollut kellään valittamista.

Syytä juomiseen olen joskus miettinyt ja tullut siihen tulokseen että juon pääasiassa tylsyyteen ja estojen poistamiseksi (eli baariin (=naisiin) tulee usein lähdettyä). Viikonlopun jos on selvinpäin niin tuntuu että menipäs tämäkin aika hukkaan oikein viimeisen päälle. Kaveripiirissäni laatuaika tarkoittaa kimpassa juopottelua, ja se on loppujen lopuksi aika kivaa. Morkkikset, krapulat ja liskojen yöt ei sit aina ole niin kivoja mut nopeesti ne unohtuu kun viikon paahtaa töitä/koulua täysillä itseään rangaistakseen.

Äänestä

Hanabana missäpäin asuskelet..? minäkin juon viikonloppuisin muutan aina yksin ja yksin on tylsää juoda..:3

Äänestä
  • Ja turha muiden lasten leveillä sillä että 12v alkoi juomaan pääntäyteen viinalla..-.-. Toivottavasti huomaatte sitten myöhemmin aikuisina/häpeätte ettei se ollutkaan oikein leveilyn asia

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hanabanana kirjoitti:

olen nyt siis 16-vuotias tyttö ja haluun kerrankin avautua tälle palstalle. sitähän varten nää on, vai??..

ensi kertaa join pään täyteen 13 vuotiaana. isäni on aika viinaanmenevä ihminen, joten luonnollisesti siltä löytyy viinaa vaikka muille jakaa, joten eräänä päivänä koulusta tultua olin vähän hermona ja päätin koittaa jotain uutta; otin viskipullon käteen ja join siitä ihan raakana ja maistuihan se oksettavalle mutta alas meni. no odotin pari min ja olin ihan hiprakassa. sitten oli pakko juoda lisää, koska olin niin rakastunut siihen taivaalliseen nousuhumalaan enkä olisi halunnut sen koskaan päättyvän. lopulta ymmärsin että olin juonut aivan liikaa, koska enhän tiennyt rajojani, kuinka paljon on liikaa. koin elämäni kamalimman krapulan ja peittelin sitä koko loppupäivän oksentelemalla mahdollisimman äänettömästi. kukaan ei huomannut mitään. pari viikkoa eteenpäin ja otin taas pullosta. tätä jatkui vuosi eikä kukaan saanut tietää, ei kaverit eikä perhe. isä ei huomannut, koska se meni aina vaan ostamaan lisää juomaa.

riippuvuuteni 14-vuotiaana oli jo niin suuri että arkena oli vaikeaa olla selvinpäin. tulin kännissä useita kertoja kouluun. paras kaverini sai viimein tietää että olin juonut, hän ei kertonut kellekkään. yks päivä sitten matikanmaikka haistoi hengitykseni ja laittoi terkkarille, se puhallutti mut ja soitti äidilleni. siitä alko ongelmat. mua vietiin joka paikkaan hoitoon ja silleesti. hoitojen jälkeen en juonut vähään aikaan. siskoni ja veljeni ei tiedä edelleenkään mun juomisista mitään, mikä on melko outoa.

juominen pysyy nykyään enemmän kurissa. olisin eniten kiinnostunut jos täällä ois joitain saman menneisyyden omaavia nuoria/aikuisia. en halua tänne mitään tätejä kertomaan kuinka huonoja valintoja olen tehnyt, kuinka mun tulisi hakeutua vieroitukseen tai semmosta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu