Hei,
Kannattaako maalämpöpumpulla lämmittää käyttövettä kuumaksi vai onko parempi vain esilämmittää MLP:llä ja loppukuumentaa se erillisessä sähkövaraajassa? Käsittääkseni hyötysuhde saadaan näin paremmaksi?
Saako maalämpöpumppuja käyttövesikierukalla(ilman omaa kv-varaajaa) vai onko onko mahdollista/kannattaako ostaa MLP 150 litran säiliöllä ja lämmittää vesi vain esim. 40 asteiseksi ja johtaa sen jälkeen sähkövaraajaan loppukuumennusta varten?
MLP:n hyötysuhde
keke
18
3030
Vastaukset
- simppeli
simple is beautiful, anna vaan mlp:n hoitaa homma ja nauti edullisista käyttökuluista. Kyllä ne laitteet on jo riittävän hyvin optimoituja, se on vähän niinkuin heidän osaamisaluetta.
- kimble71
"Kannattaako maalämpöpumpulla lämmittää käyttövettä kuumaksi vai onko parempi vain esilämmittää MLP:llä ja loppukuumentaa se erillisessä sähkövaraajassa? Käsittääkseni hyötysuhde saadaan näin paremmaksi?"
Jos lämmität sen MLP:llä se tapahtunee hyötysuhteella 2.5 tjsp. Sähkövastuksella siinä varaajassa hyötysuhde on vain noin 1.
Lienee tapauskohtaista kumpi kannattaa. Mitä runsaammin lutrataan kuumaa vettä sitä kannattavanpaa on tehdä se kuuma (40c>>>60c) paremmalla hyötysuhteella kuin 1.
"Saako maalämpöpumppuja käyttövesikierukalla(ilman omaa kv-varaajaa)"
Jos hommaa vaikkapa lämpöässän T mallin niin siihen saa erillisen varaajan & käyttöveden kierukan.
" vai onko onko mahdollista/kannattaako ostaa MLP 150 litran säiliöllä ja lämmittää vesi vain esim. 40 asteiseksi ja johtaa sen jälkeen sähkövaraajaan loppukuumennusta varten?"
En ole nähnyt mitään tieteellisesti pätevää tutkimusta että kumpi on kannattavanpaa. Elikkä että kummalla systeemillä kokonaisuudessa hyötysuhde olisi parempi & kokonais sähkönkulutus ja investointikustannukset pienemmät.
Itselläni on toistaiseksi semmoinen "kutina" että nuilla menetelmillä ei ole kovin suurta eroa. Mutta senkin tiedän että meillä kuluu kuumaa vettä paljon & valinta kohdistuisi maalämpötulistukseen...
Aiheesta pitkiä jupinoita jossain tuolla "alempana" eristys & lämmitys osastolla.- kimble71
että oma LVI suunnittelijani käyttää ikivanhan lämpöässänsä kanssa lisävaraajaa ja hän yrittää myydä minulle thermian pumppua ...
- keke
Miten tämä kaksoisvaippavaraaja oikein toimii? Ulommassa vaipassa kiertää sama vesi kuin lämmitysjärjestelmässä.
Ulommalla vaipalla lämmitetään sisemmän(käyttövesi) vettä?
Jos näin on niin eikö koko järjestelmä(myös lämmitys) toimi koko aika huonommalla hyötysuhteella? - Säri
keke kirjoitti:
Miten tämä kaksoisvaippavaraaja oikein toimii? Ulommassa vaipassa kiertää sama vesi kuin lämmitysjärjestelmässä.
Ulommalla vaipalla lämmitetään sisemmän(käyttövesi) vettä?
Jos näin on niin eikö koko järjestelmä(myös lämmitys) toimi koko aika huonommalla hyötysuhteella?Ainakaan sitä vettä ei kannata sähköllä priimata jo 40 asteesta.
Jos lämpöpumppu tekee käyttö vettä 55 asteeseen on käyttökerroin about 2,5 ja on se parempi kuin suora sähkö. - Rakentaja
Säri kirjoitti:
Ainakaan sitä vettä ei kannata sähköllä priimata jo 40 asteesta.
Jos lämpöpumppu tekee käyttö vettä 55 asteeseen on käyttökerroin about 2,5 ja on se parempi kuin suora sähkö.Bentone ja Lämpöässä C-mallit jotka ovat samoja pumppuja vain eri kuorilla. Tämä sama laite käyttää ainoana suoraa sähköä tällä hetkellä käyttöveden lämmitykseen.
Kaikki muut käyttävät kompuraa ja jos kuuman veden käyttö erittäin suurta, tukevat vain silloin sähköllä. - keke
Säri kirjoitti:
Ainakaan sitä vettä ei kannata sähköllä priimata jo 40 asteesta.
Jos lämpöpumppu tekee käyttö vettä 55 asteeseen on käyttökerroin about 2,5 ja on se parempi kuin suora sähkö.Joo, tottakai on näin. Saatan ollakin ihan hakoteillä, mutta kysyn vielä selvemmin:
Eihän koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhde kärsi siitä, kun käyttövettä lämmitetään kuumemmaksi?
Hyötusuhde on siis pienempi pelkästään käyttöveden lämmityksen osalta ja esim. lattialämmitys toimii samaan aikaan paremmalla hyötysuhteella. Voiko joku selittää miten tämä onnistuu?
Onko käyttöveden lämmitys siis kuitenkin erillään keskuslämmityksestä? - säri
keke kirjoitti:
Joo, tottakai on näin. Saatan ollakin ihan hakoteillä, mutta kysyn vielä selvemmin:
Eihän koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhde kärsi siitä, kun käyttövettä lämmitetään kuumemmaksi?
Hyötusuhde on siis pienempi pelkästään käyttöveden lämmityksen osalta ja esim. lattialämmitys toimii samaan aikaan paremmalla hyötysuhteella. Voiko joku selittää miten tämä onnistuu?
Onko käyttöveden lämmitys siis kuitenkin erillään keskuslämmityksestä?Kyllä, lämpöpumpuissa pitäisi puhua kokonaishyötysuhteesta.
Lämmitys tilanteessa n. 4,5
Käyttöveden lämmitys n. 2,5
Kokonaishyötysuhde 3-4 riippuen käyttöveden kulutuksesta. - sinäkin?
keke kirjoitti:
Miten tämä kaksoisvaippavaraaja oikein toimii? Ulommassa vaipassa kiertää sama vesi kuin lämmitysjärjestelmässä.
Ulommalla vaipalla lämmitetään sisemmän(käyttövesi) vettä?
Jos näin on niin eikö koko järjestelmä(myös lämmitys) toimi koko aika huonommalla hyötysuhteella?On meinaan sen verran mielenkiintoinen detalji.
Itse olen esim. thermian lappusista tulkinnut että tulistavassa maalämpöpumpussa on kaksivaiheinen lauhdutin. Ensimmäinen näyttäisi lämmittävän käyttöveden ja toinen lämmitysveden.
Mutta osatappa nuita ruåttalaisia kuponkeja oikein tulkita... - keke
sinäkin? kirjoitti:
On meinaan sen verran mielenkiintoinen detalji.
Itse olen esim. thermian lappusista tulkinnut että tulistavassa maalämpöpumpussa on kaksivaiheinen lauhdutin. Ensimmäinen näyttäisi lämmittävän käyttöveden ja toinen lämmitysveden.
Mutta osatappa nuita ruåttalaisia kuponkeja oikein tulkita......mistä arvasit? Kiitos vastauksesta. Itselläni ei esitteessä silmään sattunut tuo kaksivaiheinen lauhdutin.
- Ikivanha
kimble71 kirjoitti:
että oma LVI suunnittelijani käyttää ikivanhan lämpöässänsä kanssa lisävaraajaa ja hän yrittää myydä minulle thermian pumppua ...
Vanhemmat erillisvaraajalla olevat k.o laittet ovat ilman tulistinta. (Rajallinen lämminkäyttövesilämpötila, priimataan sähköllä). Nykyisin markkinoilla on merkkikohtaisesti laitteita, joissa on tulistin ja ilman tulistinta. Tulistimella varustetussa
maalämpöpumpussa valmistetaan lämminkäyttövesi
myös lämpöpumpulla, jolloin vältetään legionella-
riski. Ilman tulistusta olevissa laitteissa riski poistetaan sähkövastusta käyttäen. Kummallakin tavalla riski voidaan poistaa. - Tulistus
sinäkin? kirjoitti:
On meinaan sen verran mielenkiintoinen detalji.
Itse olen esim. thermian lappusista tulkinnut että tulistavassa maalämpöpumpussa on kaksivaiheinen lauhdutin. Ensimmäinen näyttäisi lämmittävän käyttöveden ja toinen lämmitysveden.
Mutta osatappa nuita ruåttalaisia kuponkeja oikein tulkita...Termian "kaksivaihesella" lämmönsiirtimellä ei ole mitään tekemistä tulistuksen kanssa.
- kiinnostunut
Tulistus kirjoitti:
Termian "kaksivaihesella" lämmönsiirtimellä ei ole mitään tekemistä tulistuksen kanssa.
miten se maalämpöpumpun tulistin sitten toimii?
- Vanhempi suunnittelija
Ei pitäisi puhua hyötysuhteesta lämpöpumppujen yhteydessä vaan lämpökertoimesta. Hyötysuhde on lukuarvo väliltä 0...1.
Kunnollisella höyryn käsittelyllä lämmityslämpö tuotetaan pienemmällä kompressorin paineella ja kuumalle käyttövedelle kytketään magneettiventtiilillä isompi paine käyttöön. Lämpökerroin huononee vain siksi ajaksi, kun tarvitaan isompaa lämpötilaa käyttöveteen. Kyllä kai pumpun valmistajat osaavat tehdä perusnoston 40 asteeseen pienemmällä kompressoripaineella ja vain loput isommalla?- Jes
Onhan pumpuissa vaihtoventtiili.
Puhutaankin vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumpusta...... - kiinnostunut
Jes kirjoitti:
Onhan pumpuissa vaihtoventtiili.
Puhutaankin vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumpusta......" Onhan pumpuissa vaihtoventtiili.
Puhutaankin vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumpusta.."
Joku sais jo VIIMEIN vääntää rautalangasta miten nuo pelaa. - JOPE
kiinnostunut kirjoitti:
" Onhan pumpuissa vaihtoventtiili.
Puhutaankin vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumpusta.."
Joku sais jo VIIMEIN vääntää rautalangasta miten nuo pelaa.Kun lämmitetään lattilämmitystä vaihtoventtiili ohjaa veden sinne. Kun lämmitetään käyttövettä, ohjaa venttiili lauhduttimelta tulevan vesivirran vain kaksoisvaipan ulkovaippaan ja ei lattian ollenkaan.
- mtz
Voisiko joku lämpöpumpun "haltija" pistää kirjoituksiin esim. maanesteen lämpötilan ja lauhduttimen lämpötilan , siis lämpimän kiertoveden lähtölämpötilan ,ovat välttämättömiä tietoja kylmäkerrointa laskettaessa, niin ja kylmäaine tyyppi kiinnostaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.733664Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91991Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes2261323- 1341210
- 1001073
- 1091055
Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...
Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil701010- 60974
Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!
No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik6965- 35876