Hei,
Kannattaako maalämpöpumpulla lämmittää käyttövettä kuumaksi vai onko parempi vain esilämmittää MLP:llä ja loppukuumentaa se erillisessä sähkövaraajassa? Käsittääkseni hyötysuhde saadaan näin paremmaksi?
Saako maalämpöpumppuja käyttövesikierukalla(ilman omaa kv-varaajaa) vai onko onko mahdollista/kannattaako ostaa MLP 150 litran säiliöllä ja lämmittää vesi vain esim. 40 asteiseksi ja johtaa sen jälkeen sähkövaraajaan loppukuumennusta varten?
Kannattaako maalämpöpumpulla lämmittää käyttövettä kuumaksi vai onko parempi vain esilämmittää MLP:llä ja loppukuumentaa se erillisessä sähkövaraajassa? Käsittääkseni hyötysuhde saadaan näin paremmaksi?
Saako maalämpöpumppuja käyttövesikierukalla(ilman omaa kv-varaajaa) vai onko onko mahdollista/kannattaako ostaa MLP 150 litran säiliöllä ja lämmittää vesi vain esim. 40 asteiseksi ja johtaa sen jälkeen sähkövaraajaan loppukuumennusta varten?
Vastaukset 18
Vanhimmat
simple is beautiful, anna vaan mlp:n hoitaa homma ja nauti edullisista käyttökuluista. Kyllä ne laitteet on jo riittävän hyvin optimoituja, se on vähän niinkuin heidän osaamisaluetta.
"Kannattaako maalämpöpumpulla lämmittää käyttövettä kuumaksi vai onko parempi vain esilämmittää MLP:llä ja loppukuumentaa se erillisessä sähkövaraajassa? Käsittääkseni hyötysuhde saadaan näin paremmaksi?"
Jos lämmität sen MLP:llä se tapahtunee hyötysuhteella 2.5 tjsp. Sähkövastuksella siinä varaajassa hyötysuhde on vain noin 1.
Lienee tapauskohtaista kumpi kannattaa. Mitä runsaammin lutrataan kuumaa vettä sitä kannattavanpaa on tehdä se kuuma (40c>>>60c) paremmalla hyötysuhteella kuin 1.
"Saako maalämpöpumppuja käyttövesikierukalla(ilman omaa kv-varaajaa)"
Jos hommaa vaikkapa lämpöässän T mallin niin siihen saa erillisen varaajan & käyttöveden kierukan.
" vai onko onko mahdollista/kannattaako ostaa MLP 150 litran säiliöllä ja lämmittää vesi vain esim. 40 asteiseksi ja johtaa sen jälkeen sähkövaraajaan loppukuumennusta varten?"
En ole nähnyt mitään tieteellisesti pätevää tutkimusta että kumpi on kannattavanpaa. Elikkä että kummalla systeemillä kokonaisuudessa hyötysuhde olisi parempi & kokonais sähkönkulutus ja investointikustannukset pienemmät.
Itselläni on toistaiseksi semmoinen "kutina" että nuilla menetelmillä ei ole kovin suurta eroa. Mutta senkin tiedän että meillä kuluu kuumaa vettä paljon & valinta kohdistuisi maalämpötulistukseen...
Aiheesta pitkiä jupinoita jossain tuolla "alempana" eristys & lämmitys osastolla.
että oma LVI suunnittelijani käyttää ikivanhan lämpöässänsä kanssa lisävaraajaa ja hän yrittää myydä minulle thermian pumppua ...
Miten tämä kaksoisvaippavaraaja oikein toimii? Ulommassa vaipassa kiertää sama vesi kuin lämmitysjärjestelmässä.
Ulommalla vaipalla lämmitetään sisemmän(käyttövesi) vettä?
Jos näin on niin eikö koko järjestelmä(myös lämmitys) toimi koko aika huonommalla hyötysuhteella?
Ainakaan sitä vettä ei kannata sähköllä priimata jo 40 asteesta.
Jos lämpöpumppu tekee käyttö vettä 55 asteeseen on käyttökerroin about 2,5 ja on se parempi kuin suora sähkö.
Bentone ja Lämpöässä C-mallit jotka ovat samoja pumppuja vain eri kuorilla. Tämä sama laite käyttää ainoana suoraa sähköä tällä hetkellä käyttöveden lämmitykseen.
Kaikki muut käyttävät kompuraa ja jos kuuman veden käyttö erittäin suurta, tukevat vain silloin sähköllä.
Joo, tottakai on näin. Saatan ollakin ihan hakoteillä, mutta kysyn vielä selvemmin:
Eihän koko lämmitysjärjestelmän hyötysuhde kärsi siitä, kun käyttövettä lämmitetään kuumemmaksi?
Hyötusuhde on siis pienempi pelkästään käyttöveden lämmityksen osalta ja esim. lattialämmitys toimii samaan aikaan paremmalla hyötysuhteella. Voiko joku selittää miten tämä onnistuu?
Onko käyttöveden lämmitys siis kuitenkin erillään keskuslämmityksestä?
Kyllä, lämpöpumpuissa pitäisi puhua kokonaishyötysuhteesta.
Lämmitys tilanteessa n. 4,5
Käyttöveden lämmitys n. 2,5
Kokonaishyötysuhde 3-4 riippuen käyttöveden kulutuksesta.
On meinaan sen verran mielenkiintoinen detalji.
Itse olen esim. thermian lappusista tulkinnut että tulistavassa maalämpöpumpussa on kaksivaiheinen lauhdutin. Ensimmäinen näyttäisi lämmittävän käyttöveden ja toinen lämmitysveden.
Mutta osatappa nuita ruåttalaisia kuponkeja oikein tulkita...
...mistä arvasit? Kiitos vastauksesta. Itselläni ei esitteessä silmään sattunut tuo kaksivaiheinen lauhdutin.
Vanhemmat erillisvaraajalla olevat k.o laittet ovat ilman tulistinta. (Rajallinen lämminkäyttövesilämpötila, priimataan sähköllä). Nykyisin markkinoilla on merkkikohtaisesti laitteita, joissa on tulistin ja ilman tulistinta. Tulistimella varustetussa
maalämpöpumpussa valmistetaan lämminkäyttövesi
myös lämpöpumpulla, jolloin vältetään legionella-
riski. Ilman tulistusta olevissa laitteissa riski poistetaan sähkövastusta käyttäen. Kummallakin tavalla riski voidaan poistaa.
Termian "kaksivaihesella" lämmönsiirtimellä ei ole mitään tekemistä tulistuksen kanssa.
miten se maalämpöpumpun tulistin sitten toimii?
Ei pitäisi puhua hyötysuhteesta lämpöpumppujen yhteydessä vaan lämpökertoimesta. Hyötysuhde on lukuarvo väliltä 0...1.
Kunnollisella höyryn käsittelyllä lämmityslämpö tuotetaan pienemmällä kompressorin paineella ja kuumalle käyttövedelle kytketään magneettiventtiilillä isompi paine käyttöön. Lämpökerroin huononee vain siksi ajaksi, kun tarvitaan isompaa lämpötilaa käyttöveteen. Kyllä kai pumpun valmistajat osaavat tehdä perusnoston 40 asteeseen pienemmällä kompressoripaineella ja vain loput isommalla?
Onhan pumpuissa vaihtoventtiili.
Puhutaankin vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumpusta......
" Onhan pumpuissa vaihtoventtiili.
Puhutaankin vaihtuvan lauhtumislämpötilan lämpöpumpusta.."
Joku sais jo VIIMEIN vääntää rautalangasta miten nuo pelaa.
Kun lämmitetään lattilämmitystä vaihtoventtiili ohjaa veden sinne. Kun lämmitetään käyttövettä, ohjaa venttiili lauhduttimelta tulevan vesivirran vain kaksoisvaipan ulkovaippaan ja ei lattian ollenkaan.
Voisiko joku lämpöpumpun "haltija" pistää kirjoituksiin esim. maanesteen lämpötilan ja lauhduttimen lämpötilan , siis lämpimän kiertoveden lähtölämpötilan ,ovat välttämättömiä tietoja kylmäkerrointa laskettaessa, niin ja kylmäaine tyyppi kiinnostaa.