Vihaan itseäni

Itseään on helppo vihata ja tuhota itsensä, mutta vaikeampaa on rakastaa itseään ja olla hyvä itselle (ja myös muille). Ja varsinkin nuorena kaikki on niin helvetin vaikeaa jos asiat alkavat mennä huonosti. Itsensä vihaaminen on pelkkää paskaa, se ei perustu mihinkään todelliseen ja se katkeroittaa ja tuhoaa. Se perustuu vääristyneeseen kuvaan itsestä; siihen, että paskoja asioita on tapahtunut liikaa ja niiden myötä alkaa kuvittelemaan, että on itsekin ihan paska tyyppi joka ei kelpaa kellekään eikä mihinkään ja jolle tapahtuu vain pahoja asioita. Se ei vaan ole totta vaikka siltä näyttäisi. Nuorena ei monikaan tiedä mitä elämältään haluaa mutta älä anna periksi vaikka tulevaisuus näyttää synkältä.

kunnolla.Katos sinä sen päätät rakastatko ittees vai et,ei kukaan muu.

Ulospäinkin näyttää paljon mieluisammalta se että hyväksyt ittes just sellasena ku oot.

ei tee ihmistä onnelliseksi.Ja bailujen kanssa tulee tuo ALKOKIN kuvioihin ja sillä ALKOLLA on masennusta lisäävä taipumus.Lopetat bailut ja elä fiksun nuoren aikuisen elämää.Ootko huomannut,kuinka paljon nuoria aikuisia ja vanhempiakin roikkuu velkataakoissaan ja juoppohulluuksissaan ojanposkilla.Ole sinä fiksu ja viisas.