Heis. Siis haluisin lähinnä kuulla toisten omia kokemuksia. Siis sellaisten jotka ovat muuttaneet alaikäisenä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Missä asuit/asut, yksin vuokralla vai jossain solukämpässä, vai? Kadutko, jos niin miksi? Mitä vanhempasi ajattelivat? Pärjäätkö mielestäsi hyvin ja kaikkea muuta mitä haluat kertoa.
Itse olisi toiveena muuttaa ensivuonna toiselle paikkakunnalle urheilulukioon koska täällä sellaista ei ole. En tosin ole ajatellut paljoa, uskoisin vanhempian antavan.. (tai no ainakin toivottavasti..), mutten ole vielä edes miettinyt paljonko rahaa menisi, olisiko siihen edes varaa ja pärjäisinkö edes. En minä tiedä, siellä vain olisi mahdollisuus viedä kilpaharrastukseni uudelle, varmemmalle tasolle ja siellä olisi paljon tuttuja joten en jäisi koskaan ihan yksin.
Kaupunkiin ajaisi about 1.5 tuntia, ehkä enemmänkin. Se olisi liikaa. 3h päivässä matkustamiseen. Ei olisi mulle mahdollista :/
Itse olisi toiveena muuttaa ensivuonna toiselle paikkakunnalle urheilulukioon koska täällä sellaista ei ole. En tosin ole ajatellut paljoa, uskoisin vanhempian antavan.. (tai no ainakin toivottavasti..), mutten ole vielä edes miettinyt paljonko rahaa menisi, olisiko siihen edes varaa ja pärjäisinkö edes. En minä tiedä, siellä vain olisi mahdollisuus viedä kilpaharrastukseni uudelle, varmemmalle tasolle ja siellä olisi paljon tuttuja joten en jäisi koskaan ihan yksin.
Kaupunkiin ajaisi about 1.5 tuntia, ehkä enemmänkin. Se olisi liikaa. 3h päivässä matkustamiseen. Ei olisi mulle mahdollista :/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itse olen asun eri paikkakunnalla. Tosi tylsää on jos ei tutustu ihmisiin. Ja mitään en odota niin paljon kuin viikonloppuja että pääsee kotikaupunkiin ja kavereiden luokse. asun solukämpässä mutta ei ole oikeen löytynyt edes kiinnostusta tutustua kämppikseen :D Muuten menee hyvin, mutta kun ajattelen n.joka toinen tunti että eihän tätä tarvi kestää kuin korkeintaan enään 7 kk niin aika menee hitaasti.. onneksi on viikonloput ja lomat
Itse asuin 17-vuotiaaksi vanhempieni luona, sitten vasta muutin omaan vuokra-asuntoon. koulumatkani vanhempieni luota oli n. 30km, mikä sujui bussilla hyvin, mutta alkoi rassaamaan aikaiset herätyksen ja bussiaikataulujen seurailu.
Muutin 24 neliön yksiöön lähelle kouluani, vuokra 350 vesi 12€ ja sähköt. vanhempani avustivat sen verran, että sähkölaskuni maksoivat, mutta muuten olin ns. omillani. ja vanhempani tosiaan suostuivat muuttooni hyvin.
sen voin kyllä sanoa, että pelkällä opinto ja asumistuella et pärjää. (ellei vanhempasi maksa kaikkia laskujasi). Itsellä jäi laskujen jälkeen pelkästään n.100€ rahaa kuukaudeksi, mikä ei riittänyt mihinkään, koska halusin leipäni päälle muutakin kuin ylähuulen, ja joskus oli kiva ostaa itselleni myös jotain pientä.(vaatteita yms.) Oli pakko ottaa opintolaina. joskus jouduin jopa turvautumaan sossuun kun oikeen kipeetä teki.
en kadu muuttoani, oli ihanaa kun sai tulla ja mennä miten halusi ja pystyi tutustumaan elämän kiemuroihin hyvin (tosin se ei ollut aina helppoa, mutta ainakin viisastui kommelluksien myötä). alkaa tajuamaan rahan arvoakin paremmin.
olet ilmeisesti suoraan peruskoulusta muuttamassa omaan asuntoonkokö? silloin en tiedä (muista :D) miten kela maksaa korvauksia... tosin sossuhan voi olla silloin yks vaihtoehto jos tosiaan kela ei ennen 17 ikävuotta maksa juuri mitään. (varmaksi en sano kunnen kunnolla nyt muista) :)