Kolme melko uutta gerbiiliäni juoksentelivat vapaina ja sitten yksi meni pienestä raosta ison ja painavan kaapin taakse eikä äässyt pois. Entiset gerbiilit eivät ole koskaan tunkeneet sinne, enkä voinut aavistaakaan, että sinne mahtuisi gerbiili. Sitten paniikissa poimin nopeasti yhden gerbiilin ja se tietysti säikähti. Mutta mitä muuta olisin tehnyt, antanut senkin jäädä sinne jumiin?! Sitten olin ihan kauhuissani. Yritin odottaa, että gerbuli tulisi ulos, mutta ei se vaan tullut. Lopulta jouduin siirtämään kaappia. Se oli pelottavaa, otsa oli ihan hikinen. Ja onneeksi se ei jäänyt alle, eikä mitään! Ja otin sen kiinni nopeasti ylhäältäpäin, jottei se enään sinneänkeisi, koska se oli menossa takaisin kun pelästyi minun nappaustani. Se oli muutenkin peloissaan kaikista kaapin siirroista ja äänistä. Mutta kolmannesta gerbiilistä ei kuulunut mitään! Etsin ja etsin ja tulin siihen tulokseen, että sekin oli siellä. Mutta se ei päästänyt ääntäkään! Ja luulin, että se oli saanut sydärin. Lopulta löysimme sen, se oli ollut huonekalun takana hiljaa ja peloissaan. Kesti kauan saada se sieltä pois ja napata. Nyt ne varmasti vihaavast minua ja luuletteko,että ne enään koskaan luottvat minuun! Ja ne ovat pitkään kyhjöttäneet mökissä, onko se vain väsymyst' vai ovatko ne tosi peloissaan? Miksi minun pitää pilata kaikki! Rakastan heitä, ja haluan onnelliia gerbiileitä, mutta kaikki menee pieleen!
Ja nyt huomasin että sillä gerbiilillä joka oli siellä loukussa, oli verta silmäluomen päällä, mutta ei enään! Muuten se näyttää voivan hyvin. Olen huolissani ja pelkään ettei gerbiilini enään rakasta mua, jos edes ovat rakastaneet, niin kuin minä tein!!!!
Mitään vastaavaa ei ole käynyt edellistenm gerbojeni kanssa!
Nyt tunnen olonihuonoksi omistajaksi, vaikka yritin tehdä niiden elämästä täydellsitä!
Ja nyt huomasin että sillä gerbiilillä joka oli siellä loukussa, oli verta silmäluomen päällä, mutta ei enään! Muuten se näyttää voivan hyvin. Olen huolissani ja pelkään ettei gerbiilini enään rakasta mua, jos edes ovat rakastaneet, niin kuin minä tein!!!!
Mitään vastaavaa ei ole käynyt edellistenm gerbojeni kanssa!
Nyt tunnen olonihuonoksi omistajaksi, vaikka yritin tehdä niiden elämästä täydellsitä!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joskuss vaan kay tällasta... Totta, voi mennä aikaa että ne alkaa luottaa suhun taas, mutta etene eläinten ehdolla.. Ja muista, ettei edes kokenein omistaja saa eläintensä elämästä aivan täydellistä. niin se vaan on :D jaksamisia :D
En kyllä vastaa kaikkiin kysymyksiin, ja tämä on vain oma mielipiteeni.
voisit kokeilla sellasta juttua että otat käteen jotain sun gerbiilien herkkua, ja laitat sitten kätes niitten terraan. Pidät kätesi paikoillaan ja katsot että tulevatko gerbusii herkkujen luo. Jos ne eivät tule niin juttelet nille rauhallisesti ja kokeilet jonkunlaista "kutsuma ääntä". Jos ne tulevat: 1. innolla, rakastavat sua
2. kävellen normaalisti ja aika hitaasti, pitävät sua ystävänä
3. eivät tule ollenkaan, ei kiinosta (eli ne ei välitä niistä herkuista koska olet siinä)
4. juoksevat karkuun, evät tykkää susta
Ne eivät tunnu kyllä enään yhtään pelkäävän! Otti innoissaan herkkuja vastaan! Ja nyt ne touhuu innoissaan ja oon antanu niille virikkeitä! (: Kiitos