Olen 22v fysioterapeutti ja aion hakea lääkikseen. Mutta muutama juttu mietityttää todela paljon.
Taloudellinen pärjääminen: Olemme asuntovelkainen nuoripari ja en missään nimessä haluaisi olla mieheni elätettävänä (vaikka hän tulee minua 100 %:sti) joten missä vaiheessa lääkiksessä opiskeleva voi siirtyä työelämään tienaamaan ? Mikä on kliinisen opiskelun ja käytännön opiskelun suhde (ts. paljonko on teoriaa ja paljonko käytäntöä). Paljonko kandille maksetaan palkkaa ? Onko mahdollista työskennellä opiskelujen ohella lääkärinä esim. terveyskeskuksessä päivystämässä ?? Ovatko koulupäivät pitkiä (montako tuntia ?). Entä erikoistuminen: Koska erikoistuvan vaiheen lääkäri siirtyy työelämään ja paljonko maksetaan palkkaa ?
Perheen perustaminen: Haluaisin nuorena äidiksi joten miten yhdistää äitiys ja lääkäriksi opiskelu ?? Haluaisin ola aikanaan hyvä äiti enkä mikään kännykkä-äiti jota lapsi tuskin koskaan näkee!! Onko kellään kokemuksia ?? Hidastaako lapsen saaminen valmistumista ?
Viekö opiskelu kaiken vapaa-ajan jolloin ei ehdi panostaa parisuhteeseen eikä perheeseen ??
Vai onko parasta unohtaa koko homma koska parisuhde ja mahdolliset tulevat lapset ovat minulle ne kaikkein tärkeimmät prioriteetit tässä elämässä.
Osaisiko joku vastata minulle ? KIITOS jo etukäteen.
Taloudellinen pärjääminen: Olemme asuntovelkainen nuoripari ja en missään nimessä haluaisi olla mieheni elätettävänä (vaikka hän tulee minua 100 %:sti) joten missä vaiheessa lääkiksessä opiskeleva voi siirtyä työelämään tienaamaan ? Mikä on kliinisen opiskelun ja käytännön opiskelun suhde (ts. paljonko on teoriaa ja paljonko käytäntöä). Paljonko kandille maksetaan palkkaa ? Onko mahdollista työskennellä opiskelujen ohella lääkärinä esim. terveyskeskuksessä päivystämässä ?? Ovatko koulupäivät pitkiä (montako tuntia ?). Entä erikoistuminen: Koska erikoistuvan vaiheen lääkäri siirtyy työelämään ja paljonko maksetaan palkkaa ?
Perheen perustaminen: Haluaisin nuorena äidiksi joten miten yhdistää äitiys ja lääkäriksi opiskelu ?? Haluaisin ola aikanaan hyvä äiti enkä mikään kännykkä-äiti jota lapsi tuskin koskaan näkee!! Onko kellään kokemuksia ?? Hidastaako lapsen saaminen valmistumista ?
Viekö opiskelu kaiken vapaa-ajan jolloin ei ehdi panostaa parisuhteeseen eikä perheeseen ??
Vai onko parasta unohtaa koko homma koska parisuhde ja mahdolliset tulevat lapset ovat minulle ne kaikkein tärkeimmät prioriteetit tässä elämässä.
Osaisiko joku vastata minulle ? KIITOS jo etukäteen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Opinnot: ovat pitkät, haastavat ja aikaa vaativat. Lääkiksessä on tietty rytmi, jossa edetään, eli sielä ei ole niin ns. vapaata kuin muualla yliopistolla/yliopistoissa. Tällä tarkoitan sitä, että kurssit tulee käydä tietyssä järjestyksessä ja sinne päässeet opiskelijat ovatkin hyvin motivoituneita pysymään rytmissä. Ensimmäisinä vuosina lähinnä opiskellaan sitä miten ihminen toimii jne. eli aihe näin (todella) supistettuna "terve ihminen".
Kun opiskelee lääkäriksi ei voi työskennellä terveyskeskuksessa. Mutta kun sapuu tasolle "kandi" se on mahdollista eli noin 5 vuoden päästä opiskeluiden aloittamisesta, riippuu tietenkin myös itsestään. Siitä eteenpäin en osaa sanoa.
Lääkärin ammatti ei ole niin "kiireistä ja koko elämän vievää" kuin monissa amerikkalaisissa tv-sarjoissa annetaan ymmärtää, mutta opiskelut vaativat paljon ja ovat pitkät niin kuin jo sanoin eli lapsen saanti siinä välissä on hidaste, muttei todellakaan mahdotonta. Haastavaa on sitten opintojen jatkaminen sitten kun vauva on tarpeeksi iso jotta sen uskaltaa/haluaa jättää jonkun muun hoiviin. Äitini on lääkäri eikä ole koskaan ollut "kännykkä-äiti" hyvä ja huolehtiva ja ollut aina osa elämääni, ei vain pinta puolin kyselemässä miten koulussa meni.
Tsemppiä sinulle...toivottavasti oli jotain apua..en osaa paljoa sanoa kun itsekkin vasta ikäisesi lääkisopiskelija :)
"...Mutta kun sapuu tasolle "kandi" se on mahdollista eli noin 5 vuoden päästä opiskeluiden aloittamisesta..."
Saapuu tasolle kandi...
..heh hee
Sinulla näyttää olevan taloudellinen toimeentulo ja perheen perustaminen ykkösprioriteetteja. Kannattaa oikeasti miettiä onko siis lääketieteen opiskelu järkevää juuri nyt, koska se vaatii ajallista uhrausta ja tarkoittaa selvää laskua elintasoon. Lääkikseen ei mennä heti tienaamaan, koulutus on oikeasti pitkä ja työtä saa tehdä paljon ennenkuin pääsee sisään työelämään. Perhe ja työ opiskelun oheessa ei ole mahdottomuus, mutta silloin saat tehdä töitä kahta kovemmin. Kannattaa toki hakea jos olet varma että tämä on sinulle se ala jota haluat tehdä loppuelämän, koska silloin varmasti jaksat myös tehdä töitä sen eteen.
Pakollisia opetuksia on suht paljon ja niihin on toki osallistuttava, jos esim. jokin ryhmäopetus jää väliin, voi olla että sen korvaaminen onnistuu vain osallistumalla seuraavan vuosikurssin mukana vastaavaan ryhmäopetukseen. Toisaalta, omalla kohdallani, olen saanut korvattua joitain poissaoloja esseellä, vaikka ohjeissa on sanottukin että korvaus seuraavana vuonna...eli riippuu vähän henkilökunnasta ja varmasti poissaolon syystäkin, onneksi inhimillistä henkilökuntaa löytyy :)Toisaalta, kurssikaverit ovat yleensä erittäin avuliaita ja jonkin opetuksen vaihto päittäin onnistuu suht helposti, jos oman ryhmän opetuksen ajankohta ei jostakin syystä sovi ja perhe on tähän kyllä hyvä ja ymmärrettävä syy. Toisaalta taas, itse olen joitakin kertoja vain mennyt toisen ryhmän mukaan "ylimääräiseksi" eli siis vaihtamatta päittäin ja selittänyt syyn ja on onnistunut, yleensä ihan mukisematta.
Luennothan ei ole pakollisia vaikka tietysti hyödyllisiä ovatkin. Mutta jos sulla on opiskelutekniikka yhtään hallussa ja olet perusfiksu kuten varmaan on jos sisään pääset, voi kyseiset asiat kyllä kotonakin opiskella, esim. kirjoista, itse olen käyttänyt paljon lääkärin tietokantoja ja yleensäkin terveysporttia; löydät sieltä kätevästi juuri sen asian johon haluat perehtyä, sitä ei tarvitse etsiä kuten oppikirjoista, joita harvemmin tulee luettua kuitenkaan kannesta kanteen...toisaalta, olen kyllä kuullut että tosi moni lukee ihan vain monisteita ja pärjäilee tenteissä hyvin, vaikka tottahan toki tässä opiskellaan ammattia varten. Mutta monisteissa kyllä tulee esille ne asiat jotka sinun oletetaan edes jotenkuten tietävän/osaavan kun töihin menet ja luennoilla nämä asiat selitetään tarkemmin tai sitten voit täydentää monisteitasi taas kirjojen/lääkärin tietokantojen tuella. Mutta harvemmin niitä asioita töissäkään sitten alkuun ulkoa muistaa, joutuu tarkistamaan. Siinäkin mielessä hyvä jos olet tottunut käyttämään terveysporttia.
Kyllä tänne mahtuu monenlaista opiskelijaa; on niitä joiden täytyy saada se vitonen jokaikisestä tentistä ja opetella kaikki piiruntarkkaan, mutta on niitäkin jotka ottavat -syystä tai toisesta- "rennommin" ja tyytyvät siihen että läpi pääsee. Ja vaikka se tieto ei sellaisella opiskelijalla olisikaan sitten valmistuessa niin laajaa kuin jollain toisella, niin kyllähän niitä koko ajan joutuu töiden myötä kertailemaan itsekukin, eli kyllä ne yleisimmät asiat jossain vaiheessa mieliin syöpyy itsekullekin -ennemmin tai myöhemmin. kaikenlaisia tarinoita olen kuullut, mitä kandit ei töissään alussa ole osannu ja on mokailtu, vaan silti itsekukin töihin vain menee ja ennenpitkää varmaan ovat ihan hyviä lääkäreitä.
Tsemppiä ja rohkeutta sinulle kovasti! Usko vain itseesi, hyvin se menee! Ja ainahan sen koulun voi käydä pidemmälläkin aikataululla kuin 6 vuodessa jos sille tuntuu, niitäkin opiskelijoita on loppujen lopuksi todella paljon, olen huomannut. Uusintatenttejäkin järjestetään mukavasti, jopa ylimääräisiä niin pyydettäessä, jayleensä niitä muitakin halukkaita uusijoita aina löytyy. ja vaikka kurssit täytyykin periaatteessa suorittaa tietyn järjestyksen mukaan, on paljon opiskelijoita jotka tekee esim seuraavan vuoden uusinnoissa osan edellisen vuoden tenteistä ja silti etenevät aikataulun mukaan.
Kyllä ne asiat lutviutuu, usko pois! :)