Voiko veneen saada upotettua ajamalla

kukolikakuli

Eli ilman karille ajoa....jotenkin siis liian jyrkkä käännös, aalto samalla ikävästi.....tai rajussa sivuaallokossa ja väärä trimmi alhaalla, voisiko hörpätä sivusta....?

Kyseessä vajaat 30 jalkainen liukuva motoripaatti.

20

4137

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kelivara

      Pahassa kelissä sopivasti aaltoon osuessa saattaa varmaan kaatua, mutta tuskin sileällä kelillä.

      Karilleajosta jää muuten selkeät jäljet.

      • kukolikakuli

        Ei siis ole uponnut, mutta mietin vaan että kuinka varovainen pitää olla...eli että voisiko ajellessa tehdä ajovirheen ja paatti upota ilman karilleajoa.


    • vetehinen1

      Olen kymmenisen kertaa 5 veneilyvuoteni aikana joutunut venettä korkeampaan aallokkoon (24 jalkainen liukuva motskari). En uskalla ajaa aallokkoa päin, koska nokka sukeltaa. Ja monesti väyläkin on niin pitkä esim. Porkkalan selkä, että sitä joutuu menemään niin että aallot tulee sivusta. Kyllä pikkusen välillä hirvittää, kun kun vene aallon harjalla keikahtaa sillai epävarman tuntuisesti. Enkä minä tiedä mitään , että miten siinä pitäisi ajaa, jotenkin vain vaistomaisesti kääntelee rattia. Ja ajan siis nopeudella 5-6 solmua, koska ei uskalla ajaa lujempaa. Muijalle selitän siinä sitten kun se kauhusta jäykkänä pitää kahvasta kiinni, että ei tämä voi upota, sehän kelluu kuin korkki. Mutta juuri tuo kaatuminen askarruttaa, että onkohan sitä vastaavissa oloissa tapahtunut...
      Vene on kyllä 3/4 katettu ja tiivis, ei varmaan uppoa helpolla. Entä jos avotila tulee aallosta puolilleen vettä? Pitäis varmaan laiturissa kokeilla. Tyhjenee meinaan hitaasti niista pikku reijistä. Ja jos kaatuisi aallokossa, veikkaampa, ettei nousisi enää pystyyn, vaan uppoaisi.

      • kukolikakuli

        Millaisesta kelistä puhutaan? Olen itse pienten lasten perheellisenä ajatellut, että vain alle 10 ms veneillään. Ei kai sellaisessa peruskelissä pitäisi olla hätää?

        Onko tuolla Porkkalan selällä aina isot aallot vaikka tuulennopeus olisi hiljainen?


    • yli 45 astetta

      Tuollaisen liukuvan veneen saa nurin yleensä silleen, että ajaa sivumyötikseen hieman aallonnopeutta nopeammin kun aallon väli on noin kaksi kertaa veneen mitta. Kyllä vene kaatu myös jos kääntää jyrkässyi ja jengiä on liikaa flaikkarilla. Eihän tollaisten isojen veneiden tarvitse kelluakaan joten pohjaan se menee jos töppäilee noinkin huolella.

      • kukolikakuli

        Mitä siinä käytännössä tapahtuu tuossa sivumyötäiseen ajettaessa? Ihanko kallelleen meinaat, että se kaatuisi?


      • kukolikakuli

        Puhutaanko nyt plaanissa ajamisesta? Eli jos ajelee kovassa kelissä sellaista 6-7 ms, ei pitäisi saada nurin?


      • Isoissa laivoissa tunnetusta "broaching" ilmiöstä, eli aluksen alle jää nostovoiman keskipisteen kohdalle aalto, joka aihuettaa melkein täydellisen vakauden menetyksen?

        Vai "surfing" ilmiöstä, jolloin aluksen keula "ratsastaa" aallonharjalla, heikentäen vakautta?

        Kylmä tosiasia on, että v-pohjainen vene ei kaadu kyljelleen, suurin riski, on suurella nopeudella vastatuuleen ajettaessa, veneen kääntyminen poikittaisaksilinsa suhteen ympäri. Tämäkin koskee vain pienempiä veneitä, joissa on suuren tuulipinnan omaava keula, ja raskas moottori..


      • kukolikakuli
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Isoissa laivoissa tunnetusta "broaching" ilmiöstä, eli aluksen alle jää nostovoiman keskipisteen kohdalle aalto, joka aihuettaa melkein täydellisen vakauden menetyksen?

        Vai "surfing" ilmiöstä, jolloin aluksen keula "ratsastaa" aallonharjalla, heikentäen vakautta?

        Kylmä tosiasia on, että v-pohjainen vene ei kaadu kyljelleen, suurin riski, on suurella nopeudella vastatuuleen ajettaessa, veneen kääntyminen poikittaisaksilinsa suhteen ympäri. Tämäkin koskee vain pienempiä veneitä, joissa on suuren tuulipinnan omaava keula, ja raskas moottori..

        Hyvä tietää, kun olen varsin aloittelija veneilyn suhteen ja välillä sivutuulessa tulee häijy tunne, kun vene on ihan vinossa ennen kuin saa trimmillä korjattua... ja sitten ristiaallokossa, kun on normaalien aaltojen lisäksi isojen veneiden aiheuttamia aaltoja.


      • seuraavasti

        "Tuollaisen liukuvan veneen saa nurin yleensä silleen, että ajaa sivumyötikseen hieman aallonnopeutta nopeammin kun aallon väli on noin kaksi kertaa veneen mitta."

        Kuinka yleistä tämä tietojesi mukaan on. Itse en ole kuullut ainoastakaan tapauksesta.


    • mä vaan

      meinaatko ottaa vakuutuksesta rahat pois? ei kai kukaan muuten tollaista kyselis..haloo..!

      • olen tuota itsekin

        joskus pohtinut. Muistelen joskus lukeneeni venelehdistä, että toimittajat vetää jollain daycruiserilla täydessä vauhdissa (40 solmua tms.) täyskäännöksen. Okay, riippuu tietenkin käännöksen säteestä miten menee, mutta se vaikutelma tulee, että tiukassakaan kurvissa ei kaatuisi eikä hörppäisi vettä. Onko näin, itse en ole uskaltanut yrittää.

        Ilmeisesti tuo aallokossa kaatuminenkaan ei taida kovain tavallista olla vai kuinka. Oma båtsi pysyy valmistajan ilmoituksen mukaan pinnalla vaikka olisi täynnä vettä.


      • kukolikakuli

        Ihan siksi kysyn, kun minulla ei tosiaan ole kokemusta veneellä kikkailusta ja kurvailusta eikä huonosta säästä. Perusrauhallista ajelua olen hyvässä kelissä ajanut. Olisi kiva saada tietää, että 40 solmun kurvailussa kovissakaan aalloissa ei saa paattia nurin, jolloin voisin itse ajella 20 solmua hyvillä mielin.


      • ScandiNaval
        kukolikakuli kirjoitti:

        Ihan siksi kysyn, kun minulla ei tosiaan ole kokemusta veneellä kikkailusta ja kurvailusta eikä huonosta säästä. Perusrauhallista ajelua olen hyvässä kelissä ajanut. Olisi kiva saada tietää, että 40 solmun kurvailussa kovissakaan aalloissa ei saa paattia nurin, jolloin voisin itse ajella 20 solmua hyvillä mielin.

        Sunnuntaina tuuli (W7m/s) oli nostanut aallokkoa Porkkalan selälle ja 4,80m x 2,05m kokoisella veneellä tuntui välillä, että sivukallistusta on melkoisesti. Nopeus oli n. 18kn, joten aaltoja ei tullut otettua kovin tarkasti. Hitaasti ajaen tuntui pahemmalta, koska kallistelu oli vielä voimakkaampaa. Kuinka ajaa tuollaisessa aallokossa? Voiko runko hajota?


      • on oranssi
        ScandiNaval kirjoitti:

        Sunnuntaina tuuli (W7m/s) oli nostanut aallokkoa Porkkalan selälle ja 4,80m x 2,05m kokoisella veneellä tuntui välillä, että sivukallistusta on melkoisesti. Nopeus oli n. 18kn, joten aaltoja ei tullut otettua kovin tarkasti. Hitaasti ajaen tuntui pahemmalta, koska kallistelu oli vielä voimakkaampaa. Kuinka ajaa tuollaisessa aallokossa? Voiko runko hajota?

        Joka kerta kun on tuo selkä ylitetty länteenpäin, ilma on ollut kuin morsian. Aaltoja tuskin lainkaan ja silloin on menty sieltä etelän puolelta. Mutta auta armias kun on takasi tultu, ei nyt mikään älytön tuuli ole ollut niin johan on vatkannut kun etelä/lounas suunnalta on puhaltanut. Pohjois puolen väylää on aina takasi tultu ja armoton luoviminen, ettei tulis aallot suoraan kylkeen kun matkustajat istuu naama valkosena. Veneenä 12m uppoumarunkoinen.


      • olen tuota itsekin kirjoitti:

        joskus pohtinut. Muistelen joskus lukeneeni venelehdistä, että toimittajat vetää jollain daycruiserilla täydessä vauhdissa (40 solmua tms.) täyskäännöksen. Okay, riippuu tietenkin käännöksen säteestä miten menee, mutta se vaikutelma tulee, että tiukassakaan kurvissa ei kaatuisi eikä hörppäisi vettä. Onko näin, itse en ole uskaltanut yrittää.

        Ilmeisesti tuo aallokossa kaatuminenkaan ei taida kovain tavallista olla vai kuinka. Oma båtsi pysyy valmistajan ilmoituksen mukaan pinnalla vaikka olisi täynnä vettä.

        Saman teen itsekin, edellyttäen että vene tuntuu turvalliselta. 24-jalkaisella Chris Craft Limited:illä olen tehnyt sen ekalla ajokerralla 59 solmun nopeudessa (asiakkaan vene), ei siinä ole mitään ihmeellistä...

        Ainoa vaarallinen piirre veneessä (v-pohjaisessa) on kallistuminen kartonkehän ulkosuuntaan..


      • ScandiNaval kirjoitti:

        Sunnuntaina tuuli (W7m/s) oli nostanut aallokkoa Porkkalan selälle ja 4,80m x 2,05m kokoisella veneellä tuntui välillä, että sivukallistusta on melkoisesti. Nopeus oli n. 18kn, joten aaltoja ei tullut otettua kovin tarkasti. Hitaasti ajaen tuntui pahemmalta, koska kallistelu oli vielä voimakkaampaa. Kuinka ajaa tuollaisessa aallokossa? Voiko runko hajota?

        Riippuu ihan veneestä, mutta harvemmin kuskin uskallus riittää huonosti tehdyn veneenkään upottamiseen. Pienempiä rikkoutumisia, eli oven salpoja, tuulilasinkehyksiä ym. sattuu useammin, mutta nekin voi välttää ostamalla omaan käyttöön soveltuvan veneen.


    • Matkaveneilijä

      Kaikki veneet voi saada uppoamaan ilman karia. Vaatii veneen ominaisuuksiin liian huonon kelin tai paha keli ja ajovirhe. Tai sitten tosi pahan ajovirheen
      Upposihan Estoniakin ilman karia, kun oli suojaisten vesien laiva myrskyssä avomerellä.

      Veneestä riippuu. Yleensä normaaliajolla ei uppoa. Jos on tarpeeksi kölipainoa, niin voi kestää ympäripyörähdyksenkin, kun kääntyy nopeasti oikein päin. Suora sivuaalto hitaalla vauhdilla voi saada veneen keinumaan, niin paljon että pyörähtää.

      Kaatumisvaara on kun ajaa sivumyötäisessä sieten, että veneen keula leikkaa aaltoon ja samanaikaisesti perästä työntää toinen aalto ja siihen samaan kääntymissuuntaan jos vielä ruoria pyörittää.

      Yleensä kajuuttaveneellä alkaa tuntua ikävältä paljon ennen kuin se on kaatumassa. Huomasin, kun rakensimme kajuutan avoveneeseen, niin ei uskaltanut enää niin pahaan keliin mennä, kuin aiemmin. Heti helpottaa, kun pään pistää ulos kattoikkunasta, tai istuu avotilassa jonkun muun ajaessa.

    • Veneilijä___

      Vene kaatuu, jos painopisteestä vedetty viiva suoraan alaspäin menee vesilinjan ulkopuolelle, siis staattisissa oloissa. Kaarreliikkeessä keskipakoisvoima tuo kiihtyvyyteen poikittaiselementin, jolloin tuon painopisteestä piirrettävä viiva ei menekään ihan suoraan alaspäin. Tuulipainekin vaikuttaa, voima on helpohkosti laskettavissa, ja pidetään mielessä tuulienergian kasvaminen tuulen nopeuden kolmannessa potenssissa. Tuulen nopeuden kaksinkertaistaminen nostaa sen voiman kahdeksankertaiseksi. Kevytkölisen purjeveneen kaatumisen tuulen voimasta ymmärrän, mutta en moottoriveneen kaatumista. Tuulipinta-alan ja oman painon suhde on aivan eri luokkaa. Tosin purkkarissakin tuulipinta-ala pienenee radikaalisti kallistuksen kasvaessa.

      1G vaakakiihtyvyydellä se viiva kulkisi 45 asteen kulmassa, mutta eipä taida tuollaista vapaata pudotusta vastaavaa kiihtyvyyttä saada mitenkään aikaiseksi millään kelillä.

      Veneen painopiste pyritään saamaan mahdollisimman alas. Omassani on sisäperämoottori vetolaitteineen sekä iso polttoainetankki aivan pohjalla, jolloin painopiste on väkisinkin tosi alhaalla. Sopivassa suuressa sivuaallokossa vene kyllä kallistuu luonnottoman ja hyvin ikävän tuntuisesti. Tämä johtunee kyllä siitä, että mennään aallon reunaa pitkin, eli meri veneen alla ei olekaan vaakasuorassa. Erityisen pahalta tuntuu jos sattuu olemaan paljon porukkaa = painoa ylhäällä. Matemaattisesti laskien, eipä tuo kaatuminen silti tunnu mahdolliselta.

      Jos painopiste on alhaalla, vene kellahtaa oikein päin vielä 90 asteen kallistuksesta. Kallistuman pitäisi olla merkittävästi enemmän. Moottoriveneessä 20 asteen kallistuma tuntuu tosin jo tosi pahalta.

      Nokan sukeltaminen isoon aaltoon ei ole vaarallista, kunhan vettä ei tule sisään satoja litroja.

      Estonia kaatui vasta kun sen sisään oli tullut riittävästi vettä. Kyseessä oli laivan rakenteen pettäminen keulaportin osalta, ei se nyt ihan tähän kysymykseen liity.

      Jos joku on kuullut jonkun tapauksen, jossa vene olisi oikeasti kaatunut (siis liukuva matkamoottorivene), niin kertokaa ihmeessä. Sellaisesta tapauksesta löytyisi varmasti raportti onnettomuustutkintalautakunnalta.

    • Veneilijä___

      Vene kaatuu, jos painopisteestä vedetty viiva suoraan alaspäin menee vesilinjan ulkopuolelle, siis staattisissa oloissa. Kaarreliikkeessä keskipakoisvoima tuo kiihtyvyyteen poikittaiselementin, jolloin tuon painopisteestä piirrettävä viiva ei menekään ihan suoraan alaspäin. Tuulipainekin vaikuttaa, voima on helpohkosti laskettavissa, ja pidetään mielessä tuulienergian kasvaminen tuulen nopeuden kolmannessa potenssissa. Tuulen nopeuden kaksinkertaistaminen nostaa sen voiman kahdeksankertaiseksi. Kevytkölisen purjeveneen kaatumisen tuulen voimasta ymmärrän, mutta en moottoriveneen kaatumista. Tuulipinta-alan ja oman painon suhde on aivan eri luokkaa. Tosin purkkarissakin tuulipinta-ala pienenee radikaalisti kallistuksen kasvaessa.

      1G vaakakiihtyvyydellä se viiva kulkisi 45 asteen kulmassa, mutta eipä taida tuollaista vapaata pudotusta vastaavaa kiihtyvyyttä saada mitenkään aikaiseksi millään kelillä.

      Veneen painopiste pyritään saamaan mahdollisimman alas. Omassani on sisäperämoottori vetolaitteineen sekä iso polttoainetankki aivan pohjalla, jolloin painopiste on väkisinkin tosi alhaalla. Sopivassa suuressa sivuaallokossa vene kyllä kallistuu luonnottoman ja hyvin ikävän tuntuisesti. Tämä johtunee kyllä siitä, että mennään aallon reunaa pitkin, eli meri veneen alla ei olekaan vaakasuorassa. Erityisen pahalta tuntuu jos sattuu olemaan paljon porukkaa = painoa ylhäällä. Matemaattisesti laskien, eipä tuo kaatuminen silti tunnu mahdolliselta.

      Jos painopiste on alhaalla, vene kellahtaa oikein päin vielä 90 asteen kallistuksesta. Kallistuman pitäisi olla merkittävästi enemmän. Moottoriveneessä 20 asteen kallistuma tuntuu tosin jo tosi pahalta.

      Nokan sukeltaminen isoon aaltoon ei ole vaarallista, kunhan vettä ei tule sisään satoja litroja.

      Estonia kaatui vasta kun sen sisään oli tullut riittävästi vettä. Kyseessä oli laivan rakenteen pettäminen keulaportin osalta, ei se nyt ihan tähän kysymykseen liity.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis

      Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu
      Maailman menoa
      356
      3045
    2. Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä

      Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä
      Jälleensyntyminen
      301
      1473
    3. En kadu sitä, että kohtasin hänet

      mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n
      Ikävä
      84
      1302
    4. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      108
      1301
    5. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1285
    6. Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..

      ...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n
      Ikävä
      59
      1245
    7. Lapuan sanomissa käy rytinä

      Pistivät sitten päätoimittajan pihalle
      Lapua
      48
      1135
    8. Helena Koivu : Ja kohta mennään taas

      Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      79
      1045
    9. Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."

      Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa
      Tv-sarjat
      24
      941
    10. Oot ihana

      Toivottavasti nähdään sattumalta jonain kesäpäivänä♥️🥺🫂
      Ikävä
      33
      847
    Aihe