Sementtitiilitalo

Mielestäni et ole ollenkaan ajastaan jäljessä. Kyllä nykypäivän hometalojen aikakaudella olisi syytä tukeutua vanhankansan menetelmiin.

miten on seinän U-arvovaatimuksien kanssa?

eilen illalla.

Jos nykyisin tehdään markkinavetoisia seinäratkaisuja teollisesti kemiallisilla lisäaineilla valmistetuista Siporex-tiilistä tai harkoista , niin miksi ei lähes täysin luonnonmatreiaalinen sementtitiili ylittäisi laadultaan em. tullen mennen? Ja markkinavetoa olisi sen verran, kuin oma hartia antaa päivää kohti voimia lyödä tiiliä.

Ohjekirjan mukaan Mainio 1 koneella kokenut tiilenlyöjä lyö 500-600 tiiltä/pv. Ja huom! massa on sekoitettu silloin maassa pressun päällä. Nykysin se saadaan laadukkaammaksi sähkömyllyllä.

Seinän rakenne pitää sovittaa nykyajan normeihin ja pidättäytyä käyttämästä muovimaaleja, tai muita loppupeleissä toimimattomaksi todettuja materiaaleja.

Pihassani on sementtitiilinavetta kolmikerrosratkaisulla ja se on ollut aikoinaan kymmeniä vuosia sisältä märkä ja karjanlantainen, eikä homeita tai kosteusvauroita ole missään. Seinä on 40 cm paksu.

Olisi hienoa saada Panu Kailan kommentti tähän haaveeseen??

Onnea matkaan, kyllä se onnistuu.

Itse olen ollut yhden rakennuksen tiiliä tekemässä kuuskytluvulla.

Muistankohan oikein "prosessin".

Massa sekoitettiin lapiolla puulevyllä, lapiolla kolmen tiilen kehikkoon joka tiivistettiin puunuijalla, jonkinlaisella raudalla tasattiin yläpinta ja tämän jälkeen tiilet saatiin kipattua (trukki)lavalle joka kannettiin sopivaan paikkaan kovettumaan.
Lisäksi tarvittiin pikitiiliä, siis kakkosnelosesta pätkä joka upotettiin kiehuvaan pikeen.

Tukiteräkset piettiin myös.

Mahtoiko tulla Murto-Peken tiilistä talo?

Itselläni on myös tuollainen tiilikone, jolla voi tehdä sementtitiiliä ja olen niitä tehnytkin hieman korjausrakentamiseen. Siiistiä ja kestäviä tiiliä tulee suhteelisen halvalla, kone on niin yksinkertainen, että sen voi tehdä "tekniikanmies" helposti itsekin kulmaraudan pätkistä.

Vaan tuossa edellisen kommenttiin, kuinka niitä tiiliä tuolla koneella tehdään, niin ei niitä tiiliä siitä koneesta kipata trukinlavalle, vaan siihen on olemassa ihan omat lavat tietyn paksuisesta laudasta taikka fanerista tehtynä, joiden avulla tiilet saadaan siirretyksi kuivumaan ja annetaan kuivuakin jonkin aikaa, että niitä voi letkata.

Semmoinen ongelma nykyaikana on, että betonimyllyllä ei tahdo saada riittävän kuivaa betonia tuohon tiilintekoon, vettä kun ei saisi olla liikaa, muuten tiilit eivät irtoa kunnolla koneesta.

Yllättävän kestäviä nuo sementtitiilet ovat olleet. Itselläni on 1952 vuonna rakennettu vanha navettarakennus harrastuskäytössä ja siinä on vielä alkuperäinen savupiippu muurattuna tuolla tiilikoneella tehdyiilä tiilillä. Naapurustossa on jopa yksi rintamamiestalokin v. 1949, jossa on sementtitiilistä muurattu savupiippu vielä täysin käyttökuntoisena ja nuohoojan mielestä jopa erinomaisessa kunnossa. Tiilet ovat kaiketi tehty aikanaan hieman kovemmalla seoksella, kuin normaalit seinätiilet, jos olen oikein käsittänyt aikalaisten kertomuksista.

Jospa aloittaja opettelisi ensin yhdyssanat ja siirtyisi sen jälkeen haastavampiin tehtäviin, kuten kivien pinoamiseen päällekäin.

Sementtitiilikone toiminnassa:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/katso-video-romuläjästä-löytynyt-tiilikone-toimii-mainiosti-1.165690