Uskon, että maksamme kallista hintaa elintarvikkeistamme, koska
- valikoimat ruokaosastoilla ovat liian suuret
- nykyiset marketit ovat vain ruokatavaravarastoja ja toimivat paljon sähköä kuluttavina säilytystiloina
- isojen markettien käyttökustannukset
ja suuresta valikoimasta johtuva myymättömien ruokatarvikkeiden hävikki pitää maksattaa asiakkailla
- todellista kilpailua alalla ei ole
- nämä muutamat myyntiketjut kokoontuvat nuutaman kerran vuodessa ja päättävät yhdessä hinnoittelusta.
Kuljetuskustannukset pitkistä etäisyyksistä johtuen? Syntyyhän niitä, jos eksoottisista maista tuodaan meille tuntemattomia ruokalajikkeita.
Kun on kyse peruselintarvikkeista, nykyista huomattavastikin pienempi ruokalajivalikoima riittäisi tuulipukukansalle. Eliitti, hanhenmaksamaistelijoineen, perustakoot hyvin toimeen tuleville heidän ansaitsemansa erkosruokamyymälät.
- valikoimat ruokaosastoilla ovat liian suuret
- nykyiset marketit ovat vain ruokatavaravarastoja ja toimivat paljon sähköä kuluttavina säilytystiloina
- isojen markettien käyttökustannukset
ja suuresta valikoimasta johtuva myymättömien ruokatarvikkeiden hävikki pitää maksattaa asiakkailla
- todellista kilpailua alalla ei ole
- nämä muutamat myyntiketjut kokoontuvat nuutaman kerran vuodessa ja päättävät yhdessä hinnoittelusta.
Kuljetuskustannukset pitkistä etäisyyksistä johtuen? Syntyyhän niitä, jos eksoottisista maista tuodaan meille tuntemattomia ruokalajikkeita.
Kun on kyse peruselintarvikkeista, nykyista huomattavastikin pienempi ruokalajivalikoima riittäisi tuulipukukansalle. Eliitti, hanhenmaksamaistelijoineen, perustakoot hyvin toimeen tuleville heidän ansaitsemansa erkosruokamyymälät.
Vastaukset 102
Vanhimmat
kanssasi, en tosin laittaisi vastakkain tuulipukukansaa ja eliittiä, en itse asiassa käyttäisi noita ilmaisuja lainkaan.
Meille on onnistuttu luomaan tarpeita, kaikille?
Aivan vakuuttunut en ole myöskään tuosta yhteisestä hintojen päättämisestä?
Kilpailua tosiaankaan ei ole riittävästi, eikä pysty olemaankaan, nykyisellä systeemillä. Mittakaava on sellainen, etteivät pienillä tuottajilla ja ketjuihin kuulumattomilla myymälöillä ole edes mahdollisuuksia.
Kuljetukset tietysti maksavat. Niissä on myös yksi puoli, jota ahdistumatta ei voi oikein edes ajatella. Eläinkuljetukset.
Ehkä meidän ei pitäisi aina sen halvimman, sisällöltään mitättömän ? tuotteen perässä juosta.
Asiasta kolmanteen, missään nimessä ei nyt pitäisi laskea ruoan arvonlisäveroa.
Toivottavasti pääministerimme ei ole niin itsepäinen jukuri, ettei tehtyä tyhmää päätöstä pystytä peruuttamaan.
Jokin fakta:
1) Suomessa on Euroopan korkein ruokavero (alv). Se kirpaisee eniten vähän tienaavia, jokaisen on pakko jotain syödä. Isoilla palkoilla se ei niin riipaise, mutta pienillä se on "köyhät kyykkyyn" ja veroalet isorikkaille.
2) Ei toimi tuokaan. Marketeissa ja tavarataloissa hinnat on jo ehditty hinata ylös, jotta alv voidaan hyvin tiputtaa. Samat rahat ne kansalaiset kuitenkin käyttävät ja valtion kirstun sijasta se on nyt firman oma kassa.
Että halleluja, hyvin pyyhkii. Kansa vain napisee, mutta mitä siitä. Ei ne vielä tänään kapinaan ja huominen on uusi päivä. Täällä ei kai saa kiroilla, mutta yksi ...kele on kielellä ja kommentti "helkutin nuijapäät". Ei Urkin aikaan sentään sammakoita siitetty suusta tai muusta. Se nyt kai on tämä kasvihuoneilmiö, muu rehottaa, vaan ei päättäjiksi valittujen järki. Se vähäkin loppuu lahjusten laskentoon.
nyt oikea aika ruoan alvin alentamiselle? Köyhille voi kohdistaa etua järkevämminkin, tämähän olisi heille aika pienikin.
Tee pieni laskutoimitus ihan omalta kohdaltasi. Paljonko tulet säästämään kuukauden ruokamenoissa? Lähde ihan siltä pohjalta, että kauppa todella alentaisi hintoja niin paljon kuin alvi alenee...
Valtion verotulojen menetyksen joudumme tietenkin kaikki maksamaan, tavalla tai toisella.
Kalliimman jälkeen, epäilen.
Köyhä voi säästää vain ruuasta ja nähdä vain unta kokolihasta!!!
joillakin. Mahtaisiko kuitenkaan ruoan alv:n alennus heillekään mahdollistaa sisäfilepihvit edes viikoittain.
Mistä sen tietää, vaikka tulisi lisää köyhiä tuon alennuksen myötä. Kuinka tulee kilpailu vääristymään joillakin aloilla. Meneekö ravintoloita peräti konkurssiin, lomautuksista nyt puhumattakaan. Kansainvälisen ketjun pikaruokaketjulla vieressä pyyhkii hyvin, ulosmyynti lisääntyy? Tai ison kauppaketjun valmisruokatiskillä jonotetaan esim. turistikohteissa, ravintoloitsijat yrittävät sinnitellä omistajan tehdessä töitä yötä päivää, työntekijät lomautettuina.
Ostohinnat tietty heilläkin alenee, mutta taitaa olla laiha lohtu.
Kauppa ei ole pystynyt luomaan talouteeni yhtäkään tarvetta!!! Olen itse valinnut tarpeeni, eikä tarvitse ponnistella yhtään etten lipsuisi!!
Ellei ALV:tä pidä nyt alentaa, pitääkö uusi mediamaksu sitten ottaa käyttöön?
mediamaksua ajatellut koskaan niin perusteellisesti, että minulla olisi selkeä kanta siihen.
Kovin hankala asia sekin taitaa olla, oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden kannalta ajatellen.
En ole seurannut kun tuo sontaluukkukin on rikki, en siis kuule edes uutisia tai keskustelupaneeleitakaan.
Mihinkäs se alv:n olis tarkotus laskea? Ei ainakaan meidän perheessä sen lasku vaikuttaisi edes sitä vertaa, että sisäfileen saisi kerran kuussa, ei sinnepäinkään.
pimennossa ja tyvenessä itsekin.
Ruuan alv. nykyisin on 17%. Tarkoitus alentaa (aluksi) 12 prosenttiin. Ravintoloissa ja vastaavissa olisi edelleen 22 %. Ulosmyynnissä (take awayt ym.) tulisi olemaan tuo 12 %, nykyään 17 %.
laskin heti silloin, että 5-6e voittaisin.
He jotka ostavat 400-600e/kk saisivat ihan tuntuvan potin. Eli tuokin suosisi suurituloisia, tosin myös lapsiperheitä.
Eihän wc,pap alenisi,, ei pesuaineet eikä moni muukaan kaupassa myytävä tuote. Vain ruoka.
Ihmiset katsovat kauppalaskuaan, eivät ruoan osuutta, siitä varmaan kuvitelma, että pienituloiset hyötyisivät. Samalla se alentaa eläkkeitä, nousuprosentti alenee. Ja toisaalta taas sähkä ja kiinteistöverot nousevat, koko ajan.
Eipä pieneläkeläiset hyödy siitä kotitalousvähennyksestäkään. Moni ei maksa valtionveroa, en itsekään. Sekin on tulonsiirtoa varakkaille.
No meidän perheen ruokalaskussa se olis vain n. 15 euroo vähemmän kuussa. Minkämoisen sisäfileen sillä saisi?
mennä palvelutiskille ja sanoa, että 12 eurolla sisäfilettä.
Pienenä menin aina Yrjönkadulla olevaan Maanviljelijäin Maitokeskuksen myymälään, raha tiukasti nyrkissä, ostamaan niin ja niin monella pennillä jotain.
Nykyään on usein olosuhteiden pakosta ostettava kaikkea liikaa.
Olen kyllä itse aika samoilla linjoilla, kuten monet muutkin. Helppoahan se on, kun sattuu pitämään yksinkertaisesta suomalaisesta perusruoasta, välttelee lisäaineita, suosii mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa, ajattelee hieman ympäristöasioita, ja on vielä nuukakin.
Mutta ajatellaanpa esimerkiksi karkkeja. En muista omien vanhempieni ikinä syöneen karkkeja. Nyt meillä Suomessa (kuinkahan muualla) aikuiset ihmiset parveilevat metrien pituisen irtokarkkihyllykön edessä, valiten äärimmäisen huolellisesti ja keskittyneesti halvoista raaka-aineista tehtyjä karkkeja. Meidän ikäisetkin mättävät kaksin käsin suuhunsa puolikin kiloa päivässä, monesti viikossa.
Entäs kaikenlaiset jogurtit, lisää makuja keksitään kaiken aikaa. Mansikkajogurttina myydään ohutta (paljon vettä) litkua, jossa "mansikkana" jonkun eksoottisen puun kaarnaa, väri (hyvässä tapauksessa) punajuuresta. Koukuttavaa sokeria tolkuttomasti. Ai kun on hyvää ja terveellistä.
Tässä nyt pari esimerkkiä, näitähän kyllä löytyisi. Tällaista raaka-aineiltaan todella halpaa moskaa on hyllyt väärällään.
Kuka tällaisia osaisi kaivata, ellei olisi luotu tarpeita?
vakava asia. Sinulla on kirjoittamisen taito hyppysissäsi!
Itsekin hirvistelen nykyistä sokerin ja rasvan mättöä.
Kun lapsena ostettiin karkkia, harvoin, se oli jokin pastillirasia. Kun juotiin limsaa, pikkupullo jaettiin vähintäänkin puoleksi.
Nyt mainostetaan puolentoistalitran pullosarjoja kokista, jätesäkin kokoisia perunalastupakkauksia. Ei ihme, että pian ei vyöt riitä.
Arkiruokaa syödään entistä harvemmin, näksit ja naksit korvaavat sen liian usein.
Sokeritauti ja kihti jyllää, mättöruoka leviää jo Aasiaankin.
Maapallo varmaan muuuttaa kulkuaan, kunhan hekin pääsevät amerikkalaisten painoihin.
---- puun kaarnaa, heh, heh, hih :):)
Jossain tietolähteessä oli että suomalaiset syövät karamellejä 13 kg vuodessa. Jonkun niitä tarttee syödä ja hirvittävästi enemmän, moninkertaisesti, kun syöjävahvuudesta lasketaan vauvat ja pikkulapset pois, ja me jotka emme lainkaan syö karkkeja.
Sitten toisessa dokumentissa oli tuo keskiarvo paljon paljon suurempi, jotain 25 kg:n paikkeilla. Liekköhän sen arvon saamiseksi jo vähennetty vauvat pois syöjävahvuudesta?
En kertakaikkiaan voi käsittää näitä ihmisiä, mihin katoaa oma järki?
Joo, ja tuo sokerilla makujen hölväämienn on sairasta. Sairaalassa kun haluaisi syödä maustamatonta jugurittia, sitä kertakaikkiaan ei saa sairaalassa, mutta näitä sokerilitkujugurtteja kyllä vaikka millä makuaromilla sieltä saa.
Ja suorastaan raivostavaa, kun maustamaton viilikin on sairaalassa kiven alla. Usein vastauksena, ettei ole. Maustettuja sokerilla pilattuja viilejä kyllä pursuu kaapit pullollaan.
Sairaalan, jos minkä, pitäis perusasiat ottaa huomioon. Jo meidänkin huoneessa 6 potilaasta 4 diabeetikkoa. Vauhti on järkyttävää, millä nopeudella tulee uusia diebeetikkoja. Ja mitään ei näytä tapahtuvan muutosta sairaaloidenkaan ruokavalinnoissa parempaan suuntaan.
Itse voittaisin 5-6€ kk. 400-600€ kk voittaisivat reilusti? Eivät hyödy edes tuota 5-6€ kk!!
400e kk ruokaa, on alennus n, 20e
500e kk " " 25e
600e kk " " 30e
Kuluttavatkin samalla enemmän. Tuskin yksi yhminen syö 500-600 euroa kuukaudessa. Se on ihan hölyn pölyä. Jaetaan nuo summat henkilöluvun mukaan saadaan oikeutetumpi tulos.
haastateltiin ihmisiä, tiedusteltiin, miten lama on vaikuttanut kulutustottumuksiin. Yksi lapsiperhe oli alkanut ostaa limsansa kaupasta, jossa oli halvempaa. Itse juon janooni hanavettä. Aamulla syön puuroa, aterioilla on paljon juureksia ja perusruokaa. Nyt on paljon marjoja, hus hus metsään...
TV-uutisissa, että nuorilla perheillä on uusi muotiharrastus, metsällä käynti, marjastuksen ja sienestyksen parissa.
aivan uskomattomat. Tulin uteliaaksi ja aioin netistä kaivaa tietoja, vertailla vähän syömiemme eri ruoka-aineiden määriä, mutta en ole ehtinyt. Onhan ihminen kai luonnostaan perso makealle, mutta kyllä tosiaan on mennyt mahdottomaksi.
Siinä kai käy niin, että vähemmän makea ei enää käy kaupaksi kun meidät on totutettu ylimakeaan ja siihen tulee helposti himo. Makeat juomat janojuomana esim., eihän ne janon sammuttajana toimi ollenkaan, koko ajan on juotava/saatava lisää.
Vähän aikaa sitten tein vanhoista pakastemarjoista kiisselin. En laittanut paljon sokeria, ajattelin, että ripotelkoon päälle ken haluaa. Samanikäinen ystäväni luuli täysin sokerittomaksi, lisäsi monta teelusikallista. Vähän nuorempi (kasvissyöjä) piti ihan liian makeana ja minusta se oli aika sopivaa, raikasta. Tottumisjuttuja kai.
Olen niin onnekas, etten ole sairaalaruokaa joutunut syömään. Olisin kyllä luullut sen olevan terveellistä ja kevyttä. Tarkoitit ehkä sairaaloiden kahvioiden tarjontaa? Kyllä on kummallista, jos maustamatonta viiliä ei löydy. Jogurtit jotenkin ymmärrän, eihän niitä kannata tilata, jos ei kukaan osta, tulee hävikkiä.
Tuo diabetes ja sen aiheuttamat mahdolliset muut sairaudet on vakava asia sairaalle itselleen, mutta myös kansantalouden kannalta ajateltuna.
tuo sinun juttusi, että maapallo nitkahtaa akseliltaan, kun aasialaisetkin lyllertävät järjestään 100 kiloisina tai sinnepäin.
Läheltä liippasi, etten käynyt laskimen kanssa räknäämään. Sitten kuitenkin umpiluussa rupesi itämään epämääräinen ajatus aineen määrästä, että muuttuuko se lopulta mitenkään...
Tiedä sitten miten balanssi säilyisi, jos ruoka rahdattaisiin täältä sinne...
Ihan totta, nuo xxxxvalmisteet on usein puun kuoresta ja marjan/hedelmän maku kemiantehtaasta. Minä aina vähän kavahdan, jos jossain lukee vaikka mansikkavalmiste, eikä mansikka. :)
tehnyt itse. Säästää luontoa, saa mistä maidosta haluaa, säästää rahaa, ja purkkien kannolta säästyy.
Sekoitan joskus juoksevaksi, ja laitan marjoja joukkoon.
Kesällä syön päivittäin, pari kipollista, talvella en niinkään. Hyvä aamu-väli-iltapala.
harvoin olen ostoviiliin turvautunut. Teen gefilus-tuotteista, gefilusviiliä ei valmiina saisikaan. Tuon gefilus-maitohappobakteerin hyviin vaikutuksiin uskon.
Minulla on sellaiset lasiset Aalto-sarjan kipot, joihin teen viilin. On myös samaa sarjaa leipälautaset, niille ei mielestäni liian kuppimaisina ole oikein muuta käyttöä, mutta ovat kansina erinomaiset. Voin latoa päällekkäin ja säästyy tilaa.
Lapsuudenkodin herkkujälkkäri ja oliko joskus välipalakin - en muista - oli viiliä ja päälle piparkakun muruja. Nykyäänkin ostan joskus piparkakkuja varta vasten viilin sekaan murustaakseni, siihen vielä mansikkaa, mustikkaa, banaania,mitä milloinkin, nam.
aina pyramidi jk. jälkikasvu käydessään laittaa kanelia ja sokeria päälle.
Luiruksi sekoitan, silloin, kun lisäkkeitä laitan. Laktoosittomia aina pari kaapissa, kun yksi lapsistani on allergikko.
Vastaan siihen sairaalajuttuun, vaikka ei se minun ollut. Eli, kyllä ihan osastoilla on niitä makeita jugurtteja, ja viilejä, ei kanttiini tavaraa.
kuluttaa kyl kuulema ainakin ton 500 kk.
Olin rapukutsuilla, viime viikonloppu.
Siellä phuttiin kans tästä. Mietittiin paljonko kuluu.
No, hän mielellään kutsuu kylään, ja laittaa hyvää tarjottavaa.
Rapuja, muikunmätiä,sisäfilettä, blinejä hyvillä lisukkeilla, oikeastaan kaikki mitä tekee, on kyl aika hinnakkaita.
Hyviä salaatteja, ihania jälkiruokia.
No, hänen ei tarvi miettiä rahaa, hyvä palkka.
Laskin ite, et pelkkään salaattiin, vaik on kesä, uppoo aika paljon euroja.
Syö myös ulkona usein, mut ne ei oo tossa mukana. Leikkeleet on kalliita, ja hedelmät.
Toinen tuttava, aviossa, eli kaks sano menevän n, 700 kk.
Viikonloppuisin joss eksyn kauppaan, monilla laskun loppusumma on 100-150, mut siin on muutakin ku pelkkää ruokaa.
Et, kyl jotkut kuluttaakin, ei kaikkien tarvii pihistää.
Kyllä tuo on ihan osastoruokailua, välipalaa, aamupalaa, iltapalaa, kun niitä sokerilla hölvättyjä viileja ja jugurtteja kannetaan, mut maustamatonta ei saa.
Olin viime vuonna 6 kertaa sairaalassa. Ja tänä aamuna soi puhelin, ja kuntoutussairaalasta soitettiin, tulisinko kuntoutukseen. Olin hämmästyksestä sanaton, enhän edes tiennyt odottaa sellaista kuntoutusjaksoa.
No kun heillä on kuitenkin keväällä tullut lääkärin lähete, ja fysiatrikin haluaisi tavata, niin mikä ettei, kun hoitopäiväkattokin on jo täyttynyt alkuvuodesta, niin eihän tuo 2 viikkoinen sitten vapaakorttilaiselle maksa mitään. Joten lupasin mennä. Kysyin vielä, että mä toisin nyt niitä maustamattomia jugurtteja ja viieljä mukanani, kun sieltä ei niitä saa, niin sanoi että tuo vaan, kun keittiö ei niitä pidä valikoimissaan. Sairaaalan keittiö on lopetettu, joten ruoka tulee ostopalveluna jostain muualta.
onko gefilusmaitoa? Mistä teet sen "juuren", jos kerran viilinä ei ole?
Vai miten tuota valmistat?
siis onko gefilusmaitoa? Mistä teet sen pohjan, jos kerran gefilusviiliä ei ole?
kuin ei silloinkaan... vasta huomasin.
On gefilusmaitoa, siitä teen useimmiten viilini. Juureksi ostan yhden viilin silloin tällöin, tai jätän yhden kipollisen omatekoista viiliä juureksi seuraavaan satsiin. Ostoviili voi olla mitä sattuu, joskus ostan kermaviiliäkin, etenkin jos on vmp lähellä ja tuote alennettu.
Olen myös usein laittanut gefilus- tai muuta piimää juureksi, mutta en tiedä, voiko valmista tuotetta enää viiliksi sanoa. Sakenee se joka tapauksessa, laitan melkein fiftififti.
Sekoitan juureksi varaamani viilin, jaan sen 5-6 kippoon, kaadan kippoihin maidon, litran tai hiukan enemmän. Usein lämmitän maitoa ihan vähän, kädenlämpöiseksi suunnilleen. Gefilusmaitohappobakteeri ei yli 50 asteeseen kuumentamista edes kestä.
Laitan lautaset kippojen päälle kansiksi ja jätän huoneenlämpöön n. vuorokaudeksi. Iltapäivällä tehty saattaa olla jo seuraavana aamuna töihin lähtiessä valmista siirrettäväksi jääkkäriin.
Viilin voi tehdä mistä tahansa maidosta, onnistuu ihan hyvin rasvattomastakin.
Käyn välillä erään henkilön luona, jolla on aina maitojauhetta, se kuuluu jonkun ruoka-avun jakamaan ruokakassiin. Olen hänelle tehnyt viiliä sekoittamalla maitojauheen kädenlämpöiseen veteen, juureksi vien yleensä "punaista" viiliä.
Laitan maitojauhetta yleensä vähän enemmän kuin ohjeessa. Viili on kuulemma ollut tosi hyvää.
silloin kun kaikki lapset oli vielä kotona, tein useinkin itse viiliä ja ihan kevytmaidosta, silloin ei vielä juotu rasvatonta. Juuri noin kertomallasi tavalla sen tein; lämmitin pikkuisen maitoa ja lisäsin siihen edellisestä satsista jättämäni juuren- tai ostamani yhden viilipurkillisen siihen sekaan.
Miten hyvää ja tuoretta se oli, - lapset tykkäsivät syödä sitä herkkutalkkuna jauhojen kanssa, ja/tai sokerisen puolukkahillon kanssa.
Pitääkin pistää muistiin, jos tekiskin taas :)
minulle kuukauden ruokalaskuun. Vajaa pari vuotta sitten nuo samat ruuat sain ostettua noin 100 eurolla.
Et on tuosta helppoa muutama prosentti nyt laskea alv:a, ja silti valtio saa enemmän arvonlisäveroa kuin silloin!
Ostan ja keväällä yhden punaisen viilin, mistä jaan 6-8 kippoon, sen sekoiitettuani juoksevaksi. Ihan kylmää maitoa laitan päälle, ja sekoitan. Aamulla jos tekee, saa jo yöksi jääkaappiin. Teen sekä rasvattomasta, että sinisestä maidosta, mitä milloinkin on, joskus jopa sekoitan. Illalla tehdyt aamulla kylmään. Otan aina sen "kerman" viilin päältä kahteen uuteen (yhdestä).
Noin kirrättämällä, on aina aamuksi, illaksi viili. Välillä useampikin, kun lapset ovat tulossa.Kyllä viili on hyvää.
Pitääkin kokeilla tuota beessin gefilusviiliä, sitä en ole tehnyt koskaan.
kuukaus,saanko kysyä mitä jamiten syöt
käykö ruoka vieraita?
käsitin että olet yksin eläjä.
ostatko kaikki tarjouksista?
yksin eläjä minäkin,mut
käy porukkaa näin kesä aikaankin tulee
grillailtua.
ulkona syön harvoin.
itse en kyllä olekkaan laskenut tarkemmin
mitä ruokaan menee,kun
syötävä on kuitenkin.
nuorempana pidin kirjaa tuloista jamenoista.
täytyypä enskuulla seurata.
no tälläkuulla en pahemmin ole ruokia ostellut,ku pakkasessa
on syötävää.
ajattelin syödä ne ensin sieltä.
En ole tuo, jolle vastasit, mutta kyllä 150 eurolla pärjää vallan hyvin. Minä en tarvitse ostaa mitään juomia, enkä maitoja ostella, en juustoja, korkeintaan raejuustoa, en sokereita, en lihoja. Leikkeleitä en mitään osta. Merilohta ostan, mutta tarjouksesta, silloin sen kilohinta on vain 6 euron nurkilla. Sen höyrytän.
Niin ja en myöskään leipää tarvitse ostaa en tietty leipärasvojakaan.
..ja vieraita ei käy. Jonkun verran ostan tarjouksista.
Nyt on ollut kyllä 4-vuotias (pian 5v ) lapsenlapsi (tyttö) kyläilemässä useasti, tänä kesänä. Mut hän asuu aika lähellä joten syö kuin pieni lintu. ;)
Syy tuohon niukkaan ruoka rahaan on asuntolaina, jonka ex minulle järjesti. Tai toinen vaihtoehto olisi ollut et olisin myös muuttanut pois OMASTA-kodistani, jota olen omistanut jo yli 52 vuotta (perikuntalaisena) nyt viimeinkin 100%. Tilaa täällä olisi kyllä vaikka pienelle pakolaiskylälle. Kiinteistöveroa maksan 320 neliöstä.
Eilen muuten naapurin mummu ihmetteli ääneen, juuri tuota minun yksin asumista tässä ?
Itse asumiskustannukset ovat kyllä pienet, kun talo on hyvässä kunnossa, ja viimeisen päälle tekniikalla. Jotka itse olen tähän rakentanut .
Onneksi tätä niukkuutta ei jää muille maksettavaksi, koska pian olen selvinnyt tästä taas, ja pääsen jopa veneilemään tyttärentytön kanssa. ;)
Suurin syy on tuohon rasvaton maito, ja sen käyttö!
Netistä löytyy syy miksi se on niin.
Jos lapset joisivat rasvaista maitoa, niin karkkien / juuston yn muiden turhien "maito tuotteiden" tarve olisi pienempi.
En syö leikkeleitä, en fileitä minkäänlaisia, en grillaile rasvasia makkaroita, ei ei. vaan perusruokaani ovat porkkana, kaali, sipuli, vanha ruisleipä (nimenomaan ainakin viikon vanha, tuoretta vatsa ei siedä)valkosipuli, erillaiset pavut, soijjarouhe, jugurtti, puurohiutaleet, vähän kalaa (seitiä useimmiten), vähän broileria, kananmunia, tuoremehua n. 2 dl/pv, kevytmaito jne. Kun pysyy tällaisella dietiillä säilyy terveys, ei ylipainoa, ei diabetestä, ei verenpainetta. Alkoholijuomia ei koskaan. Vaikka voisin enemmän kuluttaa ruokatarvikkeihin rahaa, ei tarvi, koska dieettiini eivät kuulu pitsat, rasvaiset juustot, kermat, kaikenmaailman sipsit ja raksut. Pähkinöitä ja 81% suklaata joskus herkutteluhetkiin. Ja tietysti mausteita on pidettävä hyvä valikoima plus hyvät öljyt ruoan paistamisessa. Terveellisesti voi syödä halvalla.
Nyt on pakko lähteä hakemaan tummaa suklaata! Minäkin pidän tuosta 81% suklaasta. Se muuten on edullisinta siinä kaupassa, jonka logossa on sininen präntti kelt. pohjalla.
Ruisleipää kuivattelen ihan vasiten. Sopisi varmaan tuoreenakin, mutta maistuu minusta paremmalle vähän kuivahtaneena.
Terveellisesti voi kyllä syödä halvallakin, mutta minusta näyttäisi, että sellainen ravintoarvoltaan huonompi ruoka on vielä halvempaa, valitettavasti.
Tomaatit muuten on olleet ihmeen kalliita koko kesän, ainakin täällä päin. Mielestäni ennen on aina lämpimien tai hellejaksojen aikana saanut tomaattia tosi edullisesti, ei tänä vuonna.
etkö syö lainkaan hedelmiä?
Laskin äsken, mennyt jo tässä kuussa hedelmiin 40e. Kuitenkin ostan kauden tarjousten mukaan. Mansikoiden jälkeen, vesimelonia, nektariinejä, banaaneja. Ne nyt tällä hetkellä edullisimmillaan.
Mulla ei vatsa kestä juuri mitään kasviksia. Syön niitä useamman päivän, eli röyhtäilen. Pois pitänyt jättää tuore kurkku, tomaatit, paprikat, sipulit, sellerit, jopa lanttu ja kaali. Kestän vielä porkkanat, ja punajuuret.
Ei mene leikkeleisiin, kuin 2 siivua päivä, salaatinlehden päälle, ja omatekoinen täysjyväsämpylä alla.
Silti, vaikka yritän edullisesti ostaa, maksaa mausteet, ja öljyt yllättävän paljon. 200 kyl menee, vaik miten laskis.
ruoka ole ollenkaan kallista, vaan enemmänkin halpaa tänä päivänä. Vertaapa, kuinka suuren osan tuloista perhe joutui "entivanhaan" käyttämään ruokaan ja mikä on tilanne tänä päivänä siihen verrattuna.
Valikoimat ovat sairaaloisia. Ei noin monia sorttia lainkaan tarvittaisi. Se ruoan hukkaan heittäminen on mielestäni rikollista.
Onneksi meidän kauppa laittaa 50 %:n alennukseen, kun viimeinen myyntipäivä on käsillä. Sielä minä suurimman osan ruokatarpeistani ostan. Mutta samalla paikkakunnalla esim. SOK ei taas laita, vaan heittää roskiin, vai minne lie laittaneekaan. Joten ei epäilystäkään, minkä kaupan asiakas olen, ja noilla poistotuotteilla on mieletön kysyntä.
viedä tuloista pienemmän osuuden, kuin vaikkapa lapsuudessamme.
Muistan, kuinka pieniä olivat kahvipaketitkin aikoinaan. Varmasti kilohinta oli prosentuaalisesti paljon tämänpäivän hintaa korkeampi.
hintaa en tiedä, en juo kahvia. Sen muistan kun kupongilla kaupasta ostettiin, lapsena ollessani, sehän oli ylellisyystuote, nälkää sekään ei kai viennyt?
Ruokamenot aika samanmoiset, kolmannes tuloista, eläkkeestä nyt.
Nuorena -60luv samoin.
Asuminen kai se kallein juttu on, lisättynä sähkön ja veden hinta.
arkiruoka on melkoisen monenlaista, monipuolisempaa, verrattuna 50 vuotta sitten syötyyn. Potut ja läskikastike oli melkein jokapäiväistä. Juureksista, vihanneksista ja hedelmistä ei paljon osattu haaveillakaan.
Kaupunkilaiset, nääs.
Eikös kaali, porkkana ja lanttu olleet sitten teidän kaikkien saatavilla, vai oliko se vanhemmista kiinni, ettei niitä hankittu?
muistan selvästi, Haaparannasta ostetun.
Harvassa työläisperheessä taisi läpi vuoden olla mainitsemiasi tuotteita. Ei ollut säilytyspaikkojakaan.
muista syöneeni läskikastiketta.
50v sitten olin 14v, ja kyllä meillä syötiin ihan hyvin.
Lapsuudestani muistan erilaiset laatikot. Makaroni-jauheliha, kaali-jauheliha, kaali-lammas. Merimiespihvit, peruna lanttu, porkkanalaatikot.
Kaalikääryleet,kalaa paljon, erilailla.
Lindströminpihvit, lihapullat, murekkeet, palapaistit, maksavatkulit, tillilihan, paisttin, kanan, sieniruoat, keittoja kymmeniä
Listasta taitaisi tulla liiankin pitkä, jos kaikki luettelisin.
Jälkiruokaa oli vain pyhäisin.
hedelmiä ainakin omenoita oli jouluun. marjoja,mansikat, viinimarjat, vatut.
Banaanin sain joskus 4-5v, syljin pois, sain tukkapöllyä.
Appelsiinit ja vesimelonit oli jo alakouluaikoina.
Puuroja monenmakuisia. Vispipuuroa rakastin.
Kuivakakkujakin usein, ja ohukaisia, pannariakiisseleitä.
En tiedä, onko nyt niin kovin paljon parempaa.
syötiin kyllä meilläkin, ja kaikki ruokahan voidaan valmistaa hyvin tai huonosti.
Vispipuuroa varten, lähinnä, kerättiin paljon puolukoita, jotka säilyivät huonoissakin säilytysolosuhteissa. Myös sieniä, suolasieniksi, kerättiin syksyisin. Niistä saatiin monta kastiketta läskisoosin tilalle talven varrella, kuin jatkeeksi lihapullataikinaan, mauksi myös. Tillilihankin oli tosi hyvää oman äidin valmistamana.
Kanaa en muista syöneeni lapsena koskaan.
Oliko sinun äitisi työläisnainen, jonka tilipussi oli perheen pääelättäjä?
Minun äitini oli, ja kun hän päivän työstään väsyneenä tuli kotiin, jossa jo ruokaa odotettiin kopolla kourin, minä ainakin ymmärrän, ettei hän joka päivä jaksanut alkaa pyörittelemään hanhenmaksapalleroita, ei siihen olisi ollut varaakaan. Hän oli erittäin hyvä kokki, käynyt 2-vuotisen koulunkin, jossa suuri panos oli ruoanlaittoon. Tosin, oli hän saanut oppia jo polvenkorkuisesta kotonaan, vanhin lapsi kun oli 11 lapsisessa katraassa.
Jälkkäreistä minulle on jäänyt erityishyväksi mieleen jouluinen luumukiisseli, joka koristeltiin kermavaanhdolla. Joka jouluksi äiti leipoi piparkakkutalon, ihania olivat myös lusikkaleivät.
Aika vasta oli telkussa ohjelma, jossa esiteltiin erään ravintolan kysyttyä erikoisherkkua, läskisoosia.
taas kiirehdin.
"En tiedä, onko nyt niin kovin paljon parempaa."
Enpä usko, varmaan meidän lapsuudessamme ainakin paino oli useimmilla kurissa, ilman mitään hokkuspokkuksia. En muista yhtään ylipainoista lasta kavereissani, joita oli paljon.
Isän tai mummon kanssa pääsin pikkulikasta asti hakiksen halliin ostoksille. Siis stadissa asunut aina.
Hampparin väärä, lenkkimakkara, isoissa rullissa, mistä pätkäistiin sopivan kokoinen pala, oli käristemakkarana herkkuani.
Tehtiin siitä keittoa ja kastikettakin, minusta se oli niin väärin.
Samoin medfursti, ja hevosenlihaleike. Namm, lauantaimakkarakakin oli silloin hyvää. Muistan jostain -50 asti ja minusta ruoka oli konstailemattomampaa, kuin nyt.
Katsoin albumista, jäätelötötterö näkyy ainakin -52 olleen kädessäni.
Samoin pääsin ravintolaan syömään, nakit ja muusi, kyseisenä vuotena, vanhempien kanssa, en muista mitä he söivät.
siitä läskisoosista, jolle vastasin?
En tiedä, miksi se ei meillä ollut muistini mukaan lainkaan listalla.
En ole koskaan sitä maistanut, voi olla hyvääkin.
Lihavuudesta, sokeri kai oli kallista, karkkia ei saatu kuin joskus.
Liikuttiin paljon, ei ollut koulukyytejä, luisteltiin, hiihdettiin, leikittiin olympialaisia. Uitiin, juostiin, marjastettiin, sienestettiin. Kyläiltiin pitkiäkin matkoja jalan.
Sipseistä ei oltu kuultukaan, ja limuakin sai lasin vain erikoistilanteissa.
Leipää ei mussutettu ruoan korvikkeena. Kermaa ja voita ei läträtty paljon.oli jokin vuokko kahvikerma? Pullossa.
mutta oli isäkin kymmenenvuotiaaksi asti.
Äiti kävi töissä kaiken aikaa, ihan eläkeikäänsä asti.
Jouduin itsekin aika nuorena tekemään lastenkaitsentaa, jakkamaan iltistä (jaettiin silloin kotiin) ja muita hommia,mihin kykenin.
14v lähtien 6tunnin työpäiviä kaupassa kesällä.
Rippikesänä olin tukholmassa ravintolan keittiössä.
Ei kasvanut raha puussa meilläkään.
En oikeastaan enää edes itsekään muista, miltä soosi maistui. Taisi mennä alas alta aikayksikön, että taas pääsi pihalle leikkeihin, joten ei ehtinyt pahemmin makustella.
Allekirjoitan sinun tekstisi, liikutaan nykyisin liian vähän.
Yksi asia on, minusta, myös se, ettei enää monetkaan "syö oikein", ajallaan ja säännöllisesti. Silti suu käy koko ajan, sinne menee kaikkea "keinoruokaa".
Tuon meidän kerma-asian muistan elävästi. Monesti kävin kaupasta ostamassa Atlantaa. Se oli jotain kasvisrasvakermaa, pullon kyljessä komea laivan kuva.
Läskisoosi ja kuoriperunat.
Perunasoppa läskirötköineen.
Joskus pelkkää perunavelliä lämpinä ruokana.
Lisänä ruisleipää niukan voin kera ja säännöstelty määrä maitoa.
Siinä oli perheemme perusravinto 50-luvulla.
Täydennyksenä joskus kaali- ja perunalaatikkoa.
Omavalmiste omenahilloa ja viinimarjamehuja säännösteltyinä.
arvoa, kun itse näkee ja kokee tosiaankin, ettei raha puussa kasva.
Meillä äiti oli kovin lujilla, kuten kirjoitin, oli perheen pää, rahallisestikin.
Erosivat ennen minun 10-vuotispäivää.
tv. läskikastikkeensyöjä.:)
Sunnuntaina käytiin kumppanin kera metsässä pari tuntia kävelemässä. Saalis minulla noin pari kiloa kantarelleja ja rouvalla 2,5 litraa mustikoita. Ei tarvitse kävelysauvoja kuntoa hoitaakseen ja miten se sienikastike maistuukaan reissun jälkeen. Mustikat meni pakkaseen.
Muitakin sieniä oli yllin kyllin esim. Viinihaperoita, joita en alkanut ollenkaan keräämään. Parissa tunnissa niitä olisi tullut parikymmentä litraa.
Kuntoilua ja ilmaista ruokaa....
Eivät nuo juurekset kovin kummoista komeron nurkkaa vaadi, kun säilyvät paremmin, moninkerroin paremmin kuin maito. Ja olivat silloinkin halpoja.
että vain kymmenisen prosenttia tuloistamme käytetään ruokaan. Aikaisemmin prosentti oli paljon korkeampi. Ruoan tuottaminen ei le itsestään selvää. Ykskaks tulee uusi virus, joka tuhoaa viljaa jne. Olkaamme kiitollisia siitä, että millä on ruokaa. Viljan hinta tuottajille on puolittunut, mitähän suurin osa ihmisistä pitäisi siitä, että palkka puolittuisi?
ruokaupasta kuukaudeksi 50:llä eurolla?
korjaus edelliseen...tarkoitin siis 50,- per kuukausi.
ilmaista ruokaa, jos asuu metsän lähellä.
liikaa. Prosentti on tuloista riippuvainen. Tilastokeskuksesta saa viimeisimmät tiedot. Pienituloisella on myös tulonsiirtoja kuten asumistuki, nekin on laskettava mukaan.
pienituloiset saa asumistukea.
Kaikilla ei ole hyvää palkkaa, eikä eläkettä.
Suomessa on paljon yh, joiden ansiot jäävät hyvinkin pieniksi. Useimmilla menee ruokaan yli 50%.
Minimieläke on alle 600e, meinaatko että 60e kk riittää ruokaan?
Saan alle 800e -vero. Kyllä minulta vaan menee ruokaan liki 30%, kaikki kun eivät ole keskivertoja, joidenkin on ollut pakko tehdä niitä kaupanalan, varaston, siivouksien hommiakin, jotta pyörät pyörisivät.
Kannattaa muistaa kuinka paljon tässä maassa on ihmisiä, alle köyhyysrajan, eikä vain oman hyvinvoinnin kautta asioita.
nämä tulonsiirrot mainitsematta. Yritin ottaa selvää Tilastokeskuksen nettisivuilta viimeisimmistä kulutustutkimuksista. Vaikeaa on saada kansantajuista tietoa. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2006. Löysin vain yhden tiedon, siinä oli ryhmitelty elintarvikkeet, juomat, vaatetus ja jalkineet samaan ja niiden keskimääräinen osuus oli 20 %. Kehitysmaissa ruoan osuus voi olla 80 %. Yleisesti ottaen on niin, että mitä pienemmät tulot, sitä suurempi osuus on ruoalla. Suomessa 1960-luvulla keskimäärin 40 %.
siitä mitä ostaa, tietenkin, mutta pieni raha se on ruokakaupassa jo.., joskus sai satasella kassillisen ruokaa, nyt ei kahellakymmenellä eurolla saa kun äkkilähön kaupasta :)
Muistan kun meillä oli viisihenkinen pere kovimmillaan syömään, siis lapset kasvuiässä, niin oman tilini sai kääntää aina ruokalaskuun, mitään ei jäänyt.
Kysyin kerran pojaltani heidän ruokamenojaan, heillon kolme kasvuiässä olevaa lasta, - tonni kuulemma menee, eli suunnilleen huonopalkkaisen naisen palkka..
Itselläni on nettotulot alta tonnin. En saa mitään tulonsiirtoja.
Tarkkana olen ruokakaupassa, mutta ei tuo 10% tuloistani riitä, vaikka en osta edes hedelmiä, enkä vihanneksia, mitä nyt pakasteesta keittojuurespusseja.
Pidän räydellistä kirjanpitoa ostoksistani ja vuoden lopussahan se on sitten helppo laskea.
Ei sitä joka päivä makkarasta tehtyä ruokaa minäkään halua syödä :-).
sitä keskiverto virtasta kun ei ole muualla kuin tilastoissa.
Jos joku saa samanverran, kuin sata pieneläkeläistä yhteensä, vääristää se jo paljon, ja palkoissa myös.
Asumistukea ei saa esim avovaimo, aviovaimo, jos miehen tulot ovat yli määrätyn.
Silti, tänäpäivänä, varsinkin avoparit maksavat oman osuutensa. Siinä voi usein naisparka olla helisemässä, pienen eläkkeensä kanssa.
Itse saan 29e/kk tukea, ja lasken sen tuloihini.
Silti elän alle köyhyysrajan kirkkaasti, ja ruokaan menee suurin osa tuloistani.
näyttävät eri osa-alueiden kulutuksen tuloluokittain. En vaan saanut niitä esille.
Kyllä viidelläkympillä saa, kun suunnittelee. Mutta miksi pitäisi 50:llä saada?
No sehän on varsin huonoa ruokaa, rahan tuhlausta.
tosissani. Ei tuollaisia ole, kuin täydelliset tilastot.
Täydelliset tilastot saadaan vain siten, että jokainen suomalainen vastaisi kyselyihin. Minä en ole koskaan noihin vastannut, eikä minun laajasta tuttavapiiristäkään kukaan.
Skannan kaikki ostokseni, mitä ostetaan, skanneriin hintoineen ja skanneri lähettää kerran viikoss sen tutkimuskeskukseen.
Tuo 800 euroa sisältää jo korotetun hoitotuen, joka maksetaan hirvittävistä sairauskuluista. Hoitotuki ei likikään kata niitä sairausmenoja, joita sairaudestani on.
Ja kun kaikki katot täyttyvät joka vuosi, sekä sairaalamaksukatto, lääkemaksukatto, matkakulukatto, tulee näistä katoistakin, eli omavastuuosuuksistakin jo muhkea summa vuositasolla. Ja näihin ei vielä lasketa niitä sairauskuluja, joista tuo korotettu hoitotuki maksetaan.
mutta se on halpaa
että oli kyse siitä, että 10% kuukausituloista riittää ruokaa. (tuossa ylempänä ketjussa)
jos 50 eurolla kuussa pystyt ruokkimaan itsesi siten, että vielä vihanneksiakin pystyt ostamaan.
jonkun hetkeksi hyvälle tuulelle. Tilastot perustuvat otantaan, pohjana tilastotiede. Kaikkien ei tarvitse pitää kirjaa menoistaan ja tuloistaan.
tietoja kerätään. Taitaa olla melkoista seuraamista. Itseäni ei ole koskaan poimittu mukaan.
Minullla on siinä rajalla, nuo lääkekulut. Joskus joulukuussa saan, joskus taas en.
Diabeteslääkkeet, ja kilpirauhaslääkkeet ei paljon maksa, mutta sitten on myös kalliita lääkkeitä. Samoin niitä, mitä ei lainkaan huomioida, tuossa katossa. Kuitenkin lääkärin määräämiä.
Sellaiset, jotka ovat saaneet olla terveinä ikänsä, eivät edes tajua, miten paljon sairauskuluja ihmisillä on.
Vanhempani sanoivat sairauteni maksaneen heille ainakin omakotitalon hinnan, ennen kotoa pois muuttamistani. Silloin ei korvattu samoin kuin nykyisin.
Tarkkana saa olla, että rahat riittävät, kun terveellisesti pitäisi syödäkin.
Mulla sikäli onni, että eräs lapsistani maksaa auton vakuutuksen, ja käyttäessään, palauttaa tankattuna.
Joten matkakuluja ei juuri tule, paitsi auton arvon alennus. No, nyt jo 10v vanha, joten ei enää sitä alenemaakaan juuri tule ;D
Hankin sen töissä ollessani, tarpeellinen silloin, ja nytkin, päästäkseni kauppaan ja lääkäreihin, poliklinikalle.
Meidän ikäluokka onneksi tottunut vähällä toimeentulemaan, ja osaa ruokaa tehdä, edullisesti.
tässä taannoin pojaltani paljonko heillä menee ruokaan. Noin tonnin sanoi hänkin menevän, heillä on kaksi lasta.
Tein itselleni joskus budjetin. Ruokamenoni laskin käyttäen pohjana valtion ravitsemus neuvottelukunnan suositusta, ruokapyramidia, 2000 kcal/vrk. (Se kun sattui olemaan huoneentauluna keittiössäni, värikäs ja nätti ja muistutti miten pitäisi...) Taidan muistaa vieläkin; 180 g lihaa, kalaa tai munaa/ 500 g kasviksia, marjoja, hedelmiä/ 150 g perunaa/ 5 dl maitoa tms., 20 g juustoa/6-9 palaa leipää, 2 annosta puuroa, riisiä tai pastaa (300 g)/ 35 g rasvaa, ½ dl sokeria.
Noiden hinnat kun laskin oman makuni mukaisilla tuotteilla ja aika reippaasti ylöspäin pyöristäen, tulin tulokseen 8 euroa/vrk. Budjetoin itselleni 300/kk ruokaan, mutta en saa sitä kyllä menemään.
Mutta tuon mukaan tuo jälkikasvu näyttäisi ihan järkevästi ostavan, vaikka minusta kyllä näyttää ihan muulta, kun joskus heidän jääkaappinsa sisältöä katselen.
syöneeni läskisoossia,kuten meillä sanottiin.
meillä oli kyllä juureksiakin.
sekä tirripaistia joskus ja
sianlihasuikaleita sirruutettiin pannulla (paistettiin)
ja sitten siitä tulleessa rasvassa leipää kastettiin sitä sai harvoin kuin,muutenkin
liha oli vain sunnuntai tai juhla ruoka
ei sitä tainnu edes,joka sunnuntai olla.
oli perunalaatikkoa,makaroonilaatikkoa jos oli paistia silloin ei makarooni
laatikossa ollut jauhelihaa vaan munamaito.
oli makarooni .peruna,manna.riissivelliä.
ja puuroja.
kaloja ongittiin niistä sai ruokaa.
äiti marjasti ja sienesti.perunoita ja kurkkuja kasvoi
säilöi kurkkuja talveksi.
jälkiruokana marja kiisseliä ja puuroa.
maitokisseliä kaakaokisseliä tai puuroa.
keittoruokia kuin uunuruokia .
köyhiäritareita,lettuja,pannukakkua vellien lopusta,kaurapuuroa.
pullossa oli juuri tätä atlanta ja oliko vuokko kermaa.
jossain on tallessa vielä joku leivontaohje irrotettuna
atlantapullon kupeesta.
teetä ja kaakaota oli lapsille aikuisille kahvia
ei sitä jatkuvasti joutu kuten nyt.
oli ruokailu ajat.isäpuoli oli ainut töissä kävijä
oli sekatyömies kuten silloin sanottiin. meitä oli 3lasta.
asuttiin oliko 32 tai34neliön huone.
talvella kun pyykkiä pesi ulkona olivat ensin narulla ,sitten
tönkkönä kun sisään tuotiin yöksi kuivumaan.
naru kulki nurkasta nurkkaan ja siellän
yritettiin puikkelehtia petiin.
ai miten oli hyvää kun tilipäivänä ostettiin makkaran
kantoja oli .erilaisia.
karkeista mieleen jäänyt pektukset,sellaset soikeat valkeat karkit,
mansikka karamellit,aniskarkeista ,en pitänyt.
karkkia ei saatu kun tilipäivänä.pieni limsapullo lauantaisaunassa porukassa.
ei sitä litratolkulla juotu ja jokapäivä kuten nyt.
tässä ,jotain minun lapsuudestani
ei raha kasvanut puussa.
taidampa tässä tehdä taas ,joskus läski kastikkeen ja keittää perunat ja muistella
syödessäni menneitä.
t.63vnainen
nämä ruoka ym. muistelukset. Taisi meillä loppujen lopuksi olla terveellisemmät ruoat, kuin monilla nykyisin. Ja ruoan lisäksi ei kokoajan nassutettu muuta lihottavaa, eikä juotu litrakaupalla limsoja.
Huomenna pitäisikin laittaa läskikastiketta, jos jostain löytyy kunnon rantuläskiä. Ei sitä amerikan bekonista synny.
300 euroa ehdottomasti liian iso summa yhen nais immeisen ruokaan, mutta saahan sen tietenkin menemäänkin - helpostikin :)
Anoppi sano aikonnaan aina, että "söishän sitä kolomekkii kekkoo, mutta yhelläi toimeen tulloo" - aika osuviakin nuo vanhat hokemat :), hän niitä viljeli..
Aika kiireisiähän ne nuoret perheet on, ruokaa on saatava äkkiä lapsille työpäivän jälkeen, ja siksi kai niitä, miun mielestä, turhia evväitä siellä kaapissakin on..tarkoitan ettei sitä lihasoppaa keitetä enää klo 16 sta jälkeen, jotain nopeampaa sen on oltava..
P.s. en tiedä oliko tuossa tonnissa laskettu myös työpaikka ruokailut..tuskinpa vain..
mene ruokaan jos puolet tuosta budjetoimastani summasta. 300 oli yläkanttiin laskettu ja arvioitu jo alunperin, ja sitten vielä tykkäänkin nuukailla näin arkioloissa ainakin. Voi se pyhäruokakin olla aika vaatimatonta ellei muita tule syömään. Tyyliin munakastike (keltuaiset poistettu), perunoita, tomaattia.
Osuvia on yleensä vanhat hokemat ja hauskoja. Ihan hiljattain kuulin minulle aivan uuden tosi hauskan, en kyllä sitä tähän hätiin muista. Kohta on mentävä pituuvelleen, jospa siinä unta odotellessa saisi sen kiinni.
Kiirehän noilla lapsiperheillä sen tekee, että ostetaan sellaista, mitä mummi ei ikinä raaskisi. Ja onhan ajat ja ruoat muuttuneet. Pikkutytöillä oli hauskaa, kun ensimmäisen kerran kuulivat sanan lohilaatikko, eivät meinanneet ymmärtää, että ruoka se on. Pitivät kyllä ja isompi sanoi, että tämä on vähän niin kuin lohikiusausta, mutta parempaa.
Ei ainakaan tuolla minun porukalla ollut työpäivän lounasruokailut mukana tuossa tonnissa. Kyllä hirvittää, jos noita markoiksi vielä rupeaisi muuttamaan, vaikka ei kai sitä enää kuudella voikaan kertoa. Mutta vaikka kolmellakin kertoisi...
Marjat, sienet ja kalat säilöön.
Vesipuolukoita saavillinen.
Mustikat täytyi hillota.
Rouskut suolaan ja tatit ja vastaavat kuivattiin.
Muikut ja pienet säret kuivattiin kalliolla.
Suuremmat säret, säynävät ja lahnat suolattiin.
Keväällä otettu porsas syksyllä lihoiksi.
Kinkut ja kyljykset myyntiin.
Lavat syötiin itse.
Kylkirötkoistä soosit, uunipottu, läskisoppa, kaali- ja perunalaatikot, tirripaisti yms.
Melko pitkälle oli keräilyyn ja omatoimisuuteen perustuvaa taloutta.
Vuosikausiin en ole viitsinyt marjastaa.
Sienestys on mielekkäämpää.
miten yleensäkään rahat riittävät, - ei kai palkat ole nousseet kuusinkertaisesti, ei ees kolminkertaisesti.., joku mystinen juttu kai.:)
tulonsiirrot auttavat.
Vihannekset ne vasta halpoja onkin, mutta ei pidä mennä ostelemaan niitä ruukkusalaatteja. Ne ovat silkkaa rahastusta, ei ravintoarvoa hintaansa nähden.
Kasvisruoka on todella maittavaa ja halpaakin, kun tuntee ja tietää, miten rakentaa sen, ja mihinkään valmiisiin tuotteisiin ei sorru, vaan pysyttelee pelkissä ruoka-aineissa ja tekee itse. Ylensyöntiin tuo 50 euroo ei kuitenaan riitä.
Mutta vaikka syön raakaravintoa, niin kyllä se pahuksen täyttävää on. Ja nälänkin pitää loitolla, kun rakentaa sen oikein.
Tonnikalasta löytää edullista, jossain kaupoissa näkyy olevan 0,50 senttiä tai hivenen päälle. Tonnikala on hyvä ruoka-aine.
Törmäsin vaan nettisivuilla Nielsenin johonkin ota osaa kilpailuun. Siinä sitten kysyttiin halukkuutta osallistua kuluttajapaneliin ja mä vastasin myöntävästi.
http://fi.nielsen.com/products/crs.shtml
En malta tutkia, onko tolla sivulla mitään liittymistä kuluttajapaneliin, mutta mulla on tään Nielsenin upouusi skanneri, jolla skannaan kaikki ostokseni ja hinnat. Skanneri lähettää viikottain automaattisesti tiedot sinen Nielsenille.
Niin melkoista seurantaa, minusta ihan mukava harrastus. En minä koe mitenkään taakkana tätä.
Mulla omavastuut esim. lääkkeiden osalta 672,70 euroa, toisinaan täyttyy jo helmikuussa, toisinaaan huuhtikuussa.
Matkakulujen omavastuut 157,25 € täytyy jo alkuvuodesta ja sitten on vapaakortti, jos esim. käyttää taksi labrassakäyntiin, lääkärissä käyntiin, tutkimuksissa käyntiin, sairaalassa käyntiin, niin ei mene edes omavastuuta.
Maksukatto sairaalan poliklinikka, sairaalamaksuista, TK maksuista yms. näiden laitosten sarjahoidoista nytkin täyttyi jo keväällä. Joten vapaakortti, poliklinikkakäynnit ei maksa mitään, sairaalamaksu alennettu, kuntoutushoitojaksot ei maksa mitään vapaakorttilaiselle.
mitäs tulonsiirtoja mahdat tarkoittaa?
tuolla alempana ketjussa oli tulonsiirroista, joten letkautin sen tähän. :-)
No varmaan tarkoitti SOSSUN avustuksia. Mutta aivan lakisääteisiä tulonsiirtoja ovat mm. lapsilisät, asumistuet, äitiyspäviärahat, sairauspäivärahat, työttömyyspäivärahat yms.
Sitten näiden lisäksi on vielä se sossun harkinnanvarainen avustus, kun rahat ei riitä
, mutta tahdoin vain varmistaa mitä hän tarkoittaa k o h d a l l a n i tulonsiirroilla, eihän tämän ikäisellä ja työssä olevalla enää mitään tulonsiirtoja ole tietenkään.
Vääräleuka siis asialla :)
Minä kyllä vein armeijasta vapautuvan pojan laskut sossuun, asunnon vuokralaskut ja sähkölaskut ja kiltisti kaikki maksoivat. Palvelusajaltahan maksu tapahtui muistini mukaan puolustusvoimien taholta, mutta sitten kun palautui, eikä ollut heti työpaikkaakaan, niin kaiken se sossu maksoi.
ketjua, ja en oikein päässyt perille mitä tarkoitat kun ei täs enää mitään tulonsiirtoja ole, eli nythän asia selvisi..eli oli tsoukki vain..:)
P.s. tulot kyllä kummasti siirtyvät johonkin, semmosia siirtoja kyllä huomannu :)
ja rahat katoaa, vaikka ei jalkojaan ulos pistäisi. Omalaatuinen paikka tuo verkkopankki, ensin tuo tahaa ja sitten vie, heh.
Kansaneläkkeen varassa elävä: Näen nälkää kuukausittain
Leipäjonot, kirpputorit sekä "punaisten hintalappujen korit" ovat kansaneläkkeellä elävälle suomalaiselle arkipäivää. Ruokakaupasta ostetaan päiväyksen vuoksi alennuksessa olevia elintarvikkeita ja vaatteet ovat aina kirpputorilta. Kaikkiin lääkärin määräämiin lääkkeisiin ei ole varaa. Lähes 70-vuotias Rauli näkee nälkää kuukausittain ja on henkisesti loppu. Nimi on muutettu haastateltavan toiveesta
- seuraava on Mononen(hautausurakoitsija) HERÄTKÄÄ!
Nyky Suomessa ei ihmisen tarvitse muuta kuin nähdä nälkää, joka on jossain esim. Afrikan savanneilla, joissa rosvot ryöstävät avustukset, joita nälkäisille lähetetään.
Meidän maamme sosiaalihuolto kyllä turvaa toimeentulon, kun ei käy "venkoilemaan" ja yritä saada väärinperustein avustusta.
Jos Raamuttu sanookin, että isien pahat työt kostautuvat polvestapolveen, niin miten on mahdollista, että sossulan asiakkaat toistuvat myös tähän "polvestapolveen".
Samat sossulasta toimeentulonsa saavat opettavat perillisensäkkin tähän ilmaiseen rahaan ja TODELLA tarvitsijat jäävät silloin ilman, koska eivät osaa näitä kiemuroita, joita nämä "ammattilaiset" hyödyntävät sukupolvesta toiseen.
Haastakaa vain oikeuteen, mutta nyt olen sanojeni takana.