M/S Angra 1958-71

Löytyykö Angralla tai muilla AL:n laivoilla em. vuosina seilanneita? Kertokaa kokemuksianne ja kuulemianne tarinoita! Jälkipolvi kokoaa merimiehen muistelmia.
405352
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 40

Vanhimmat
  • shipspotting ei aukea, ainakaan omassani, vaikka oikein kirjoitin kaikki tiedot. Mutta nimellä haettuna ainakin löytyy ko. shipspottingista; Aymara ja Asynja.

    Äänestä


  • seilori70 kirjoitti:

    shipspotting ei aukea, ainakaan omassani, vaikka oikein kirjoitin kaikki tiedot. Mutta nimellä haettuna ainakin löytyy ko. shipspottingista; Aymara ja Asynja.

    SEILORI 70 Maalaa siniseksi jaliitä jos ei aukea



    http://www.shipsnostalgia.com/gallery/data/510/araguaya-2.jpg

    Äänestä

  • seilori70 kirjoitti:

    shipspotting ei aukea, ainakaan omassani, vaikka oikein kirjoitin kaikki tiedot. Mutta nimellä haettuna ainakin löytyy ko. shipspottingista; Aymara ja Asynja.

    olin actiniassa 1964-65 kesästä kesään. Rätti Arska oli konepäälikkönä ja pitkä tampere tunkkina .
    täkillä Kivisalon Tini oli poosuna. Boniksen ventti siko tuli tutuksi oltiin kuusiviikoa boniksessa käytiin välillä
    rosariossa tultiin takaisin bonikseen.Siistein paikka siihen aikaan oli montevideo.santoksen raitiovaunu
    joka kulki letokujan ja kusikulman välillä on jäänyt mieleen jos roikkui ujkopuolella ei mennyt maksua.
    Tuli muutama yö Riioskin vitettyä niitä on eläke äijänä mukava muistella.Satelliitti kuvista näkyy ei ole boniksen tokissa laivoja.Terveisiä kaikille Actinian ex moottorimies.

    Äänestä



  • seilori70 kirjoitti:

    shipspotting ei aukea, ainakaan omassani, vaikka oikein kirjoitin kaikki tiedot. Mutta nimellä haettuna ainakin löytyy ko. shipspottingista; Aymara ja Asynja.

    Asia; Varustamo Oceanfart
    Aikarahdattu AL linjalle.Tämän aluksen Omistaja oli SHY toimitus johtaja Birger Kruugiuksen poika.Isä oli ostanut pojalleen hää lahjaksi.Pääkone oli Burmester vain
    Otin Oppilaan pestin Turun Pansiossa jossa tämä alus odotti lastia.keväällä1957



    M/S Helios Moottori oppilaana ja moottorimiehenä 1957-1959 alus myytiin Hollannissa 13 p.12 Porukka tuli suomeen tilaus lentokoneella.

    Al Linja liikenne Etelä Amerikkaan.M/S Angra/ !959-1961/MS Arika !961 molemmissa laivoissa moottori miehenä.

    Äänestä

  • donkeyman@kymp,net kirjoitti:

    Asia; Varustamo Oceanfart
    Aikarahdattu AL linjalle.Tämän aluksen Omistaja oli SHY toimitus johtaja Birger Kruugiuksen poika.Isä oli ostanut pojalleen hää lahjaksi.Pääkone oli Burmester vain
    Otin Oppilaan pestin Turun Pansiossa jossa tämä alus odotti lastia.keväällä1957



    M/S Helios Moottori oppilaana ja moottorimiehenä 1957-1959 alus myytiin Hollannissa 13 p.12 Porukka tuli suomeen tilaus lentokoneella.

    Al Linja liikenne Etelä Amerikkaan.M/S Angra/ !959-1961/MS Arika !961 molemmissa laivoissa moottori miehenä.

    Minä olin myös MS/ Angrassa 1959-1960 kansimiehenä.

    Äänestä

  • ms parma kirjoitti:

    olin actiniassa 1964-65 kesästä kesään. Rätti Arska oli konepäälikkönä ja pitkä tampere tunkkina .
    täkillä Kivisalon Tini oli poosuna. Boniksen ventti siko tuli tutuksi oltiin kuusiviikoa boniksessa käytiin välillä
    rosariossa tultiin takaisin bonikseen.Siistein paikka siihen aikaan oli montevideo.santoksen raitiovaunu
    joka kulki letokujan ja kusikulman välillä on jäänyt mieleen jos roikkui ujkopuolella ei mennyt maksua.
    Tuli muutama yö Riioskin vitettyä niitä on eläke äijänä mukava muistella.Satelliitti kuvista näkyy ei ole boniksen tokissa laivoja.Terveisiä kaikille Actinian ex moottorimies.

    Olen käynyt kaksi kertaa Buenos Airesissa ja menen keväällä kolmannen kerran.
    Ei ole 25 De Mayo entisensä ei ole Silvio baaria eikä muitakaan kapakoita.
    Sotilasjuntta siivosi kadun ennen Argentiinan jalkapallo kisoja.
    Terveisiä kaikille Angran ja muillekin AL seiloreille.

    Äänestä

  • KANSIMIES59 kirjoitti:

    Olen käynyt kaksi kertaa Buenos Airesissa ja menen keväällä kolmannen kerran.
    Ei ole 25 De Mayo entisensä ei ole Silvio baaria eikä muitakaan kapakoita.
    Sotilasjuntta siivosi kadun ennen Argentiinan jalkapallo kisoja.
    Terveisiä kaikille Angran ja muillekin AL seiloreille.

    Eno oli Angralla 60-70 lukujen tietämillä. Seilasi Brasiliaan ja Argentiinaan. Kovasti kertoo tarinaa ja varmasti muistelisi mielellään muiden tovereiden kanssa.

    Äänestä

Ilkka Pärssinen oli reilu pappi Boniksessa , ja järjesti mukavia reissuja . La Platan kaupunkiin ensin, ja siten museoon missä oli dinosauruksia luurankoina. Matkalla oltiin Ilkan Amerikan farmarin kanssa keltainen iso jenkki. Puistossa missä kulki vapaana isoja härkiä ja muita kasvissyöjiä . Auto lipui eteenpäin ja ikkunat olivat auki. Kunnioitusta herätti mies joka vaihtoi rengasta vaikka näitä puhvelimaisia eläimiä oli muutaman metrin päässä. Farmarin takaikkuna oli laskettu alas ja perällä istujat olivat päin ikkunaa. Äkkiä eräs mustanpuhuva puhveli työnsi päänsä näiden syliin ja puhalsi kunnon puhalluksen. Kyllä naurua riitti jälkeenpäin.

Äänestä

Faija heitti aikoinaan 60-luvulla pari vuoden keikkaa Angralla ja löytyy kuva ym. materiaalia laivasta.
Voitko pistää yhteystietoja niin välitän ne eteenpäin.

Äänestä

actinialla tuli muutama reissu tehtyä Mieleen jäi boniksessa matkamuistoina myydyt kutistetut ihmisenpäät,oli iso nenä ja pitkä musta tukka tuli ostettua itsellekin,mutta harmi vaan ei ole enää tallessa

Äänestä
  • Boniksesta muistoja,erään kauniin naisen letit,pitkät ja mustat kuin etelän yö,leikkas muistoksi.

    Äänestä


ainakin nils blumenthal kertoo kappaleen historiaa asynjalta kirjassaan pitkä purjehdus

Äänestä
  • Kerrotko tarkemmin .Olen siellä ollut minäkin.

    Äänestä

  • obis kirjoitti:

    Kerrotko tarkemmin .Olen siellä ollut minäkin.

    Olin Asynjassa 1969-1970, Linjana paras joilla olen ollut, hyvä laiva ja porukka muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. ( Sumu-Salonen ja muutama muu ).

    Äänestä

  • 67-68 AL:n Asynjassa ekat reissut Eteläameriikkaan. Sen jälkeen Nielsenin pöntöillä ja jauholaivoilla useammankin kerran. Tuli vaan tuosta Gruseiron setelistä mieleen muistoja, kuinka vaihtorahoiksi saatuja seteleitä joskus taivuteltiin ja rutisteltiin, jotta liimatut nollat pomppaisivat pois. Joskus taas käytössä olevat setelit leimattiin keskuspankissa uudelleen pienellä ympyräisellä leimalla, jossa ilmoitettiin, että kaksi nollaa oli hävinnyt lopusta. Nykyisin valuuttana Real. Eipä enää tule niin tarkkaan ko. seteleitä tutkittua, vaikka aika usein käytänkin.

    Äänestä

  • X Sähkäri kirjoitti:

    67-68 AL:n Asynjassa ekat reissut Eteläameriikkaan. Sen jälkeen Nielsenin pöntöillä ja jauholaivoilla useammankin kerran. Tuli vaan tuosta Gruseiron setelistä mieleen muistoja, kuinka vaihtorahoiksi saatuja seteleitä joskus taivuteltiin ja rutisteltiin, jotta liimatut nollat pomppaisivat pois. Joskus taas käytössä olevat setelit leimattiin keskuspankissa uudelleen pienellä ympyräisellä leimalla, jossa ilmoitettiin, että kaksi nollaa oli hävinnyt lopusta. Nykyisin valuuttana Real. Eipä enää tule niin tarkkaan ko. seteleitä tutkittua, vaikka aika usein käytänkin.

    Muistaakseni 1964 tuhat Gruseiroa oli noin taalan ja taala oli markoissa kolme kaksikymmentä.
    Tytöt pyysivät Santoksen lehtokujalla tuhat gruseiroa.Rahan kurssi laski päivitäin.
    Boniksessa gruseirosta ei vaihdossa maksettu oikein mitään.
    El libano maksoi nniistä vähän.

    Äänestä

  • M/S Parma kirjoitti:

    Muistaakseni 1964 tuhat Gruseiroa oli noin taalan ja taala oli markoissa kolme kaksikymmentä.
    Tytöt pyysivät Santoksen lehtokujalla tuhat gruseiroa.Rahan kurssi laski päivitäin.
    Boniksessa gruseirosta ei vaihdossa maksettu oikein mitään.
    El libano maksoi nniistä vähän.

    Muistat oikein 1959 1000 Cruseiroa oli 2500 mk.

    Äänestä

ms angralla 65,,,,,67 messissä ja koneella.

Äänestä

M/S Asynjalla puoli vuotta 1964-65 pölykallena ja M/S Aracuayalla 8 kk Etelä-Amerikan Etelä-Afrikan Persianlahden välisessä liikenteessä myyntiin saakka Maltalla. Asynjassa Sumu oli förstinä ja Aracuayassa kipparina.

Äänestä

-66:sta -70 AL:llä,ensin olin Aymaralla ja sit vaihdoin Actiniaan,,,Boniksen Libano-poika oli mukava kauppamies.Parhaiten mieleen on jäänyt RION-Carnevaalit...

Äänestä

Olin Araguayassa muutaman reissun 60-luvulla.Minkälaisia muistoja kaipaat?

Äänestä

Olin motormannina Araguayalla 1966-1967, kolme reissua putkeen. Laivasta hyvät muistot. Siinä oli vakimiehistö. Jotkut olleet useita vuosia. Merellä ollessa ei ryypätty koskaan, ainakaan julkisesti, ja maissakin vain kohtuullisesti.

Lisäväriä merenkulkuun toi tropiikki kaikkine eksoottisine hienouksineen. Mieleenpainuvimpia tapahtumia oli päiväntasaajan kaste, missä "His Oceanic Majesty King Neptune" kastoi ensikertalaiset päiväntasaajan ylittävät merenkulkijat. Rituaaliin kuului kastemalja, sekä "vehkeiden" tervaaminen. Halutessaan kasteesta sai muistoksi virallisen diplomin. Tuo mainittu diplomi on edelleen kunniapaikalla monien muistojen joukossa.

Satamassaolo ajat olivat tuolloin melko pitkiä. Kaikkein pisinpään viivyttiin Buenos Airesissa. Siellä merimiespastori Ismo Saarikoski, (muuten runoilija Pentti Saarikosken veli) rahtasi meitä milloin merimieskirkoon, milloin kauas pampakselle urheilemaan. Merimieskapakoissakin tuli joskus poikettua. Tosin meikäläinen viihtyi paremmin kaupungilla kuljeskelemassa niin Boniksessa kuin muissakin itärannikon kaupungeissa. Vaikutelmat niissä olivat kertakaikkiaan mahtavat.

PS. Nimi Araguaya tulee muuten intiaanien eräälle Etelä Amerikan suurelle joelle antamasta nimestä.

Äänestä

Lähdin Kotkasta moottorioppilaana v. 1962 Angralla . Jäi kivat muistot reissusta.
Rio, Santos,Montevideo, Buenos Aires ,Rosario ja takaisin tullessa samat paikat.
Redillä maattiin melkein joka satamassa. Lasti oli takaisin tullessa : Vuotia , kananmunia , kahvia, lihaa , jotakin viljaa . Ikää oli 15-16 vuotta.

Äänestä

Tervehdys ! Olin junkkina fåan Capellassa , pääsin siirtooik, ilman myllyä moottoriop, al- Angraan 1959 .Söderholm kipr, pyssassa Vainion R. ja Erkkilän P. poosuna Aaltosen K. tunkkina " Hessu" en muista nimeä elikä aivan huippu porukkaa . Lisää tekstiä jos kiinnostaa !

Äänestä
  • Minä menin Angraan tammikuussa 1959 ja otin ulosmaksun lokakuussa 1960,
    joten olimme yhtäaikaa.

    Äänestä

Olin Araguayassa puolikkaana 72-73 vuoden verran. Oli 18- vuotiaalle puolikkaalle loistojobi, oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kun kotimatkalle lähdettiin ja rehuja täkeiltä spuulailtiin oli energiatasot aika nollilla. Loistoaikoja.

Äänestä

Olin Angralla kansimiehenä 1959-1960.

Äänestä

Angralla-66 messikalle uffareitten puolella ekku holmström

Äänestä

Keväällä -70 täkkikallena Angralla yhden reisun.Boniksessa pöllittiin kaikki rosteritavara messistä,kun joku oli jättänyt oven lukitsematta.Poosu joutui isolla kädellä ravisteleen stujulta uudet.Käytiin Johnson Linen plantaasilla futista pelaamassa M/S Silver Gaten miehistöä vastaan..takkiin tuli 11-1,mut silti zoritso ja azado terästetyn viinin kera putos loistavasti.Hyvät muistot :-)

Äänestä

m/s ACTINIA 1964-65
Jääkonevahti kolme amoniakki kopressoria pienessä kopissa korkea lämpötila ja kovakatku . Ei ollut nuha eikä ruokamaistunut .Muistaako joku ne vhkeet

Äänestä

Olin ms/angralla vuonna 1969-1970 pölynä sain lemput antwerpenissä,josta kipinä vanhanen toimitti minut rotterdamiin . Sieltä matkani jatkui kohti uusia seikkailuja nytolen onnellisesti eläkkeellä,mutta sydämmeni on yhä merellä nimeni on wallenius raimo

Äänestä
  • Voisihan joku Angran entinen sailori järjestää tapaamisen ! Miksikäs ei koko AL:n porukka. Siinähän olisi hyvä muistella menneitä entisten kaverien tai no vanhojen kaverien kanssa.

    Pientä vaivaahan siinä on, mutta jos joukossa on joku tekemiseen tottunut.

    Äänestä

  • Eipä AL:n porukoissa taida olla tekijöitä????

    Äänestä

Terveiset ANGRASSA seilanneille täällä PEKKA JÄRVINEN vuosina 59-61 ANGRASSA

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Merimiestarinoita kirjoitti:

Löytyykö Angralla tai muilla AL:n laivoilla em. vuosina seilanneita? Kertokaa kokemuksianne ja kuulemianne tarinoita! Jälkipolvi kokoaa merimiehen muistelmia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu