Olen tänä kesänä menettänyt neljä ystävää.... Neljä kokonaista tärkeää ystävää ja en edes itse tiedä miksi, ilmeisesti olen vain toiminut väärin ja pilannut kaiken :OO Jäjelle jää yksi ainut ystävä, joka on intissä, joten ihan vitun hienosti menee.
En ymmärrä kuinka onnistun joka kerta pilaamaan itselleni tärkeät ihmissuhteet, saan kaikki ihmiset loittonemaan minusta. Ja siihen päälle kun lisätään se, että minulla ei ole koskaan ollut suurta kaveripiiriä, koska olen ujo ja kyvyttön solmimaan uusia ihmissuhteita, niin voila!! Ainiin, ja olen ihminen, joka ei pysty elämään ilman ystäviä, en ole erakkoluonne! :(( Että ihan vitun hieno kesä takana ja vielä hienompi vuosi tiedossa. En oikeasti tiedä miten kestän tätä.
Tarvitsen ihmisiä joille puhua, mutta sitä vastoin onnistunkin aina pilaamaan kaiken. Ja en pysty avautumaan ihmiselle, joka on vain kaverini, koska minun on vaikea luottaa ihmisiin. Minun on vaike luottaa edes ystäviini... sillä pelkään :o
Nyt olen vain yksin, rikki ja epätoivoinen.
(anteeksi sekava vuodatukseni, mutta oli ihan pakko :((( )
En ymmärrä kuinka onnistun joka kerta pilaamaan itselleni tärkeät ihmissuhteet, saan kaikki ihmiset loittonemaan minusta. Ja siihen päälle kun lisätään se, että minulla ei ole koskaan ollut suurta kaveripiiriä, koska olen ujo ja kyvyttön solmimaan uusia ihmissuhteita, niin voila!! Ainiin, ja olen ihminen, joka ei pysty elämään ilman ystäviä, en ole erakkoluonne! :(( Että ihan vitun hieno kesä takana ja vielä hienompi vuosi tiedossa. En oikeasti tiedä miten kestän tätä.
Tarvitsen ihmisiä joille puhua, mutta sitä vastoin onnistunkin aina pilaamaan kaiken. Ja en pysty avautumaan ihmiselle, joka on vain kaverini, koska minun on vaikea luottaa ihmisiin. Minun on vaike luottaa edes ystäviini... sillä pelkään :o
Nyt olen vain yksin, rikki ja epätoivoinen.
(anteeksi sekava vuodatukseni, mutta oli ihan pakko :((( )
Vastaukset 19
Vanhimmat
Elämä on kurjaa! Itsekin menetän kaikki sillä että huijaan ja kusetan kaikkia. Omapa on vikani.
Uskon yhä vahvemmin, että myös minun tilanteeni on oma vikani, mutta tietäisimpä vain missä se vika on. Tunnen olevani huono ja liikaa epäonnistuva ihminen, mutta kun se ei selitä vielä oikein mitään... :o tai en edes, usko vaan tiedän, että tämä on minun syytäni, MUTTA :SS
edes mitään ajatusta siitä mistä tuo kato johtuu?
mmm... olen pitkään miettinyt, että miksi minä? miten aina onnistun? mutta en ole päässyt mihinkään järkevään lopputulokseen, sillä lähes jokaisen ystävyyden loppumiseen syy on ollut ihan erilainen. Ja onhan minulla huonot luonteenpiirteeni, mutta jokaiseltahan niitä löytyy :OO Joten kai minä olen vain sosiaalisesti kömpelö ja riittämätön, teen kai asiat aivan väärin... huonolla omalla tunnolla saattaa myös olla asiaan vaikutusta... äh, tämä on hirveää! Olen kyllä toisinaan kovin herkkä ja saan pienetkin ongelmat vaikuttamaan suurilta ja saatan pahoittaa mileni pinestä tahattomasta ivasta kovin kovin pitkäksi aikaa... Ja olen ollut kylä melko alakuloinen kesän ja kevään aikana... en tiedä johtuuko huonot kaverisuhteet huonosta mielialastani vai toisinpäin... huoh...
oikeastaan ystävyyssuhteeni eivät edes lopu mistään random syistä vaan yhtäkkiä havahdun kerta toisensa jälkeen todellisuuteen ja huomaan, että ahaa: tuo ei enää pidäkkää minusta :(
Tuosta on vaikea sanoa mistä voisi olla kyse.
Oletko aina ollut herkkä loukkaantumaan? Ja jos koet loukkaantuvasi ja varsinkin syystä, osaatko/pystytkö antamaan takaisin?
Tarkoitan kysyä, että onko sinulla tällainen liian kiltin ihmisen -syndrooma?
enpä usko. En ole liian kiltti! Välillä jopa liian tulinen ja temperamenttinen. Jos en pidä ihmisestä tai jos hyvä ystävä loukkaa miua oikeasti pahasti saatan kiivastua aika herkästikin ja sanoa suoraan mitä asiasta ajattelen... mutta yleensä, jos ei ole kyse mistään vakavasta pyrin käsittelemään asian itseni kanssa ja yritän vain purra hammasta. Himassa en oikein pysty pidätellä itseäni ja loukkaannun ja raivostun perheenjäsenilleni liiankin usein :OO ja saankin kuula monta kertaa viikossa siitä, kuinka tosikko tai herkkä olen :// siksi yritän olla ystävien seurassa puuttumatta kaikkiin negatiivisiin kommentteihin, koska en halua suuttua ns. turhasta, mitä ilmeisesti kotona teen :O toivottavasti ymmärsit mitä hain takaa.
ja tiedän, että vaikea kenenkään on sanoa, mikä minussa on pielessä kun itsekkään en paljon mitään osaa sanoa, mutta kiitos yrityksestäsi. arvostan sitä :)
hakea sitä mikä sussa on "pielessä". Me ihmiset kun ollaan erilaisia, ja kun itse sanoit ettet tiedä mistä ystävien kato johtuu, niin rupesin tuota miettimään.
Njooo, toi suuttuminen ja sanominen on sellanen juttu, et se vaikeuttaa ihmissuhteita. Nimimerkillä kokemusta on. Jollain tapaa olen hyväksynyt sen,
että omaa tempperementtia voi olla vaikea muuttaa, se kun on niitä harvoja
asioita, jotka säilyvät lähes muuttumattomana läpi elämän. Ja että olen sellainen kuin olen.
Sitä miten itsensä ilmaisee, voi toki opetella, ja se lieneekin erittäin tärkeää.
Niin, ja onhan täällä Suoli24:ssa on monia palstoja, joissa voi tapella mielin määrin toisten kanssa :)
Olet sosiaalisissa tilanteissa hermostunut/hypomaaninen, mikä aiheuttaa tavallisille ja rauhallisille ihmisille turhaa stressiä. Kulutat helposti heidän energiaa. Kannattaa oikeasti selvittää lääkärin kanssa, koska maanis-depr. on lääkitystä vaativa, niin että mielialan muutoksia tasataan.
voisitkohan olla oikeassa?? Ei tuo edes kuulosta kovin kaukaa haetulta...
itse olen lähinnä ruvennut viimeaikoina epäilemään jotain persoonallisuus häiriötä (en ole vime aikoina oikeastaan mitään muuta tehnytkään kuin rypenyt itsesäälissä ja analysoinut omia vikojani ja yrittäänyt vakuuttaa itseäni siitä, että olen jollain tapaa sairas o_o) rajatilatyyppi ja estynyt persoonallisuushäiriö kuvaavat minua hieman liiankin hyvin, mutta voi olla että olen aivan hakoteilla.
Tosiasia on kuitenkin se, että olen hukassa ja yksin, vailla rakkaita ystäviäni :/
etkö voisi ottaa puheeksi asiaa - jonkun erkaantuneen tai sen jäljelle jääneen ystävän - kanssa? Oikein kysyä että "hei, millaisena minut näet?"
Itse olen melko vaikea välillä, mutta toisaalta avoin ja aito, ja siksi ystäväni minusta pitävät. Olin aiemmin negatiivisempi; valitin paljon. Muistan myös, että puhuin koko ajan omista asioistani eli taisi olla sitä itseään hakevaa, epävarmaa elämänvaihetta, joka rasittaa muita. Jossain vaiheessa taisin oppia positiiviselta kaveriltani uutta asennetta, ja muutuin. Plus olen myöskin herkkä, sellainen vähän vainoharhainen, ja tämän tajuttuani anna suurimman osan loukkaantumista aiheuttavista jutuista valua niinkuin vesi hanhen selästä.
pistin vaan omaa esimerkkiä tähän, en kuvittele että olisit samanlainen kuin minä :)
Tuo keskustelu saattaa olla hyväkin idea, sillä vaikka olen itse yrittänyt analysoida itseäni, niin se ei tuota tulosta. Keskustelun alulle paneminen vaan vaatii melko paljon rohkeutta. Puhun kyllä itsestäni ja tuntemuksistani kavereile, mutta harvemmin menen asioissa pintaa syvemmälle, etenkään jos on kyse jostain vaikeasta tai arkaluontoisesta asiasta. Ja jos minun pitäisi keskustella omista huonoista piirteistä jonkun kanssa, niin hui :oo Tiedänkin, että ainakin yksi ihminen on sanonut, että olen etäinen (ei tosin minulle suoraan)... ja hän ei ollut mukamas saanut vastakaikua omalle avautumiselleen kaverisuhteessamme... joten ehkä se tosiaan on yksi ongelmani. En ole avoin, pidän asioita sisälläni... Mutta siis keskustelu. Kyllä mä ehkä uskon pystyväni siihen, kunhan vain sulattelen asiaa hieman ja sitä kautta saisin varmasti tarvitsemiani vastauksia. kiitos ideasta!
persoonallisuushäiriöinen ole...Ehkä sinulla on vain huono vaihe, ja olet katkeroitunut pinnallisista ihmisistä ja asioista. Ole ylpeä itsestäsi että omaat sentään aivot.
Kyllä ystävillesikin tulee huonoja ja vaikeita kausia (lapsensaanti, erot, kuolema) ja he eivät vain nyt osaa olla tukenasi ja tajuavat asian vasta myöhemmin.. Tää on niin tätä. Yritä tutustua uusiin ihmisiin, ole oma itsesi äläkä hae hyväksyntää. Olet varmasti ihan hyvä tyyppi kuitenkin!Tsemppiä!:)
Niin jos kaikki mukamas "hyvät lapsuuden ystävät" olisivat pysyneet ystävinä minulla olisi nyt kasapäin kavereita. Mutta juu silti suurin osa on minut jättänyt ja ruvennut niljailemaan lapsuuteen liittyvistä henkilökohtaisista asioista vaikka syytä en vieläkään tiedä miksi näin tekivät.
Yksi lapsuuden ystävä ei sentään ole jättänyt mutta hänenkin tarkoitusperäänsä epäilen.
Tää alkaa vaan tälllä hetkellä käydä aika raskaaksi ja oikeastaan tätä mun huonoa vaihetta on kestänyt kohta jo 4kk. Mä oikeasti tarvitsisin ihmisiä ympärilleni tällä hetkellä ehkä jopa enemmän kuin aikasemmin, mutta saan ne kaikki kaikkoamaan musta.
Eikä uusiin ystäviin tutustuminen tällä hetkellä oikein onnistu. Haluaisin vaan pitää vanhat ystäväni, mutta vajoan yhä enemmän epätoivoon päivä päivältä ja toivon, että joku läheisistäni tajuaisi ahdinkoni.
Onneksi on edes yksi ystävä jäljellä, ehkä hän saa pidettyä mut järjissäni vielä vähän aikaa :( niin, ja voi kun kykenisin avautumaan hänelle tästä kaikesta....
arghhh... tänään ollut taas niin huono päivä ettei mitään rajaa :'(( minusta on tullut heikko.
Olin tänään kaupungilla kahden kaverini kanssa (entiiä ystäviäni)... ja siinä kävin juuri niin kuin pelkäsinkin. Toisen kanssa ei ollut kahden kesken yhtään mitään juteltavaa :oo (Se ei koskaan kysy multa mitään :o mä en kiinnosta sitä pätkän vertaa) ja toinen kyllästyi kaupungilla pyörimiseen melko nopeasti ja halus himaan, eli oltiin melkoisen pitkästyttävää seuraa ilmeisesti O__O huoh :(
Ihmissuhteeni koska olen niin ihme tapaus. Suutun aika helposti ja sitten tulee tiuskittua ihan mitä sattuu. Tästä piirteestä olen kovasti yrittänyt päästä yli vaikka vaikeaa se on. En myöskään halua keskustella omista ongelmistani tai muutenkaan kertoa itsestäni mitään muille ihmisille. Uusien ihmisten kanssa jännitän liikaa enkä saa sanaa suustani. Monet pitävät minua ylimielisenä, vaikka olen vain tavattoman ujo. Löydän ihan hirveästi negatiivisia puolia itsestäni ja ne ovat sellaisia asioita joita ihminen ei voi muuttaa. Perusluonnetta. Paska mäihä että synnyin tällaiseksi.
Mitä ihmettä VITTU kuuluu tähän asiaan? Siis vagina eli emätin. Kesä on kesä, talvi on talvi, ja kaikilla naisilla on vagina.
Puhut totuuden sanoja! Jos joku ruikuttaa ja niin puhuessaan viittaa vaginaan, hän on täysin häiriintynyt yksilö. Vaginaa pitää käyttää (A) nussimiseen ja (B) edellisen seurauksena penikoiden synnyttämiseen. Siis tietenkin vain sillä ehdolla, että ämmä ei osaa huolehtia ehkäisystä.