Minulle laitettiin tahdistin 2 v sitten, olen nyt 56v
Jotenkin se on masentanut minut, olen jotenkin lössähtänyt sohvan nurkkaan, lihonnut olen 4kg
odotan vain milloin saa viimeisen kohtauksen
Vaikka mitään kohtauksia ei ole ollutkaan Tahdistin on toiminut ihan hyvin.
Vältän kertomasta tahdistimesta kenellekkään, tuntuu jotenkin että olen hylkiö, en osaa tarttua elämään vaikka kaikki on muuten hyvin, on hyvä työ , rahaa ja kaikkea,
mitä mun pitäis tehdä miten saan elämänhaluni takaisin.
Jotenkin se on masentanut minut, olen jotenkin lössähtänyt sohvan nurkkaan, lihonnut olen 4kg
odotan vain milloin saa viimeisen kohtauksen
Vaikka mitään kohtauksia ei ole ollutkaan Tahdistin on toiminut ihan hyvin.
Vältän kertomasta tahdistimesta kenellekkään, tuntuu jotenkin että olen hylkiö, en osaa tarttua elämään vaikka kaikki on muuten hyvin, on hyvä työ , rahaa ja kaikkea,
mitä mun pitäis tehdä miten saan elämänhaluni takaisin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Auttaisiko vertaistuki? Hankkisit "kohtalotoverin" esimerkiksi netin kautta. Tahdistin laitetaan monenlaisista syistä, joten samanlaisen syyn vuoksi tahdistimen "saanut" olisi paras tuki, ehkä joku jolla on sellainen ollut jo vuosia. Isoimmilla paikkakunnilla on sydänyhdistyksillä toimintaa, mm. "sopeutumiskursseja". Yhdistys voisi olla paikka löytää saman kokeneita.
Tahdistin ei varmaankaan kohdallasi estä liikuntaa? Lähtisikö joku kanssasi kävelylenkeille ? Kunnon parantuessa ja kilojen ehkä tippuessa mielialakin kohenisi. Tai voisitko mennä mukaan johonkin muuhun, sinulle mieleiseen toimintaan? Joku mieluisa harrastus, jonka olet lopettanut? Tai joku uusi?
Paras olen minäkin neuvomaan, kun en ole yhtään sinut oman tahdistimeni kanssa...
Hei!
Ota yhteyttä tukihenkilöön,he ovat itsekin sydänsairauden kokeneita ihmisiä,
jotka osaavat parhaiten neuvoa sinua elämässä eteenpäin.
Meitä tahdistimen kanssa eläviä on täällä Suomessa paljon,mutta tahdistintukihenkilö toiminta on vielä vailtettavasti vasta aluillaan.
Sydänliiton sivuilta ja sieltä Sydänpiirit ja yhdistykset,löydät omalla paikkakunnallasi
toimivien tukihenkilöiden yhteystiedot.
Minulla on myös ollut tahdistin jo 2 vuotta. Kone toimii moitteetta, pumppu tikittää purkkiorjana rinnassa ja oma pääni on kunnossa. Omaa kuolemaani lääkärit ennustelivat jo 15 vuotta sitten, mutta tässä sitä mennään, toistaiseksi..
Sinua voi auttaa vertaistuki, mutta kokoukset on valitettavan usein "Jeesus"-jutuilla höystettyjä lopun odottelua. Siellä masentuu vaan lisää.
Jos olet ollut joskus oman elämäsi herra, niin itseään niskasta kiinni vaan ja selkä rottingille ja menoksi. Elämä kestää sen minkä se kestää, sille et sinä eikä laaketiede voi mitään, loppu tulee kaikille joskus.
Ryhdistäydy ja aloita uusi elämä, nauti jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeinen, vain ajatuksesi puhdistamalla masennuksesta löydät taas oikean tien jota astella rinta rottingilla jokainen uusi päivä.
Tukihenkilölle voi soittaa aina kun siltä tuntuu,he ovat saaneet koulutuksen siihen tehtävään.
Tahdistintukihenkilöitä ei vain Suomesta löydy tietääkseni kuin pari kolme, tahdistin-
porukan tapaamisiakaan ei kovinkaan monella paikkakunnalla järjestetä.
En tiedä minkälaisissa kokouksissa itse olet ollut,mutta täällä Kymenlaaksossa
järjestetyissä tapaamisissa ei todellakaan ole mitään Jeesustelua tai lopunajan keskustelua,rohkeasti vaan mukaan jos siihen on mahdollisuus.
Joillekkin vaan itseään niskasta kiinni ottaminen ei vain onnistu ilman toisten tukea.